Miehet mitä mieltä

Elämä uusiksi

Olen lähempänä seitsemääkymmentä kuin kuuttakymmentä, joten laitoin viestini tänne.

Olen nainen ja olen vasta näin vanhana tajunnut etten ole rakastanut miestäni ikinä. Ikävä kyllä tällä iällä ei varmaankaan löydä enää uutta kunnollista.

Olin jo yli neljäkymmentä kun tajusin, että ei ole normaalia että mies käyttäytyy väkivaltaisesti, ei hän nyt nyrkillä silmään ole lyönyt, mutta repinyt hiuksista ja puristellut mustelmille. En puhunut väkivallasta kenellekään, kuvittelin kaikkien miesten olevan samanlaisia. En ole mikään tyhmä ihminen, olen vain ollut nyhverö tuon suhteen.

Olen aina ollut hyvin seksuaalinen, ehkä se on pitänyt meitä yhdessä. Enää ei mies kyllä kykene, vaikka on nuorempi, johtuen kovasta viinan juonnista, nyt on kyllä ollut suht raittiina vuoden.

Nykyään kun ei juo, ei voi omituisuudestaan syyttää viinaa. Tänään sai raivokohtauksen (saa niitä usein) kun olin huolissani hänen tapaturmassa sattuneesta haavastaan. Nyt olemme siis mykkäkoulua, vaikka en mielestäni ole tehnyt mitään väärää, minä puhuisin, mies ei.

Olen yrittänyt olla puolillepäiville hiljaa, koska silloin hän ottaa mielialalääkkeen ja loppupäivä ehkä on ok, nyt unohdin sen ja aloin juttelemaan ennen lääkkeen ottoa.

Muille ihmisille hän esittää lupsakkaa ja mukavaa, kukaan ei tiedä millainen hän oikeasti on, eikä uskokaan, mieluummin minua luulisivat ikäväksi, kun en osaa filmata lupsakkaa, vaan olen normaali.

Nyt kysynkin teiltä miehiltä, oletteko samanlaisia? Ja kannattaako tällä iällä erota? En haluaisi olla loppuelämää yksin. Olen vielä suht hyvän näköinen, ei siis ryppyjä, mutta en enää tyttösen näköinen, muutama ylimääräinen kilokin, mutta ei paljon.

Lapsiakin ajattelen, ei olisi kiva tällä iällä tuoda uutta miesehdokasta näytille, mutta "kirje"ystävän voisin hankkia, jolle kerron murheeni.

13

170

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • M58ee

      Ei tuo väkivalta, henkinen tai fyysinen ole normaalia.
      Mutta voin puhua vain omasta avioliitostani, muista en tiedä...

    • Mumfomaani

      Jos olet seitsemänkymppiseksi tuota sietänyt, niin hommaatte viagrat ja panet sen hengiltä. Vienti voi olla aika vähäistä ellet. esim afrikasta käy hakemassa jotain maahanmuuttoinnokasta sonnia. Silloinkin kannattaa laitta sähköpanta palleihin, ettei eksy kylille. Aika harvinaisia nu yli 6 kymppis vapaat kotimaiset erektiot tuppaa olemaan. Miehet on aina riskisijoituksia, käytetyn auton kanssa onnistumismahdollisuudet on paremmat.

      Väkivaltaa ei pitäisi sietää. Valinta saattaa kuitenkin olla tuon kusipään tai yksinäisyyden välillä. Ukkosi saattaa oppia uusia käytöstapoja, jos lyöt sille eropaperit eteen ja kerrot miksi näin on. Munaa toisaalta varmaan netti-ilmoittelulla saa vaikka tuhatvuotias.Elämänkumppani on kuitenkin toinen juttu.

    • P. Veli

      En ole koskaan kohottanut kättäni naista kohtaan. Ei missään nimessä naisen tarvitse kokea fyysistä väkivaltaa avioliitossa eikä parisuhteessa.. Olet vaikeasa tilanteessa pitkän yhdessäelon vuoksi. Lapsiakin vielä. Ero on vaikea asia. En patista sinua kärsimään, mutta unohda, jos voit! Ota etäisyyttä niin paljon kuin voit.

      Kirjeystävä on hyvä asia. Miten sellaisen voisi löytää? Aika vaikeaa on.

      Tunnen lähes vastaavankaltaisia elämäntilanteita, jossa iäkäskin on täysin tietoisesti ottanut askeleen sivummalle eikä ole sitä katunut.

    • vm-43

      Kertomuksesi on karmea ja käsittämätön.

      Karmea sisällöltään, jos se on totta, ja käsittämätön siksi, etten voi kuvitella väkivaltaa elinkumppaniani kohtaan enkä ymmärrä alkuunkaan miksi olet sietänyt tuota.

      Meidän avioliitossamme esiintyy vain henkistä väkivaltaa ja alsitamista.
      Kun menen iltapäivän lounaan jälkeen makuuhuoneeseen vuteelle poikittain lueskelemaan niin koen henkiseksi väkivallaksi sen jos, ja usein kun, vaimoni ei tule viereen kiehnäämään.

      Väkivalta voimistuu jos hän tullessaan sanoo "ettei hän nyt meinaa sillee".

      Vaimo saattaa kokea sen henkisenä väkivaltana kun hän tietää odotukseni.

      Yhtään kertaa en ole aiheuttanut pettymystä!

      Jos koet elämäsi vaikeaksi niin eropäätös pitäisi tehdä heti!

    • tursus

      Ei ole kaikki kohdallaan tuolla naisella, jos on kymmeniä vuosia tuollaista miestä kestänyt.

