Lähiöt rapistuvat, hinnat eivät laske

"Rapistuvien lähiöiden peruskorjaukseen pitää ympäristöministeriön mielestä saada vauhtia. 1960- ja 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin on kertynyt jo kymmenien miljardien eurojen korjausvelka.

Etenkin taloyhtiöt ovat vitkutelleet korjauksia. Usein asunto-osakeyhtiöissä on vaikea saada päätöksiä aikaan, sillä ikääntyvillä asukkailla ei ole halua eikä rahaa remontteihin.

Jotta lähiöt voitaisiin pelastaa hiljaa etenevältä rappiolta, joka vuosi pitäisi korjata 15 000–20 000 asuntoa. Remontteihin pitäisi joka vuosi panna miljardeja euroja pitkälle 2020-luvun loppuun asti.

Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista ja monen varallisuus on kiinni lähiöasunnossa.


Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) asettama remonttiryhmä etsi erilaisia keinoja, joilla korjausbuumi voitaisiin tuupata käyntiin. Asiantuntijoista koottu iskuryhmä luovutti toimenpiteiden listan tiistaina Viitaselle.

Valtion pitäisi ryhtyä takaamaan taloyhtiöiden korjauslainoja, ryhmä ehdottaa. Takauksen ehtona olisi selvitys talon kunnostustarpeista ja -suunnitelmista kymmeneksi vuodeksi.

Valtion takausta käsiteltäneen pian hallituksen kehysriihessä.

Taloyhtiöt ovat saaneet tähänkin asti valtiolta korkotukilainaa perusparannuksiin, mutta niihin ei ole sisältynyt valtion takausta. Koska pankit ovat tiukentaneet lainaehtojaan varsinkin taantuvilla, väestöään menettävillä paikkakunnilla, takaus saattaisi auttaa.

"Jotta taloyhtiöt pystyvät tekemään remonttipäätöksiä, on aihetta miettiä, pitäisikö asunto-osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muuttaa. Se on sitten oikeusministeriön tehtävä", sanoo ryhmää vetänyt Teija Ojankoski. Ojankoski on Vantaan vuokra-asuntoyhtiö VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja.

Taloyhtiöiden avuksi asiantuntijaryhmä kuuluttaa myös kuntia. Niiden pitäisi sallia nykyistä enemmän lisärakentamista lähiöiden tonteille.

Kun taloyhtiö saa kunnalta oikeuden rakentaa tontin reunalla olevaan pikkumetsikköön uuden kerros- tai rivitalon, yhtiö voi myydä rakennusoikeuden rakennusliikkeelle. Kauppasummalla voisi kattaa esimerkiksi putki-, julkisivu- tai kattoremontin.

Remonttiryhmän mielestä saadusta arvonnoususta pitäisi suuri osa ohjautua taloyhtiön korjauskassaan. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että kuntien pitäisi tyytyä nykyistä pienempiin maankäyttömaksuihin, joita ne perivät arvonnoususta.

Jotta lisärakentaminen onnistuisi juohevasti, kuntien olisi myönnettävä asemakaavoihin nykyistä juohevammin poikkeuslupia. Ryhmä toivoo, että asemakaavojen muuttamiseen ei tarvittaisi pitkiä muutoskäsittelyjä.

"Kuntien kannattaisi laatia myös koko lähiön kattava strategia, joka paneutuu myös sosiaalisiin kysymyksiin kuten ikääntyvien asukkaiden kotihoitoon", tähdentää hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen korjausrakentamiseen perehtyneestä Vahanen Oy:sta.

Korjauskustannusten kurissa pitämiseen ryhmä löysi kaksi keinoa: ryhmäkorjaaminen ja teolliset korjausmenetelmät. Ryhmäkorjaamisessa kaksi tai useampi taloyhtiöt kilpailuttaa suunnittelun ja urakan yhdessä. Näin syntyy kustannus- ja laatuhyötyä.

Koska lähiötalot on rakennettu samanlaisella elementtitekniikalla, korjaamisessa voidaan käyttää samanlaisia rakennusosia. Kun ne valmistetaan tehtaassa etukäteen, voidaan säästää kustannuksia ja lyhentää evakkoaikaa.

Kunnille remonttiryhmä antaisi porkkanaksi täydennysrakentamiseen valtion infra-avustuksia. Nykyisin valtio tukee kunnallistekniikan rakentamista uusille asuntoalueille 36 miljoonalla eurolla vuodessa. Sama summa voitaisiin ohjata kunnostusta kaipaaviin vanhoihin lähiöihin.

Avustuksilla pystyttäisiin uusimaan vesijohtoja ja viemäreitä sekä tarpeen mukaan rakentamaan uusia kevyen liikenteen väyliä ja puistoja.

Tähän asti taantuman ja laman aikana myönnetyt suhdanneluontoiset korjausavustukset remonttiryhmä ehdottaa lopetettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Taloyhtiöt ovat voineet saada suhdanneavustusta kymmenen prosenttia korjauskustannuksista.

Jos lähiötaloja ei hoideta ja korjaaminen viivästyy, asumistaso uhkaa pudota ja energiakustannukset kasvavat. Tämä on omiaan laskemaan asuntojen arvoa.

Osa pienistä lähiöistä sijaitsee taantuvilla paikkakunnilla, ja siellä korjauskustannukset saattavat nousta korkeammiksi kuin asunnon hinta. Silloin remonttiryhmä pitää ainoana vaihtoehtona talojen purkamista."

http://www.hs.fi/kotimaa/Lähiöiden kerrostalot rapistuvat taloyhtiöt vitkuttelevat korjauksia/a1395110484006?ref=hs-art-new-1