Tilanne on tämä: Matti ja Liisa menivät naimisiin 50-vuotiaina. Matilla oli velaton asunto-osake, ei muuta varallisuuta. Liisalla ei ollut mitään varallisuutta. Matti kuoli 60-vuotiaana velattomana, omistaen edelleen tuon asunto-osakkeen. Liisa kuoli vuotta myöhemmin varattomana. Matin kuoltua ei tehty ositusta, Liisa jäi lesken oikeudella asumaan asuntoon. Liisan kuoltua huomattiin että häneltä oli jäänyt jonkin verran vastikkeita rästiin ja myös hänen kuolemansa jälkeen niitä tulee kertymään ennen kuin asunto saadaan kaupaksi. Avioehtoa Matilla ja Liisalla ei ollut. Molempien puolisoiden aiempien liittojen ositukset oli tehty silloin aikoinaan 80-luvulla.
Matilla on kaksi aikuista lasta, Pekka ja Tiina. Matin kuolinpesän osakkaina ovat siis Liisa, Pekka ja Tiina. Liisalla on yksi aikuinen lapsi, Laura. Liisan kuolinpesän osakkaana on yksin Laura. Yhteisiä lapsia ei tietenkään ole.
Isännöitsijätoimisto karhuaa vastikevelkoja Matin kuolinpesältä. Merkitäänkö ne kuitenkin Liisan perunkirjaan Liisan veloiksi? Kenen kuolinpesä niistä vastaa? Liisa velat kuitenkin aiheutti Matin kuolinpesää rasittamaan. Liisan perunkirjoitus on vasta edessäpäin, Matin perukirjat on tehty jo viime vuonna.
Kuka maksaa Liisan kuoleman jälkeen kertyvät vastikkeet, Matin vai Liisan kuolinpesä?
Onko Liisan tilalla Matin kuolinpesässä nyt Liisan kuolinpesä eli Laura?
Kun Matin omistama asunto joskus lähiaikoina myydään, pitääkö kauppakirjaan saada myös Lauran allekirjoitus, kun Liisa on kuollut eikä voi allekirjoittaa? Liisalla on kuitenkin ollut avio-oikeus tähän ainoaan omaisuuteen, vaikka ositusta ei olekaan vielä tehty. Periikö Laura Liisan avio-oikeuden nojalla saaman asunnon puolikkaan, johon hänellä ei muuten olisi osaa eikä arpaa?
Ihmiset, ottakaa avioehto jos menette vanhoina naimisiin. terveisin Pekka.
Matilla on kaksi aikuista lasta, Pekka ja Tiina. Matin kuolinpesän osakkaina ovat siis Liisa, Pekka ja Tiina. Liisalla on yksi aikuinen lapsi, Laura. Liisan kuolinpesän osakkaana on yksin Laura. Yhteisiä lapsia ei tietenkään ole.
Isännöitsijätoimisto karhuaa vastikevelkoja Matin kuolinpesältä. Merkitäänkö ne kuitenkin Liisan perunkirjaan Liisan veloiksi? Kenen kuolinpesä niistä vastaa? Liisa velat kuitenkin aiheutti Matin kuolinpesää rasittamaan. Liisan perunkirjoitus on vasta edessäpäin, Matin perukirjat on tehty jo viime vuonna.
Kuka maksaa Liisan kuoleman jälkeen kertyvät vastikkeet, Matin vai Liisan kuolinpesä?
Onko Liisan tilalla Matin kuolinpesässä nyt Liisan kuolinpesä eli Laura?
Kun Matin omistama asunto joskus lähiaikoina myydään, pitääkö kauppakirjaan saada myös Lauran allekirjoitus, kun Liisa on kuollut eikä voi allekirjoittaa? Liisalla on kuitenkin ollut avio-oikeus tähän ainoaan omaisuuteen, vaikka ositusta ei olekaan vielä tehty. Periikö Laura Liisan avio-oikeuden nojalla saaman asunnon puolikkaan, johon hänellä ei muuten olisi osaa eikä arpaa?
