"Rapistuvien lähiöiden peruskorjaukseen pitää ympäristöministeriön mielestä saada vauhtia. 1960- ja 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin on kertynyt jo kymmenien miljardien eurojen korjausvelka.
Etenkin taloyhtiöt ovat vitkutelleet korjauksia. Usein asunto-osakeyhtiöissä on vaikea saada päätöksiä aikaan, sillä ikääntyvillä asukkailla ei ole halua eikä rahaa remontteihin.
Jotta lähiöt voitaisiin pelastaa hiljaa etenevältä rappiolta, joka vuosi pitäisi korjata 15 000–20 000 asuntoa. Remontteihin pitäisi joka vuosi panna miljardeja euroja pitkälle 2020-luvun loppuun asti.
Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista ja monen varallisuus on kiinni lähiöasunnossa.
Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) asettama remonttiryhmä etsi erilaisia keinoja, joilla korjausbuumi voitaisiin tuupata käyntiin. Asiantuntijoista koottu iskuryhmä luovutti toimenpiteiden listan tiistaina Viitaselle.
Valtion pitäisi ryhtyä takaamaan taloyhtiöiden korjauslainoja, ryhmä ehdottaa. Takauksen ehtona olisi selvitys talon kunnostustarpeista ja -suunnitelmista kymmeneksi vuodeksi.
Valtion takausta käsiteltäneen pian hallituksen kehysriihessä.
Taloyhtiöt ovat saaneet tähänkin asti valtiolta korkotukilainaa perusparannuksiin, mutta niihin ei ole sisältynyt valtion takausta. Koska pankit ovat tiukentaneet lainaehtojaan varsinkin taantuvilla, väestöään menettävillä paikkakunnilla, takaus saattaisi auttaa.
"Jotta taloyhtiöt pystyvät tekemään remonttipäätöksiä, on aihetta miettiä, pitäisikö asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muuttaa. Se on sitten oikeusministeriön tehtävä", sanoo ryhmää vetänyt Teija Ojankoski. Ojankoski on Vantaan vuokra-asuntoyhtiö VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja.
Taloyhtiöiden avuksi asiantuntijaryhmä kuuluttaa myös kuntia. Niiden pitäisi sallia nykyistä enemmän lisärakentamista lähiöiden tonteille.
Kun taloyhtiö saa kunnalta oikeuden rakentaa tontin reunalla olevaan pikkumetsikköön uuden kerros- tai rivitalon, yhtiö voi myydä rakennusoikeuden rakennusliikkeelle. Kauppasummalla voisi kattaa esimerkiksi putki-, julkisivu- tai kattoremontin.
Remonttiryhmän mielestä saadusta arvonnoususta pitäisi suuri osa ohjautua taloyhtiön korjauskassaan. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että kuntien pitäisi tyytyä nykyistä pienempiin maankäyttömaksuihin, joita ne perivät arvonnoususta.
Jotta lisärakentaminen onnistuisi juohevasti, kuntien olisi myönnettävä asemakaavoihin nykyistä juohevammin poikkeuslupia. Ryhmä toivoo, että asemakaavojen muuttamiseen ei tarvittaisi pitkiä muutoskäsittelyjä.
"Kuntien kannattaisi laatia myös koko lähiön kattava strategia, joka paneutuu myös sosiaalisiin kysymyksiin kuten ikääntyvien asukkaiden kotihoitoon", tähdentää hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen korjausrakentamiseen perehtyneestä Vahanen Oy:sta.
Korjauskustannusten kurissa pitämiseen ryhmä löysi kaksi keinoa: ryhmäkorjaaminen ja teolliset korjausmenetelmät. Ryhmäkorjaamisessa kaksi tai useampi taloyhtiöt kilpailuttaa suunnittelun ja urakan yhdessä. Näin syntyy kustannus- ja laatuhyötyä.
Koska lähiötalot on rakennettu samanlaisella elementtitekniikalla, korjaamisessa voidaan käyttää samanlaisia rakennusosia. Kun ne valmistetaan tehtaassa etukäteen, voidaan säästää kustannuksia ja lyhentää evakkoaikaa.
Kunnille remonttiryhmä antaisi porkkanaksi täydennysrakentamiseen valtion infra-avustuksia. Nykyisin valtio tukee kunnallistekniikan rakentamista uusille asuntoalueille 36 miljoonalla eurolla vuodessa. Sama summa voitaisiin ohjata kunnostusta kaipaaviin vanhoihin lähiöihin.
Avustuksilla pystyttäisiin uusimaan vesijohtoja ja viemäreitä sekä tarpeen mukaan rakentamaan uusia kevyen liikenteen väyliä ja puistoja.
