Matkustusidealogiaa

Tässä pari päivää sitten uutisissa pari reppumatkailijaa itki ja parkui kun valtio ei ollut valmis auttamaan reissullaan indonesiassa. sinänsä tapaushan oli valitettava, mutta mutta pitäishän se oma järki ja vastuu olla reissulla mukana.
tapaus laittoi kuitenki miettimään matkailun huonomman puolen kustannuksia. esimerkkiä todellisuudesta, työkaveri lähti parin viikon thaimaan lomalle, palattuaan heti töihin, kipeänä, jotain thai hyppyflunssaa ja ripulitautia, kunniakkaasti sairastutti siinä ohessa kolme kollegaa. halvan thaimaan reissun kustannuksiin täytyisi lisätä noin viitisentoista sairaslomapäivää, neljä hoitaja/lääkärikäyntiä, lääkkeet etc. oletan että tämäntyyppinen matkan jälkeen sairastelu on varsin yleistä. yhteiskunnallisesti tulee aika kalliiksi. nykyään mikä tahansa tauti voi olla 24h missäpäin maailmaa tahansa.
miten tähän on tultu? mitä pitäisi tehdä? miksi kaikkien veromaksajien pitää osallistua näiden maailmanmatkaajien ja reppureissareiden hankkimien trooppisten tautien hoitoon? vastaus on siinä että reissareiden olisi pakko hankkia pakollinen matkavakuutus. pakettimatkoihin pakollisena se on helppo lisätä, reppureissareiden osalta en tiedä.
oman lisänsä tälläseen massaturismin mielekkyydestä tuo tietenkin eettiset ja ekologiset arvot, yleisesti ottaen matkailu tuhoaa kohdepaikan luonnon ja ekologian, perinteisen kulttuurin ja alkuperän.
no niin, hyvää matkaa! seuraavan kerran kun olette lentokoneessa niin muistakaa että allanne on kone missä on kolme miljoona eri osaa ja jokaisen komponentin valmistuksessa on halvin tarjous voittanut...