Ihmiset, ottakaa avioehto jos menette vanhoina naimisiin. terveisin Pekka.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Kuka maksaa Liisan kuoleman jälkeen kertyvät vastikkeet, Matin vai Liisan kuolinpesä? "
Molemmat vastaa, Liisan kp lesken käyttöoikeusajalta, ja loput jää Matin kp:lle.
"Kun Matin omistama asunto joskus lähiaikoina myydään, pitääkö kauppakirjaan saada myös Lauran allekirjoitus, kun Liisa on kuollut eikä voi allekirjoittaa? "
Jakamattomaan kp:ään pitää tehdä ositus, jotta selviää kuka omistaa mitäkin.
"Onko Liisan tilalla Matin kuolinpesässä nyt Liisan kuolinpesä eli Laura?"
Ei ole, mutta leski on ollut.
"Periikö Laura Liisan avio-oikeuden nojalla saaman asunnon puolikkaan, johon hänellä ei muuten olisi osaa eikä arpaa?"
Eihän perillisillä ylipäätään ole, koska se on puolisoiden keskinäinen valinta, millätavoin järjestävät elämänsä ja mihin rahansa käyttävät.
Ositus toimitetaan kahden kuolinpesän välillä, Matin ja Liisan. Matin pesän osakkaita ovat hänen lapsensa Pekka ja Tiina ja Liisan pesän osakkaana on hänen tyttärensä Laura.
Matin pesän osakkaat voivat halutessaan myydä pesän omistaman asunnon, mutta myymiseen tarvitaan Liisan oikeudenomistajan Lauran suostumus. Saatu kauppahinta kuuluu Matin ositettavaan pesään, joten se on syytä maksaa Matin kuolinpesän tilille.
Kun kahden pesän välinen ositus toimitetaan, siinä lähtökohtaisesti tasataan pesien varallisuusero. Jos Matin pesän netto on 100.000 ja Liisan pesän 0, Matin pesän osakkaat antavat Liisan pesän osakkaalle tasinkona 50.000 euroa. Jos asunto-osakkeet ositetaan, Laura saa omistusoikeuden puoleen. Jos asunto on myyty ja ositetaan kauppahinta, Laura saa rahaa 50.000 euroa.
Osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Matin perinnön 50.000 jakavat keskenään puoliksi Pekka ja Tiina. Liisan perinnön saa kokonaan Laura, joten mitään perinnönjakoa ei tarvita. Kuolinpesät lakkaavat perinnönjakoon (Lauran osalta siis ositukseen).
Taloyhtiö velkoo yhtiövastikerästit asunnon omistajalta eli Matin kuolinpesältä. Kuolinpesien keskinäisessä suhteessa Liisan pesä on velkaa rästit Matin pesälle siltä ajalta, jonka velka kohdistuu Liisan leskenä hallitsemaan asuntoon, mikäli ne Matin pesän varoilla maksetaan. Perukirjaan rästit merkitään Liisan velaksi Liisan hallinnan ajalta.
Ositettavat varat ja velat otetaan sekä Matin että Liisan osalta huomioon Matin kuoleman ajankohdan (= ositusperusteen syntyajankohdan) mukaisina; varat kuitenkin arvostetaan jakoajankohdan käypään arvoon. Sen jälkeen syntyneet velat keskinäiset eivät ole mukana osituslaskelmassa, mutta ne toki suoritetaan osituksen yhteydessä.
Kiitos!
Vielä kysyn, että kuka valvoo, että Lauralle maksetaan tuo Liisalle osituksessa kuuluva osuus? Voiko sen maksusta esim neuvotella Lauran kanssa? Pitääkö hänen erikseen vaatia sitä? Tuntuu hurjalta, Laura on kuitenkin tässä kuviossa täysin ulkopuolinen Matin asuntoon nähden.
>>Voiko sen maksusta esim neuvotella Lauran kanssa?
Kiitos! Harvoin tällä palstalla saa näin asiallisia vastauksia.