Rata varoitti kotitalouksia korkoriskistä
Tiistai 28.9.2004 klo 12:13 Kauppalehti
Noin neljännes asuntolainoista on alle kymmenvuotisia, mutta yli 25 vuoden lainojen osuus on kasvanut alkuvuonna.
Rahoitustarkastus (Rata) varoittaa kotitalouksia asuntolainoihin liittyvästä korkoriskistä. Ratan mukaan suomalaiset kotitaloudet altistuvat suuremmalle korkoriskille kuin monien muiden maiden kotitaloudet, sillä meillä kotitaloudet ovat perinteisesti suosineet vaihtuvia korkoja.
Rata selvitti kesäkuussa asuntolainakilpailun vaikutusta asuntolainojen hinnoitteluun, asuntolainojen kokoon ja laina-aikoihin. Lisäksi Rata selvitti sitä, ovatko pankit kireän kilpailun seurauksena joustaneet omista sisäisistä luotto-ohjeistaan. Kyselytutkimuksessa hyödynnettiin tietoja pankkien asuntoluottokannoista joulukuussa 2003 ja alkuvuodesta 2004, ja siinä olivat mukana kaikki suurimmat pankkiryhmät.
Ratan mukaan kotitalouksien usko euriborkoron vakauteen on säilynyt vahvana, vaikka korkotason nousua on ennustettu jo pitkään. Huhtikuussa asuntolainoista keskimäärin vain noin 4 prosenttia oli sidottu kiinteisiin korkoihin.
Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Uusista asuntolainoista noin 85 prosenttia on sidottu euriborkorkoon.
Ratan mielestä asuntolainan viitekoron valinnassa ei riitä se, että asiakas valitsee tällä hetkellä edullisimman koron. On myös selvitettävä, minkälainen korkoriski nykyisiin vaihtuvakorkoisiin sopimuksiin liittyy. Jos iso asuntolaina jo alhaisen korkotason aikana hipoo asiakkaan takaisinmaksukyvyn rajoja, on syytä miettiä, miten asiakas voi selviytyä korkeamman korkotason aikana.
Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvanut
Ratan selvityksen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus on viime vuosina kasvanut käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna yli 70 prosenttiin. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuusastetta voidaan pitää kuitenkin alhaisena. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste oli esimerkiksi Saksassa 112 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 129 prosenttia.
Ratan mukaan viime huhtikuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,1 prosenttia ja keskimarginaali 0,86 prosenttia. Koko asuntolainakannan keskikorko oli kesäkuussa 3,4 prosenttia. Vanhoissa asuntolainoissa korkomarginaali oli suurempi, sillä kaikki vanhat asiakkaat eivät ole kilpailuttaneet pankkeja alhaisemman koron toivossa.
Ratan selvityksen mukaan suurten, yli 400 000 euron asuntolainojen osuus oli alkuvuonna hieman kasvanut. Huhtikuussa niiden osuus uusista asuntolainoista oli noin 3 prosenttia. Eniten pankit kuitenkin myöntävät 50 000-100 000 euron asuntolainoja, joiden laina-aika on alle 10 vuotta. Uusista asuntolainoista noin neljännes oli tällaisia. Lähes yhtä usein laina-aika oli 16-20 vuotta. Yli 25 vuoden asuntolainojen suhteellinen osuus kasvoi kuitenkin alkuvuonna useimmilla pankeilla.
Riskien hallinnassa parantamisen varaa
Ratan mukaan riskienhallinnan perusteet ovat asuntoluototuksessa varsin hyvässä kunnossa. Silti parantamisen varaakin on. Pankit voisivat Ratan mukaan kehittää nykyistä enemmän riskilähtöistä luottojen hinnoittelua ja pitkien asuntoluottojen riskien arviointia. Pankkien tulisi myös kiinnittää jatkuvaa huomiota tiukan vakuuskäytännön noudattamiseen.
Myös asiakkaan takaisinmaksukyvyn arviointia voitaisiin Ratan mukaan eräissä tapauksissa vielä laajentaa ja tarkentaa. Siten varmistettaisiin, että kaikki käytettävissä oleva ja tarpeellinen informaatio hyödynnetään luottopäätöksiä tehtäessä.
Janne Pöysti
[email protected]
358-9-507 8448
Tiistai 28.9.2004 klo 12:13 Kauppalehti
Noin neljännes asuntolainoista on alle kymmenvuotisia, mutta yli 25 vuoden lainojen osuus on kasvanut alkuvuonna.
Rahoitustarkastus (Rata) varoittaa kotitalouksia asuntolainoihin liittyvästä korkoriskistä. Ratan mukaan suomalaiset kotitaloudet altistuvat suuremmalle korkoriskille kuin monien muiden maiden kotitaloudet, sillä meillä kotitaloudet ovat perinteisesti suosineet vaihtuvia korkoja.
Rata selvitti kesäkuussa asuntolainakilpailun vaikutusta asuntolainojen hinnoitteluun, asuntolainojen kokoon ja laina-aikoihin. Lisäksi Rata selvitti sitä, ovatko pankit kireän kilpailun seurauksena joustaneet omista sisäisistä luotto-ohjeistaan. Kyselytutkimuksessa hyödynnettiin tietoja pankkien asuntoluottokannoista joulukuussa 2003 ja alkuvuodesta 2004, ja siinä olivat mukana kaikki suurimmat pankkiryhmät.
Ratan mukaan kotitalouksien usko euriborkoron vakauteen on säilynyt vahvana, vaikka korkotason nousua on ennustettu jo pitkään. Huhtikuussa asuntolainoista keskimäärin vain noin 4 prosenttia oli sidottu kiinteisiin korkoihin.
Asuntolainojen yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Uusista asuntolainoista noin 85 prosenttia on sidottu euriborkorkoon.
Ratan mielestä asuntolainan viitekoron valinnassa ei riitä se, että asiakas valitsee tällä hetkellä edullisimman koron. On myös selvitettävä, minkälainen korkoriski nykyisiin vaihtuvakorkoisiin sopimuksiin liittyy. Jos iso asuntolaina jo alhaisen korkotason aikana hipoo asiakkaan takaisinmaksukyvyn rajoja, on syytä miettiä, miten asiakas voi selviytyä korkeamman korkotason aikana.
Kotitalouksien velkaantuneisuus kasvanut
Ratan selvityksen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus on viime vuosina kasvanut käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna yli 70 prosenttiin. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuusastetta voidaan pitää kuitenkin alhaisena. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste oli esimerkiksi Saksassa 112 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 129 prosenttia.
Ratan mukaan viime huhtikuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,1 prosenttia ja keskimarginaali 0,86 prosenttia. Koko asuntolainakannan keskikorko oli kesäkuussa 3,4 prosenttia. Vanhoissa asuntolainoissa korkomarginaali oli suurempi, sillä kaikki vanhat asiakkaat eivät ole kilpailuttaneet pankkeja alhaisemman koron toivossa.
Ratan selvityksen mukaan suurten, yli 400 000 euron asuntolainojen osuus oli alkuvuonna hieman kasvanut. Huhtikuussa niiden osuus uusista asuntolainoista oli noin 3 prosenttia. Eniten pankit kuitenkin myöntävät 50 000-100 000 euron asuntolainoja, joiden laina-aika on alle 10 vuotta. Uusista asuntolainoista noin neljännes oli tällaisia. Lähes yhtä usein laina-aika oli 16-20 vuotta. Yli 25 vuoden asuntolainojen suhteellinen osuus kasvoi kuitenkin alkuvuonna useimmilla pankeilla.
Riskien hallinnassa parantamisen varaa
Ratan mukaan riskienhallinnan perusteet ovat asuntoluototuksessa varsin hyvässä kunnossa. Silti parantamisen varaakin on. Pankit voisivat Ratan mukaan kehittää nykyistä enemmän riskilähtöistä luottojen hinnoittelua ja pitkien asuntoluottojen riskien arviointia. Pankkien tulisi myös kiinnittää jatkuvaa huomiota tiukan vakuuskäytännön noudattamiseen.
Myös asiakkaan takaisinmaksukyvyn arviointia voitaisiin Ratan mukaan eräissä tapauksissa vielä laajentaa ja tarkentaa. Siten varmistettaisiin, että kaikki käytettävissä oleva ja tarpeellinen informaatio hyödynnetään luottopäätöksiä tehtäessä.
Janne Pöysti
[email protected]
358-9-507 8448
Vastaukset 3
Vanhimmat
On käsittämätöntä, kuinka suomalaiset kiltisti kantavat hiellä ja raatamisella ansaitsemansa pennoset kankkulan kaivoon.
Pankinjohtaja se vaan ostelee aluvanteita mersuunsa, eikä halpojen hintojen aikana sijoitusasuntonsa ostanut voi kuin nauraa partaansa ihmisten lyhyelle muistille.
Olen onnellinen, etten ole mennyt ostamaan kämppää näinä hulluina vuosina, jolloin suuri osa kansasta kahlitsee itsensä kiinni työpaikan ja pankin oven kahvoihin. Asun rauhassa halvalla vuokralla, ja kun kupla puhkeaa, kuorin kermat päältä.
Koroot nousoo - romahus tuloo!
Joo, ja taksikuski kertoi, että osakkeet on nyt halpoja. Kannattaiskohan laittaa koko omaisuus niihin?
Koron valinta vaihtuvan ja kiinteän välillä on hyvin yksinkertainen asia: Kiinteä korko asetetaan tiettyyn tasoon, jolla joko pankki tai asiakas häviää muuttuviin korkoihin verrattuna. Kun tuon tason asettaa pankki eikä asiakas, mitä veikkaatte - kumpi todennäköisesti voittaa ja kumpi häviää? Alle kolmevuotiaiden ei tarvitse vastata, kun se voi olla heiltä liikaa vaadittu.