Ette katsoneet eilen Inhimillistä tekijää kakkoselta? Vieraina astrobiologi-professori Valtaoja ja teologi-piispa, jonka nimeä en muista. Keskustelivat maailman ja elämän synnystä.
Oli todella mielenkiintoista nähdä, mihin keskustelu ajautui. Ihme kyllä, piispa myönsi faktan Raamatussa olleen vanhentunutta ja puhui myös tieteen ajaneen Jumalan olemassaolon mahdollisuuden nurkkaan. Tosin taas professori-astrobiologi sanoi, että maailmansynnystä tiedetään melkein kaikki, mutta se pienen pieni sekunnin miljoonasosa ennen maailmansyntyä on pimennossa. Tähän professori Valtaoja naureskeli, että monet yrittävät tunkea Jumalaa juuri tämänkaltaisiin mysteereihin todistaakseen sanansa todeksi. Myös piispa sanoi järin fiksusti, että vaikka tiede nyt kykenisi selittämään alkuräjähdyksen syyt ja seuraukset täydellisesti, kristityt siirtäisivät omaa teoriaansa aina vain aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi jo tiedetyn hetken tapahtumasta.
Aika mielenkiintoisia asioita oli myös piispan puheet kristinuskosta ja uskosta yleensä. Moni kiihkoileva idiootti näiltäkin palstoilta voisi kiven kovaa väittää, että kristittynä oleminen suojelisi sinua kärsimykseltä ja pahuudelta. Piispa oli eri mieltä. Hänen mielestään uskonto, tai usko, ei kumpikaan auta kärsimyksessä, tai sen suojelemiselta. Tämä hämmästyttävän realistinen ja aikuismainen kuva piispan mielipiteistä tuli todella yllätyksenä.
Huomaan, että vihaani kristinuskosta ovat muokanneet lukuisat tämän palstan kirjoittajista, jotka yrittäessään käännyttää, tai todistella Jumalan olemassaoloa todeksi ovat osoittaneet suoranaista lapsellisuutta ja typeryyttä. Piispan puheet kuulostivat todella viisailta, sillä hän myönsi järjellisesti, että usko on vain ihmisen mielessä oleva asia, jota ei voida todistaa milläkään tavalla todeksi. Se on vain "uskomista", että jokin ylempi on olemassa, ei mitään muuta.
Miettisin vain, että mitenköhän kristityt mahtoivat suhtautua tähän ohjelmaan, sillä vaikka mitään "kumpi voittaa?" -tilannetta tuosta ohjelmasta ei ikinä edes lähdetty hakemaan, siitä huomasi kuitenkin kumpi joutui alakynteen asiassaan.
Saanko unohtaa asiallisuuden hetkeksi ja puhua omilla sanoillani?
Saan?
Kiitoksia.
-JEEE! KRISTITYT KYYKKYYN!
Oli todella mielenkiintoista nähdä, mihin keskustelu ajautui. Ihme kyllä, piispa myönsi faktan Raamatussa olleen vanhentunutta ja puhui myös tieteen ajaneen Jumalan olemassaolon mahdollisuuden nurkkaan. Tosin taas professori-astrobiologi sanoi, että maailmansynnystä tiedetään melkein kaikki, mutta se pienen pieni sekunnin miljoonasosa ennen maailmansyntyä on pimennossa. Tähän professori Valtaoja naureskeli, että monet yrittävät tunkea Jumalaa juuri tämänkaltaisiin mysteereihin todistaakseen sanansa todeksi. Myös piispa sanoi järin fiksusti, että vaikka tiede nyt kykenisi selittämään alkuräjähdyksen syyt ja seuraukset täydellisesti, kristityt siirtäisivät omaa teoriaansa aina vain aikaisemmaksi ja aikaisemmaksi jo tiedetyn hetken tapahtumasta.
