Oikeus elää ilman

Unohtaminen ei ole niin helppoa. Entisestä ei pääse eroon, eletty elämä on ja pysyy, sitä ei poista uusi suhde, eikä mikään.

Ei entisiä lapsia ole olemassakaan, entisiä eukkoja tosin voi olla.

Meidän perheeseemme kuuluvat mieheni ja minun lisäksi yhteiset lapsemme sekä miehen lapset. Lapset eivät kuulu menneisyyteen, vaan ovat läsnä ja tätä päivää loppuun saakka, erosta huolimatta. Itse en ainakaan koe minkäänlaisena taakkana mieheni lapsia, he asuvat meillä vuoroviikoin ja ovat tärkeitä kaikille.

No hei, onhan jokaisella oikeus yksityisyyteen, omaan perheeseen, omiin lapsiin ja omaan puolisoon, jollei sitten akka tai ukko sattumoisin ole sitä lajia, että tekee lapsia useille eri kumppaneille.

Tää vois olla vaikka mun "miehen " kirjoittama.
Niin paljon katkeruutta kun minun lapseni asuvat hänen talossaan, ovat hänen rauhalleen häiriöksi, kun yhteinen lapsi syntyi kieltää olemasta isoveli ja sisko pikkuiselle, laskee kuinka paljon harrastukset ym. maksaa, suurinpiirtein vaatii pikkuiselle saman vaikka ikäeroa 10 v.
Miettikää tarkkaan mitä on perhe, meillä kaksi eri perhettä samassa osoitteessa

Yleensä ne miehen lapset ovat huonosti kasvatettuja ja likaisia. En ymmärrä miksi äidit ei enää eron jälkeen pidä heistä huolta, Sitten vaaditan että uusi meihen vaimo tulee lasten äidiksi ja alkaa huoltamaan heitä, ja taas sen jälkeen aletaan haukkumaan kun hän puuttuu lasten likaisuuteen ja kasvatukseen.
Itsellän i on mehen puoletlta viisi lasta, ja voin sanoa että olen heille äiti enemään kuin heidän omansa.Minun ansiota on heidän hyvä käytös, koulumenestys ja se että osaavat siivota ja tehdä kotitöitä. Kaikkeni olen antanut heille, ja uskon että lapset tykkää eikä haluisi muuttaa meiltä pois. Sanovatkin että olen parempi kuin heidän oma äiti.

Jos pistää hynttyyt yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia, aikuinen ihminen tietää ettei isyys tai äitiys häviä mihinkään uudesta kumppanin takia. Jos asia on kynnyskysymys, on parempi etsiä lapseton pari itselleen. Jokainen on vapaa valitsemaan... Entisiä ei tosiankaan ole.

Ex:t ei uuteen liittoon tietenkään kuulu. Tosin siinäkin asiassa puoliso on avainasemassa, antaako ex:n sekoilla vai pistääkö rajat liialliselle ohjailulle. Ja myös siinä ettei siirrä vastuuta lapsista sinulle.

Aiheesta voisi esittää pari kysymystä: Jos vaadit miestäsi luopumaan lapsistaan, luuletko että hän voi olla onnellinen? Kuvitteletko ettei aiheuttamasi katkeruus lapsien menettämisestä vaikuta parisuhteeseenne? Jos parisuhteenne päättyy ja mies hylkää myös yhteisen lapsesi ja näet lapsen kärsivän hylkäämisestä, onko tilanne sinusta edelleen ok? Näetkö tilanteen nyt hyvin itsekkäästi?

Uuden äidin ei tarvi hoitaa toisten lapsia vaikka kuinka olisi pätevämpi kuin oikea äiti. Minusta ex viamot voi ihan itse hoitaa lapsensa, jotka on halunnutkin, eikä heitellä niitä aina joka viikko miehen uudelle vaimolle.
Onko niin että kiusaa pitää tehdä ja häiritä miestä. Jos kerranmies maksaa elareita, siihen ei kuulu enää lasten hoito. Lastenhoitajia saa kun palkkaa semmosen.
Jos miehellä on uusia lapsia, niin ei kai kukaan kuvittele että jättää perheensä ja lähtee hoiteleen muita lapsiaan.

Minä en ainakaan ala kasvattamaan kenenkään jälkeenjääneitä tutteleita! En ole niitä halunnutkaan joten en myös hoida. Mies hoitakoot sillon kun en ole paikalla, ja siivotkoot sotkut myös. En maksele toisten ruokalaskuja, hyvä kun riittää itselle, onneks on mies joka maksaa asumisen ja ruuan.
Jos ei tarvis niitä elareita miehen maksaa, meilekin jäisi enempi rahaa ja voisi ostaa isomman asunnon.
Olenmukavuus ihminen, ja elän omalla tavalla, ilman häiriöitä.

ei me entiset eukot (vaimot!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!) mihinkään kadota, vaikka sinä oletkin onnesi ja sen oikean löytänyt.
oletko jälkeenjäänyt?
eikä lapsetkaan mihinkään (ONNEKSI) katoa, vaikka avio/avoero tulisikin.


OTTAKAA LAPSETON SINKKU, niin pääsette vähemmällä raivoamisella.
tai siis jos sellaisen saatte.

Kyllä lapset tulee aina mukana ei ole sellaista harakkaa joka pystyy syrjäyttämään mun omat lapset mitenkään . Mutta ex eukoja en tapaa en soittele enkä hyväksy mun kotiin edes vieraana .