Onko sisko (ei biologinen) hänen vanhempiensa ottolapsen esteetön todistaja avioehtosopimuksessa ?
Esteetön todistaja ?
Uffomies
7466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi olla siinä ja siinä. Paras varmistaa asia maistraatista.
Maistraatin tehtäviin ei kuulu oikeudellinen neuvonta.
Nyt meni -erkki metsään. Jokaisen viranomaisen on hallintolain 8 §:n mukaan annettava asiakkailleen hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa. Ja kun kyse on maistraatille kuuluvasta avioehtosopimuksen rekisteröinnistä ja siihen liittyvistä avioehtosopimuksen muotovaatimuksista, niin totta kai maistraatin on neuvoja näistäkin seikoista annettava. Ja onhan se nettisivuillaan antanutkin.
Jos nyt on kyse tulkinnanvaraisesta seikasta, niin se voi toki maistraatin neuvontaan vaikuttaa. Ts. saatetaan kertoa, ettei kysyjän asia ole oikeudellisesti yksiselitteinen eikä ylimpien oikeusasteiden prejudikaatteja ole. Mutta veikkaisin, että ap:n kysymys ei ole ollut ainoa laatuaan, oikeustila ei ole epäselvä ja maistraatti kykenee kysymykseen hyvinkin perustellusti vastaamaan,
HE 72/2002 hallintolaiksi:
"Neuvontavelvollisuus
ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi koskemaan =>hallintoasian hoitamiseen ja
asiointiin välittömästi liittyviä kysymyksiä
Nimimerkki -erkki siteeraa HE 72/2002 perusteluja aika valikoivasti. On mm. jättänyt lainauksestaan pois seuraavan: "Laillisuusvalvontaa koskevassa käytännössä neuvontavelvollisuutta on tulkittu hyvän hallinnon periaatteiden suuntaisesti siten, että sen on katsottu
edellyttävän neuvontaa myös muissa kuin asian käsittelyyn välittömästi
liittyvissä kysymyksissä."
Pitäisi myös ymmärtää, mitä lukee. Siihen ei höpsistä kykene.
Höpsistän lainaama kohta koskee vanhaa hallintomenettelylakia (joka siis oli voimassa, kun HE annettiin). Se, mitä siinä puhutaan laillisuusvalvontaa koskevasta käytännöstä, koskee siis tuota (nyt) vanhaa lakia - ei nykyistä hallintolakia.
Säädettävän uuden (nyt voimassa olevan) hallintolain osalta todetaan: "Pykälässä asetettaisiin viranomaisille jossain määrin nykyistä [= hallintomenettelylakia] laajempi velvollisuus antaa asiakkailleen neuvontaa. Neuvontavelvollisuus ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi koskemaan [vain] hallintoasian hoitamiseen ja asiointiin välittömästi liittyviä kysymyksiä.
Nykyinen hallintolaki siten koskee vain =>hallintoasian hoitamiseen ja asiointiin välittömästi liittyviä kysymyksiä
Tässä luettelo sukulaisuuden tai lankouden perusteella (myös avioehtosopimuksen todistajiksi) esteellisistä:
OK 17:20
Todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa älköön kuitenkaan todistamaan vaadittako:
1) sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa
2) sitä, joka on asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen tahi joka on tai on ollut naimisissa asianosaiseen sanotunlaisessa sukulaisuussuhteessa olevan henkilön kanssa; eikä
3) asianosaisen sisaruksia tai näiden aviopuolisoita tahi asianosaisen ottovanhempia tai ottolapsia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L6P66
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P20
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P43
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P30
Edellä 2-kohdan mukaan sopijapuolten sisarukset ovat esteellisiä todistajaksi. Luetaanko adoptiosisaruuskin sisaruus-esteellisyydeksi, ei ole täysin selvää. Ottolapsi mainitaan 3-kohdassa erikseen esteelliseksi, vaikka esteellisiä ovat 2-kohdan mukaan asianosaisen suoraan etenevässä polvessa olevat sukulaiset eli lapset, lapsenlapset jne (=jälkeläiset). Erillistä mainintaahan ottolapsista ei tarvittaisi, jos he sisältyisivät 2-kohdan jälkeläismäärittelyyn.
Kun siis adoptiolapsi on mainittu esteelliseksi, mutta adoptiosisarusta ei, tästä voitaisiin päätellä, että adoptiosisarus ei ole esteellinen.
Mainittu oikeudenkäymiskaaren säännös on säädetty vuonna 1948. Tuolloin adoptiolapsi ja biologinen lapsi eivät olleet tasavertaisia, vaan he olivat perintöoikeudellisesti eri asemassa. Sen tähden 1948 oli aiheellista erikseen mainita, että biologisen lapsen ohella myös ottolapsi oli esteellinen. Tästä voitaisiin puolestaan päätellä, että adoptiosisaruus ei muodostanut todistajan esteellisyyttä (kun siitä ei eri mainintaa ollut). Sittemmin adoptiolapsen ja biologisen lapsen suhteen on toteutettu oikeudellinen tasavertaisuus. Sen tähden tulkinta voi nyt olla toinen eli kun adoptiolapsi rinnastetaan biologiseen lapseen, myös adoptiosisaruus esteellisyysperusteena saatetaan rinnastaa biologiseen sisaruuteen.
Varminta on lähteä siitä, että sopijapuolen adoptiosisarus on todistajaksi esteellinen ja hankkia varmasti esteetön todistaja.