Eilen näin hänet sattumalta. Miten pääsen irti täysin älyttömästä ihastumisesta, jolla ei ole realistisesti mitään mahdollisuuksia toteutua käytäntöön??? Sitä paitsi olen parisuhteessa. Ihan kuin tunteeni häneen olisivat pakkomielteen omaisia. Meillä ei ole ikinä ollut mitään, elämme täysin eri elämiä emmekä nykyisin ole missään tekemisissä, silloin aikoinaankin vain satunnaisesti ja virallisesti työn merkeissä. Mutta hän on ainoa ihminen josta haaveilen. Ketään muuta ei ole eikä varmaan tulekaan. En tiedä todellakaan hänen suuntautumistaan ja itsekin olen virallisesti hetero, juuri kukaan ei tiedä asian todellista laitaa. Mut olen väsynyt tähän, etten osaa ajatella mitään muuta kuin häntä, ja nää just on pahimpia, kun sattumalta näkee... Haluan eroon tästä kujanjuoksusta. Keinoja??? Typerää kirjoittaa näin yleiselle alueelle ja näin anonyymisti, mutta sama tuo. Ei ole ketään kenelle puhua tästä.
Eilen
f e d c b a g ...
2192
0Äänestä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Missä tilanteessa satuit näkemään hänet?
Tuli vastaan kaupungilla... Ei mitään puhuttukaan; pikaisesti, ohimennen tervehdittiin. Ja mun konseptit meni niin sekaisin, että en todella tajua kuinka selvisin sen jälkeisestä kauppareissusta kutakuinkin täysjärkisenä kotiin. Yleisesti ottaen selviän mielestäni näistä moikkaamistilanteista ulkoisesti aika mallikkaasti ja tyynen näköisesti, -tosin enhän tiedä minkälainen ihmistuntija hän on, mitä näkee... Tietysti aattelee, et taas toi yks pimahtanut lääpällään oleva ämmä tulee vastaan! :D Jihuu.