      • Elämä uusiksi

        Varmaan meitä kaltoin kohdeltuja on paljon. Ehkä siksi jatkamme, koska mies itkien pyytelee anteeksi tekojaan, lupaa ettei enää ikinä...kun taas satuttaa.

        Oma mieheni on mieleltään sairas, ei hän muuten olisi lääkityksellä. On saanut lapsesta asti tällejä päähänsä jos jonkinmoisia. Isänsä myös häntä hakkasi, ehkä sekin vaikuttaa. Olen lukenut, että jos vanhemmat hakkaavat lapsiaan, lapset jatkavat sitä myös.

        Siitä on jo parikymmentä vuotta kun hän viimeksi oli väkivaltainen, mutta tuollaisia raivokohtauksia kyllä saa silloin tällöin.

        Vaihtaisin kyllä hänet parempaan, jos vain löytäisin sellaisen. eihän kukaan täältä tule hakemaan, tiedän sen.

    • melinda*

      hommaa ainakin oma asunto ja muuta erilleen asumaan. Saat rauhassa miettiä mitä elämälläsi teet.
      Väkivaltaa ei pidä sietää yhtään, tee siitä loppu, sano että suhde loppuu seuraavaan koskemattomuuden loukkaukseen.
      Kyllä sinä voit ihan hyvin miehen löytää, itselläni on nuorempi viikonloppumies.
      Kukaan ei tule kotoa hakemaan ole aktiivinen.

    • UUsi nainen tervetu-

      loa!

    • seuraton suoralta

      Onko tästä tullutkin seuranhakupalsta.

      Jos kärsii avioliitossa, ei se parane toisten ohjeilla eikä säälipisteillä.

      Jos hakee uutta miestä tai naista, on olemassa Suomi24 treffit, siellä näkyy olevan miehiä pilvin pimein. Ovat vuosia samat miehet hakemassa seuraa, taitavat naisetkin vain etsiä, mutta eivät löydä.

      Kyllä se seuran haku täällä on sattumanvaraista saaliin kohdalle osumista, varsinkin kun rekisteröimättömänä kirjoittaa.

      Yksin olen, mutta seuraa en täältä hae, sellaisen löytä paljon helpommin vaikka kauppatorilta, hymyilee vain kaunnisti naiselle/miehelle ja sanovat, että katse puhuu silmien kautta suoraan sydämeen.

      Provoilevia aloituksia on aina ollut, en oikein luota tähänkään, mutta ainahan jutunaiheet on paikallaan.

    • visio

      Aloitus on provo, ja melkein kaikki meni lankaan.
      Toiset nauttii saada vastata ilkeästi ja halveksien, sehän täällä on tapana, kun toisella menee huonosti sitä voi sanan säilällä lyödä lisää ja nauttien.

      Täällä on hukassa välittäminen.

      Tiedämmekä toistemme taustoista tai välitämmekö kuitenkaan jos tietäisimme, tuntuu kuin 'minä vaan' olisi edelleen joukossamme ja niitä on monta.

      • hilema

        Mistä voi päätellä, että aloitus oli provo?

        Vastauksissa on päin vastoin ollut paljon myötätuntoa js neuvomisen halua.

        Jos suosittelee uuden kumppanin hankkimista, niin se on kyllä tässä iässä helpommin sanottu kuin tehty. Niitä ei puiden oksilta eteen tipahtele.

    • näin se menee,,,

      alotukseen ,


      suomessa et ole ainoa joka kohtaa väkivaltaa pitkässä avioliitossaan, väkivalta fyysisenä ja psyykkisenä on aivan varmasti jossain muodossa jokaisessa avioliitossa,
      mies yleensä se väkivaltasin henkilö, joskus on poikeuksia ja nainenki ottaa kättäpitempää, mutta harvemmin,
      nainen syylistyy henkiseen väkivaltaan, siis sanansäilä on enemmän hallussa naisilla,
      avioliitto on kasintaistelua vallasta, siis
      " kolmikymmentä vuotta kestävä sota " keskimäärin, tämän kun kestää ja ylittää
      vanhapariskunta seestyy ja loppuelämä onkin mukavaa yhdessä oloa,
      rakkaus on oikeesti syventyny eikä vanhat pariskunnat tulisi enään toimeen ilman toisiaan,
      joskus " kolmikymmen vuotinen sota" päättyy eroon, siinätapauksessa pariskunta on kasvnu erilleen, eivätkä enään tunne toisiaan henkisesti,
      tämä muoto on surullisin muoto ihmisen elämässä,

    • anlis3

      Eipä avioliittoon vihkimiskaavassakaan kysytä liittoon meneviltä:Rakastatko, luuletko rakastavasi myötä ja vastoinkäymiissä, vaan tahdotko. Tahtokysymys, siis. Tulisimpien tunteiden viiletessä on vielä mahdollisuus haluta, tahtoa, jatkaa liittoa, joka on kestänyt tyynet ja myrskyt jo vuosikymmeniä.
      Aloituksen tekijä tietää, että miehen sairauteen on olemassa lääkitys. Sairaankin ihmisen kanssa voi elää, jos käytettävissä olevat keinot hyödynnetään.

      Tämä ketju oli kylläkin tarkoitettu miehille, joten anteeksi kun tulin "leikkiin" mukaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      61
      4709

    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      97
      4421

    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      74
      3882

    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      96
      3797

    5. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      119
      2835

    6. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      2608

    7. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      37
      2512

    8. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      24
      2489

    9. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      38
      2479

    10. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      2354
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt