Lähihoitaja. päihde- ja mielenterveysala

Vähän on paikkoja sillä puolella. Kaikki ovat avohoidossa ja ne jotka sairaalassa ovat niin hulluja ettei kukaan niitä jaksa.

Sitten noissa mielenterveystoimistoissa vaaditaan sairaanhoitajan tai psykologin koulutusta.

Älä siihen lähde. Ja kaikki jotka erikoistuu mielenterveyteen menevät hoitamaan omia ongelmiaan. Teetkö sinäkin niin?

Tiedä sitten noista omista ongelmista. Mulla vaan ei ole mitään käryä koko työstä ja se kiinnostuskin taitaa olla enempi työkkärin provosointia. Testeistä vaan kuulemma kävi ilmi että olisin sovelias alalle. Vai onko tuo tilanteen sanelemaa, kun lähihoitajan paikkoja näyttäis olevan vapaana. Tietty jos kouluttaudun lähihoitajaksi, en ehkä enää voikaan valita suuntausta. Ainoa suuntaus, joka siis kiinnosti oli tuo päihde- ja mielenterveys ja siitäkin mieluummin tuo päihdeosio. Mutta työkokeiluun nyt vaan pitäis vai voikohan tuosta vielä perääntyä ilman sanktioita. Kiitoksia jo vastanneille.

Suuntaudun mielenterveys-ja päihdetyöhön. Riippuu ihan paikasta. Olen itse tällä hetkellä työssä oppimassa yksityisessä mielenterveys kuntoutujien hoitokodissa. Mukavia asukkaita, lääkitykset kohdillaan. Mahtava olisi työpaikkana, tosin olen kesätöiksi menossa kotihoitoon lähinnä vanhuksia. Siellä myös muutamia psyykkisesti sairaita asiakkaita. Työntekijältä vaaditaan kuuntelutaitoa, luovuutta, tilanne herkkyydestä on apua ja ihan omana itsenä olemista. :)

ja vielä.. mites paljon nuo päihde- ja mielenterveysongelmaiset ovat samoissa laitoksissa? Tuntuis ainakin jossain päin olevan ihan samoissa tiloissa.

Voi olla eri paikoissa, esim. päihdeasuntolassa hoitaja hoitaa mm. kulunvalvonnan kuin vahtimestari. Eri asia sitten on, että täytyykö olla hullu, että haluaa viettää noin paljon aikaa mielenterveyden tai päihdeongelmaisten kanssa. Yhtään järkevää syytä suuntauksen valinnalle en ole lukenut, ja olen lukenut ihan riittävästi.

Ei sillä suuntauksella oikeasti ole juuri merkitystä sen jälkeen, kun työkokemusta on kertynyt vuosi kaksi. Sitten on kaikki samalla viivalla ja kukaan ei enää muista, kysy tai keskustele suuntaavista opinnoista. Ne tuntuvat tärkeiltä ainoastaan opiskeluvaiheessa.

Sen jälkeen yks ja sama.

Käsittääkseni sinne otetaan mieluummin vanhempia työntekijöitä, sillä se on aika raskasta työtä.

Saahan sitä kouluttautua. Alalla vain ei ole pelkille lähihoitajille hommia. Kuten tuossa jo aiemmin on sanottu, yleensä palkkaavat kokeneita ja sairaanhoitajan koulutuksella. Saatat päätyä vanhuspuolelle. Siellä kyllä miehiä tarvitaan ja vanhenevissa on yhä enemmän päihdeongelmaisia. Julkisuuteen on viime aikoina päätynyt juttuja, miten kotihoidossa työskentelevät (naiset) joutuvat yksin kiperiin tilanteisiin, kun hoidokin asunnossa ollaankin päihteissä- joko yksin tai porukan kanssa.

Kyllä löytyy lähärillekin mielenterveyspuolelta töitä. Ei tietty hirveästi, mutta eipä niitä paikkoja ole kenellekään hirveästi, kun koko ajan supsitetaan tältäkin alalta.

HUS ainakin on pitkin vuotta hakenut lasten- ja nuorten psykiatrian puolelle lähäreitä. Useita kappaleita.

Tosin se, että paikkoja noihin on lähes koko ajan auki kertonee enemmänkin kuinka rasittavaa joko homma on tai johtoporras on epäpätevää.

yksityiset mielenterveysasiakkaiden hoitokodit ovat yleensä kuntouttavia asumispaikkoja eli siellä asukkaat siivoaa, laittaa ruokaa, pesee itse pyykit ym. Ohjaajien (jotka yleensä on lähäreitä) tehtävänä on opastaminen ja "perään katsominen" että kaikki sovitut työt tulee tehdyksi sekä myös lääkkeen jakaminen ja valvotaan niiden ottaminen. Jotain viriketoimintaa pyritään myös pitämään yllä ettei ihan makoiluksi homma mene.
Valitettavasti vaan mielenterveyspuolen asumispaikat alkaa olla historiaa, koska pyritään ajamaan koko toiminta alas ja keskittämään asukkaat omiin koteihinsa. Ainakin Helsingissä on ollut terveysasemilla psykiatrian poliklinikoita ja kotihoidossa mielenterveystiimejä jotka hoitavat mielenterveysasiakkaita. En tosin tiedä onko enää. Eksoten alueella ajetaan koko ajan mielenterveysasiakkaiden hoitopaikkoja kovaa vauhtia alas ja se näkyy kyllä katukuvassa. Muutaman vuoden kuluttua tuskin on yhtään asumisyksikköä enää täällä suunnalla.