Villi viikinki osa 3

Riku kirjoitti:

Viikinki ja ranskatar loppujakso.
Kun heräsin, huomasin, että olimme nukkuneet
tunnin. Kömmin varovasti vessaan peseytymään ja
palattuani huomasin Reneen heränneen. Hänkin kävi
suihkussa. Palattuaan hän kömpi viereeni ja
aloimme jutella, mitä mahdollisuuksia meillä oli
tavata tulevaisuudessakin. Hän kertoi, ettei
anoppi laske häntä tuulettumaan kuin kerran
kuussa ja sehän ei oikein sopinut, kun minä olin
vain viikon Nizzassa. Meillä kummallakin tuli
oikein suru puseroon, kun huomasimme tilanteen
toivottomuuden ja niinpä kiedouduimme lujasti
kiinni toisiimme. Reneen kuuma iho ja lämmin
hengitys sekä suukottelumme saivat aikaan sen,
että penikseni alkoi paisua välissämme. Renee
tarttui siitä kiinni ja pujahti jalkoväliini
alkaen nuoleskella siittimeni päätä ottamatta
sitä kuitenkaan suuhunsa. Minä en halunnut jäädä
toimettomaksi vaan käännyin ympäri osoittaen
halua 69-asentoon. En erityisemmin pidä siitä,
minusta on melko vaikeaa antaa ja saada suuseksiä
samaan aikaan. Eikä asentojakaan tahdo saada
yhtaikaa molemmille parhaiksi. Mutta hätä ei lue
lakia. Renee asettui päälleni ja minä vedin
molemmat käteni hänen reisiensä taakse haluten
osallistua myös niillä kiihottamiseen. Katsoin
ensin rauhallisesti reisien välistä, kuinka Renee
yritti saada paksun ruston suuhunsa. Eihän se
tietenkään onnistunut seksileffojen tapaan, hyvä
kun hän sai edes koko terskan samalla kertaa
mahtumaan suuhunsa. Näppärästi hän kuitenkin
pyöritti kieltään paisuneen tattini ympäri. En
kestänyt katsella enempää vaan aloitin minäkin
osuuteni. Levitin käsilläni ihanat pepunpuoliskot
erilleen ja tungin kasvoni reisien väliin.
Huuleni ja kieleni vatkasivat häpykieliä ja
hieman kohonnutta voimanappulaa ja pikkuhiljaa
työnsin vasemman käden keskisormen peräaukkoon
ensimmäistä niveltä myöden. Otin tyynyn pääni
alle ja alensin leukaani niin, että pääsin
keskittymään kielelläni klitorikseen. Samalla
sain nenäni pois Reneen peräaukon suulta. kaikki
naiset eivät pidä anuksensa haistelusta. Oikean
käden keskisormella vetelin kosteassa häpyvaossa
ylös ja alas ja Renee pyöritti lantiotaan
avustaen minua. Näin aikamme toisiamme
nuoleskeltuamme huomasin, että Reneen käsi
tarttui kovemmin penikseni ympäri ja alkoi
vatkata esinahkaani ylös-alas. Tunsin, kuinka
orgasmi alkoi saada vallan hänessä ja hän purki
selvästi nesteitään suuhuni. Minä pidättelin
kaikin voimin ja Reneen noustua orgasminsa
saatuaan hieman arkana päältäni nousin hänen
taakseen ja aloimme kunnon takaapäin nainnin.
Itse olin melkeinpä valtaosan vain paikoillaan ja
annoin Reneen lykkiä lantiotaan keinutellen
kohti elintäni. Häpykieltä pyrin lirputtelemaan
joko takapäin tai eteenpäin kumartuen edestä
reisien välistä. Välillä kurkin aina kyljen
ohitse hänen rytmikkäästi keinuvia rintojaan.
Mielestäni naisen rinnat ovat kauneimmilaan
naisen ratsastaessa tai sitten juuri näin
vinottain takaapäin nähtynä. Kun tunsin, että
kohta en kestä enempää, painoin Reneen eteenpäin
kohti patjaa. Hän jäikin alleni pylly sievästi
kohollaan ja laitoin oikean käteni klitorikselle
ja aloin lykkiä elintäni tässä ahtaudessa. Terska
osui emättimen etuseinämään ja siellä olevat
poimut olivat juuri parhaimmassa mahdollisessa
asennossa kiihottamaan minua. Kun maltoin olla
painamatta koko ajan syvälle, tiesin, että
hänenkin G-pisteensä sai parasta mahdollista
kiihotusta. Vasemman kämmeneni pistin Reneen
posken alle ja niin yltyin suutelemaan häntä
suulle. Nostin tahtia ja työntöjen syvyyttä ja
Renee painoi säärensä jalkojeni sisäpuolelta
minun pohkeideni päälle ja se sai maljan
vuotamaan ylitse. Tuskin minulla näin kolmannella
kerralla oli enää paljon spermaa jäljellä, mutta
kaikki loppu syöksyi syvälle Reneen sisään ja hän
imutti lypsävillä liikkeillä emättimensä
lihaksilla minut täysin tyhjäksi. Lyysähdin hänen
päälleen ja sain vaivoin kieriteltyä itseni hänen
sivulleen. Suutelimme ja rapsuttelimme toisemme
eloon jälleen. Silloin ymmärsimme molemmat, mitä
ranskalainen tarkoittaa kuvaillessaan orgasmia
termillä "petit mort" eli pikku kuolema. Renee
kummasteli, mistä me viikingit saammekin kaiken
voiman, millä jylläämme naisen kanssa. En
kehdannut kertoa, että me suomalaiset emme nyt
aivan tarkalleen ottaen taida olla täysverisiä
viikinkejä, vaikka toki monilla meistä virtaa
viikinkigeenejä suonissaan noiden hurjapäiden
Suomenlahdenseikkailujen jäljiltä. Vaihdoimme
osoitteita, vaikka hän kielsikin lähettämästä
mitään postia anoppinsa taloon. Itse sain kyllä
muutaman kerran joulukortin kaipaavilla
terveisillä, mutta kun minulla ei ollut varaa
lähteä Nizzaan uudestaan, suhde kuoli tähän
yhteen yöhön. Tilasin Reneelle taksin ja tiemme
erosivat. Vaikka siitä on jo kulunut muutamia
vuosia, tämä yö on säilynyt muistissani yhtenä
elämäni kuumimmista ja kiihkeimmistä.
Riku

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä