Kylläpä oli hyvä elokuva kotikatsomassa itsensä hyväksymättömästä lesbosta. Uskonto oli vieny mennessään. Mulla on elämässä käyny vähän samoin, joton koin kyllä hyväksi elokuvaksi tämän ja suosittelen kattoo.
Rakkaus uskovaiseen lesbonaiseen ei oo kovin hyvä vaihtoehto, mutta minkäs sille mahtaa kun ketään muuta en koskaan oo silleen rakastanut kun tätä tapausta.
Kertokaas onko muillakin kokemuksia uskovaiseen rakastumisesta niin, että molemmat varmasti tietää olevansa lesboja, mutta se toinen kieltää sen ja pitää sitä syntisenä ja ohimenevänä villityksenä?
http://areena.yle.fi/tv/2164348
Rakkaus uskovaiseen lesbonaiseen ei oo kovin hyvä vaihtoehto, mutta minkäs sille mahtaa kun ketään muuta en koskaan oo silleen rakastanut kun tätä tapausta.
Kertokaas onko muillakin kokemuksia uskovaiseen rakastumisesta niin, että molemmat varmasti tietää olevansa lesboja, mutta se toinen kieltää sen ja pitää sitä syntisenä ja ohimenevänä villityksenä?
http://areena.yle.fi/tv/2164348
Vastaukset 24
Vanhimmat
Joo tänään uusinta ykkösellä 22:35. Mä meinasin kattoo kyllä.
En tykännyt. Annettiin taas lesboista epätasapainoinen mielikuva. Lähinnä siis se baarissa töissä oleva tytsy. No joo, tokihan tuo oli varmaan parikymppinen penska vielä. Ja kyllä, tiedän että kyseessä oli elokuva. Mutta kyllä usein vähemmistöryhmistä muodostetaan mielikuvia myös fikiivisten elokuvien perusteella.
Ihan hyvä tyyppihän se oli. Sanoi ainakin asiat suoraan. Oli ihan mitta täynnä homofoobisia ihmisiä. Minä kyllä jotenkin tykkäsin sen tyylistä.
Mun mielestä ne epätasapainoisimmat oli kirkon tyyppejä. Siinäpä vasta kokoelma hulluja, olemattomiin uskovia mielipuolia. Kulkee vaan uskovan nimellä ja saa tehdä mitä tykkää, vaikka pitäis sulkea Niuvaniemeen.
Mun mielestä meni överiksi se loppuhomma, eli sen Julian tapaus. Ihan tarpeeton, epäuskottava ja jotenkin tuli tunne, että lopusta oli tehty tuollainen kökkö, jotta ei tarvinnut tehdä päätöstä (ja ottaa ihmisten mielestä ehkä kantaa) kuinka päähenkilölle käy.
Näyttelijätyökin oli tosi kökköä ja hahmot epäuskottavia. Kamalan ankea tunnelma. Kehno leffa.
plus että kässäri oli uskomattoman kehno. Todella epäluonnollisesti puhuvia ja käyttäytyviä ihmisiä.
Ihan hyvä leffa perustuu perus asetelmiltaan kirjoittajan omaan menneisyyteen. Olen nähnyt teatterissa, tästä tykkäsin enemmän mikä ei tarkoita että allekirjoittaisin. Muu oli ihan uskottavaa sen verran itselläkin uskiksista. Loppu oli tosiaan oikastu, taas kerran. Lesbo/homo kuolee tai muuten suhteen jatkumisen lopullisesti estäviä loppuja on nähty ihan tarpeeksi. Olisi odottanut, että edes lesbo kirjoittaja voisi kerrankin kirjoittaa "onnellisen lopun", antaisi oikeaa viestiä enemmistölle, ettei tässä nyt ihan säälittäviä luusereita olla. Näyttelijät oli mielestäni ihan jees, ehkä vähän kliseisiä, mutta niinhän se elämäkin joskus on. On Yle Areenassakin jos joku missaa.
Minäkin aina odotan sydän kylmänä missä sarjoissa, kirjoissa, elokuvissa ja näytelmissä lesboja ikinä onkin, että kohta tekijä(t) menevät tapattamaan niistä toisen. Tässä kyseissä tapauksessa en kumma kyllä tällaista lopputulosta odottanut, mutta olisi pitänyt tietää paremmin... tällaiset loput ovat pelkkiä tilastollisia todennäköisyyksiä. Eihän lesborakkaus voi katsojan näkökulmasta mitenkään olla samaistuttavaa tai todellista, vaan pelkästään rikkinäistä ja epätäydellistä, josta täytyy rangaista kuolemalla (saa helposti dramaattisen juonenkäänteen).