Tähän asti taantuman ja laman aikana myönnetyt suhdanneluontoiset korjausavustukset remonttiryhmä ehdottaa lopetettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Taloyhtiöt ovat voineet saada suhdanneavustusta kymmenen prosenttia korjauskustannuksista.
Jos lähiötaloja ei hoideta ja korjaaminen viivästyy, asumistaso uhkaa pudota ja energiakustannukset kasvavat. Tämä on omiaan laskemaan asuntojen arvoa.
Osa pienistä lähiöistä sijaitsee taantuvilla paikkakunnilla, ja siellä korjauskustannukset saattavat nousta korkeammiksi kuin asunnon hinta. Silloin remonttiryhmä pitää ainoana vaihtoehtona talojen purkamista."
http://www.hs.fi/kotimaa/Lähiöiden kerrostalot rapistuvat taloyhtiöt vitkuttelevat korjauksia/a1395110484006?ref=hs-art-new-1
Etenkin taloyhtiöt ovat vitkutelleet korjauksia. Usein asunto-osakeyhtiöissä on vaikea saada päätöksiä aikaan, sillä ikääntyvillä asukkailla ei ole halua eikä rahaa remontteihin.
Jotta lähiöt voitaisiin pelastaa hiljaa etenevältä rappiolta, joka vuosi pitäisi korjata 15 000–20 000 asuntoa. Remontteihin pitäisi joka vuosi panna miljardeja euroja pitkälle 2020-luvun loppuun asti.
Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista ja monen varallisuus on kiinni lähiöasunnossa.
Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) asettama remonttiryhmä etsi erilaisia keinoja, joilla korjausbuumi voitaisiin tuupata käyntiin. Asiantuntijoista koottu iskuryhmä luovutti toimenpiteiden listan tiistaina Viitaselle.
Valtion pitäisi ryhtyä takaamaan taloyhtiöiden korjauslainoja, ryhmä ehdottaa. Takauksen ehtona olisi selvitys talon kunnostustarpeista ja -suunnitelmista kymmeneksi vuodeksi.
Valtion takausta käsiteltäneen pian hallituksen kehysriihessä.
Taloyhtiöt ovat saaneet tähänkin asti valtiolta korkotukilainaa perusparannuksiin, mutta niihin ei ole sisältynyt valtion takausta. Koska pankit ovat tiukentaneet lainaehtojaan varsinkin taantuvilla, väestöään menettävillä paikkakunnilla, takaus saattaisi auttaa.
"Jotta taloyhtiöt pystyvät tekemään remonttipäätöksiä, on aihetta miettiä, pitäisikö asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muuttaa. Se on sitten oikeusministeriön tehtävä", sanoo ryhmää vetänyt Teija Ojankoski. Ojankoski on Vantaan vuokra-asuntoyhtiö VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja.
Taloyhtiöiden avuksi asiantuntijaryhmä kuuluttaa myös kuntia. Niiden pitäisi sallia nykyistä enemmän lisärakentamista lähiöiden tonteille.
Kun taloyhtiö saa kunnalta oikeuden rakentaa tontin reunalla olevaan pikkumetsikköön uuden kerros- tai rivitalon, yhtiö voi myydä rakennusoikeuden rakennusliikkeelle. Kauppasummalla voisi kattaa esimerkiksi putki-, julkisivu- tai kattoremontin.
Remonttiryhmän mielestä saadusta arvonnoususta pitäisi suuri osa ohjautua taloyhtiön korjauskassaan. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että kuntien pitäisi tyytyä nykyistä pienempiin maankäyttömaksuihin, joita ne perivät arvonnoususta.
Jotta lisärakentaminen onnistuisi juohevasti, kuntien olisi myönnettävä asemakaavoihin nykyistä juohevammin poikkeuslupia. Ryhmä toivoo, että asemakaavojen muuttamiseen ei tarvittaisi pitkiä muutoskäsittelyjä.
"Kuntien kannattaisi laatia myös koko lähiön kattava strategia, joka paneutuu myös sosiaalisiin kysymyksiin kuten ikääntyvien asukkaiden kotihoitoon", tähdentää hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen korjausrakentamiseen perehtyneestä Vahanen Oy:sta.
Korjauskustannusten kurissa pitämiseen ryhmä löysi kaksi keinoa: ryhmäkorjaaminen ja teolliset korjausmenetelmät. Ryhmäkorjaamisessa kaksi tai useampi taloyhtiöt kilpailuttaa suunnittelun ja urakan yhdessä. Näin syntyy kustannus- ja laatuhyötyä.