Täytyy varmaan perustaa joku lobbausjärjestö, jotta käsikirjoittajatkin tajuavat lesbojen tapattamisen olevan tänä päivänä poliittisesti epäkorrektia.
no eihän se mikään julistus ollut vaan leffaks asti edennyt mietiskely . en vaan tykkää i k i n ä että uskonto ja seksuaalisuus niputetaan . kun yks tykkää lemmiskellä ihan oikeaa ihmistä ja toinen painii tän perisuomalaisen körttislestadiolaisen "en saa nauttia" zombiuden kanssa . o ou - en tykännyt !
No, ehkä joku ei tykkää niputtaa, mutta tosiasia on että suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen järjestöön. Näyttää kovasti tasa-arvoisesta avioliittolaista kiisteltäessä vain niputtuvan keskenään, kun uskonnollisilla teeseillä perustellaan lainsäädäntöä. Ihan hyvä että tuodaan erilaisia elämän tilanteita näkyville, jos ei kiinnosta tai on omasta mielestä paskaa, niin ei tarkoita että olisi sitä samaa kaikille muillekin.
Joo . Katoin about vartin ja tajusin että pakaks män . Ei mitään tekemistä kenenkään kanssa .
Huh huh. Ahdistaa ja saa kuuntelemaan Riot Grrrrrrrl- musiikkia.
tota mä just tarkoitin . etteihän nyt jumalauta kenenkään pitäis ahdistua maailman ihanimmasta asiasta - seksuaalisuudesta .
Vielä kun saisi elokuvan, missä on kaksi tasapainoista uskislesboa ja loppu on onnellinen.
Olipa ahdistava hihhulileffa. Surkeaa miten joidenkin kokema usko tosielämässäkin saa muutoin toimivien ihmisten päät aivan sekaisin.
Just mietin että voisko tästä valittaa julkisen sanan neuvostolle ? Miettikää jos mustista olis tehty samanlainen yhden ihmisen ahdistus mustia kohtaan ? Tai työttömiä ? Tai kotiäitejä ? Tai kansanedustajia ?
Ei NE kansanedustajat ehdi ahdistua. Niillä on liian kiire lähetellä kikkelikuvia ja puutarhanhoitoviestejä naisille, kahmia etuuksia itselleen ja pyrkiä peloissaan loukkaamaan sukupuolivähemmistöjä ja lyödä jumalansanalla kanssaihmisiä päähän...
Taidan olla vähä lapselline ja pieni sielune, mut must ehdottomasti paras kohtaus tos leffas oli se, ku se yks lesbo (en muist nimee) auko päätään sil miespapil, ku se haki Marjon muuttotavaroi.
Komppaan, aivan sama kohta oli must parhaita paloja, - huonointa taas oli
se koko jutussa, että heteroseksiä näytettiin aktina loppuun asti siinä autossa, kun taas naisten keskinäinen seksi oli vaan pelkkää lääppimistä.
Muuta versiota en ole nähnyt mutta kyllä tämä kannatti katsoa, herätti
kovasti ajatuksia.
en mä tod. siihen usko että tästä kukaan valistunut ihminen tekee johtopäätöksiä että lesbot tasapainottomia.
aivan samojen ongelmien kanssa painitaan varmaan jos heteroista kyse ja
uskonto vaikuttaa voimakkaasti.
Joopa joo - mutta sanoit ihan nappiin että toi hömppä kertoi uskonnosta - ei rakkaudesta . Tarinoita on maailma väärällään , kauniita tarinoita kans . Niitä mä tykkään seurata - en tällaista ahistusta ja epätoivoa . Voipa sitä ajatella vaikka Tove Janssonia ja mennä Ateneumin näyttelyyn ?
Must yks ihana tarina on kun Tuulikki Pietilä vei Tovelle niiden herkkukeittoa sairaalaan kun Tove oli lähdössä. Ja levysoittimen - siis ei iphonea - ja soitti niitä levyjä kun heillä oli ollut tapana kuunnella yhdessä . Mistä tykkäsivät kumpikin.
Rakkaus se vaan jyllää - jotkut ei anna sille mahdollisuutta ja sit ahdistutaan kun ... no sitä vaan ahdistutaan ?
Heteroseksiä ? Auts auts ! Kuka perkele näitä paskoja hankkii ylelle ? Kotirouva jota oikeesti vituttaa ? Ja se vituttaminen ihan yksilötasolla mutta meidän rahoila . Siis tällä yleverolla ...
Mikä sen leffan nimi nyt oli? Kun en sitä enää mistään netin syövereistä tunnu löytävän ja linkistä ei enää pääse katsomaan sitä..
Kristuksen morsian