Koska lähiötalot on rakennettu samanlaisella elementtitekniikalla, korjaamisessa voidaan käyttää samanlaisia rakennusosia. Kun ne valmistetaan tehtaassa etukäteen, voidaan säästää kustannuksia ja lyhentää evakkoaikaa.
Kunnille remonttiryhmä antaisi porkkanaksi täydennysrakentamiseen valtion infra-avustuksia. Nykyisin valtio tukee kunnallistekniikan rakentamista uusille asuntoalueille 36 miljoonalla eurolla vuodessa. Sama summa voitaisiin ohjata kunnostusta kaipaaviin vanhoihin lähiöihin.
Avustuksilla pystyttäisiin uusimaan vesijohtoja ja viemäreitä sekä tarpeen mukaan rakentamaan uusia kevyen liikenteen väyliä ja puistoja.
Tähän asti taantuman ja laman aikana myönnetyt suhdanneluontoiset korjausavustukset remonttiryhmä ehdottaa lopetettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Taloyhtiöt ovat voineet saada suhdanneavustusta kymmenen prosenttia korjauskustannuksista.
Jos lähiötaloja ei hoideta ja korjaaminen viivästyy, asumistaso uhkaa pudota ja energiakustannukset kasvavat. Tämä on omiaan laskemaan asuntojen arvoa.
Osa pienistä lähiöistä sijaitsee taantuvilla paikkakunnilla, ja siellä korjauskustannukset saattavat nousta korkeammiksi kuin asunnon hinta. Silloin remonttiryhmä pitää ainoana vaihtoehtona talojen purkamista."
http://www.hs.fi/kotimaa/Lähiöiden kerrostalot rapistuvat taloyhtiöt vitkuttelevat korjauksia/a1395110484006?ref=hs-art-new-1
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun sen remonttivelankin saanti on huonoa. Saako vain vuokratalojen korjaukseen lainaa, sehän on vielä kannattavaa. Mitä käy niille korjauskypsille omistuskennoille ja paljonkos niistä kannattaa nyt päämärkänä maksaa.
Valtio takaa halpakorkoista lainaa, varmaan antaa riihikuivaa rahaa, maksaa osan, esim. 20% remontista avustuksina.
Se oli tästä Hesarin jutusta tuo
http://www.hs.fi/kotimaa/Lähiöiden kerrostalot rapistuvat taloyhtiöt vitkuttelevat korjauksia/a1395110484006
On siinä ihan asiallisia huomioita
Mutta jos meillä ei enää ole muuta kuin yhä enemmän vaan näitä kusetusteorioitaan kehitteleviä tavalla tai toisella yhteiskunnan varoilla asuntonsa saamaan tottuneita, jotka katsovat että peruskerrostaloasunnon tasoisesta asumisesta ei kannata mitään maksaa(ihan uusia asuntoja vaan pitäisi saada ostettua, vaikka jonain velvoitetyöllistettynä työskennellen tai kokonaan sossun rahoilla), niin totta ihmeessä asunnot alkavat hyvää vauhtia raputua asumiskelvottomaan kuntoon, kun niistä ikäpolvista aika alkaa jättää jotka vielä itse asuntonsa ja asumisensa maksaneet ovat.
Ei pankit tosiaankaan lähde kovinkaan kummoisia remppoja lainoittamaan enää ainakaan taantuvien pikkukaupunkien(muutama kymppitonni asukasta) tai kirkonkylien pienissä lähiöissä rapautuviin vanhoihin kerrostaloihin. Mutta kyllä esim. pääkaupunkiseudulla vielä hyvinkin kannattaa näitä isompiakin perusremppoja tehdä, ja pankitkin rahoittavat taloyhtiöitä varsinkin jos ei nyt ihan rankemman ja kalleimman vaihtoehdon mukaan niitä tehdä. Ja pääkaupunkiseudulla läihiöitäkin on monen laisia, on pikkukaupunkia muistuttavia keskuksiakin asemien varrella.
On se asennetta tämä kun yhtäältä taivastellaan sitä miten asuntojen kunnossapito ja remontit tulevat jumalattoman kalleiksi, ja toisaalta intetään sitä että näitä asuntoja pitäisi saada puoli-ilmaiseksi. No se johtunee tämä siitä kun aina ilmaiseksi on tottunut asumiskelpoisia asuntoja asuttavakseen saamaan.
Joo, valtion pitää maksaa vanhojen kerrostalojen korjaaminen. Niin sekä tietysti kaikkien muidenkin korjaaminen homekouluista aina omakotitaloihin, valtio maksaa. Ei omistajan tarvitse oli se sitten kunta tai yksityinen ihminen.