Aika mielenkiintoisia asioita oli myös piispan puheet kristinuskosta ja uskosta yleensä. Moni kiihkoileva idiootti näiltäkin palstoilta voisi kiven kovaa väittää, että kristittynä oleminen suojelisi sinua kärsimykseltä ja pahuudelta. Piispa oli eri mieltä. Hänen mielestään uskonto, tai usko, ei kumpikaan auta kärsimyksessä, tai sen suojelemiselta. Tämä hämmästyttävän realistinen ja aikuismainen kuva piispan mielipiteistä tuli todella yllätyksenä.
Huomaan, että vihaani kristinuskosta ovat muokanneet lukuisat tämän palstan kirjoittajista, jotka yrittäessään käännyttää, tai todistella Jumalan olemassaoloa todeksi ovat osoittaneet suoranaista lapsellisuutta ja typeryyttä. Piispan puheet kuulostivat todella viisailta, sillä hän myönsi järjellisesti, että usko on vain ihmisen mielessä oleva asia, jota ei voida todistaa milläkään tavalla todeksi. Se on vain "uskomista", että jokin ylempi on olemassa, ei mitään muuta.
Miettisin vain, että mitenköhän kristityt mahtoivat suhtautua tähän ohjelmaan, sillä vaikka mitään "kumpi voittaa?" -tilannetta tuosta ohjelmasta ei ikinä edes lähdetty hakemaan, siitä huomasi kuitenkin kumpi joutui alakynteen asiassaan.
Saanko unohtaa asiallisuuden hetkeksi ja puhua omilla sanoillani?
Saan?
Kiitoksia.
-JEEE! KRISTITYT KYYKKYYN!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olisi pitänyt nähdä.. olihan se jo uutisissakin jonkun aikaa sitten, että monet papit eivät edes USKO jumalaan, saati sitten taivaaseen tai helvettiin. Taisi olla kristityillä ripulissa pitelemistä kun oma "lajitoveri" syöksee tulta omaan mökkiin...
Itse olin todella yllättynyt, kun kuulin piispan puhuneen kristinuskostaan hieman maallisemmin, kuin mitä odottaa voisi. Omaa mielipidettäni kristityistä ovat toki muokanneet myös nämä Suomi24:sen pöljät, mutta piispan puheista sai itseasiassa aika positiivista kuvaa kristinuskosta. Ja itse olen myös kuullut sen, että kirkko alkaa olla huolestunut, koska enemmistö papeista on hylännyt konkreettisen taivaan ja helvetin olemassaolon tyystiin.
Kyseisen ohjelman piispa oli myös tätä mieltä. Hänen mielestään kuolemanjälkeinen elämäkin ei ole varmaa, mutta hän uskoo, että ihmisestä voi ehkä jäädä jotakin jäljelle ruumiin kuoltua, ja tämä muoto saattaa ehkä saada tietoisuuden itsestään.
Tämä oli mielenkiintoista. Pappi, joka ei usko kuolemanjälkeiseen elämään, kuin kuriositeettina? Ei silti, fiksulta piispa vaikutti, sillä hänen mielipiteensä kristinuskosta olivat paitsi kriittisiä, myös mukautuneen nykyaikaan.
Mutta täysin varmasti joku on leimaamassa tätä piispaa Saatanan omaksi, jos on tuon kyseisen dokumentin nähnyt.
Oleppa television äärellä sunnuntaina. Inhimillinen tekijä tulee tuolloin uusintana klo 15:00.
"Miten kohtaavat piispan ja tähtitieteilijän maailmankuvat? Piispa Juha Pihkala ja avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja pohtivat jumalan olemassaoloa, hyvän ja pahan syitä sekä suhdettaan luonnolliseen ja yliluonnolliseen."
Kyllähän niitä järkevästi uskovia kristittyjä/muslimeja/juutalaisia löytyy. Ei kaikilla ole herne nenässä pienimmästä jutusta.
Eiväthän normaalit kristityt ole mitään kiihkoilijoita. Varsinkaan korkeasti koulutetut, noin niinkuin yleensä.
Yleensä ottaen ne käännyttäjät ja saarnaajat ovat jotain ihan muuta: niitä pelottavia ihmisiä joiden elämään ei mahdu muuta kuin yksi totuus. Niitä, jotka muistavat kaiken raamatusta, jotka osaavat jokaisen virren ja tietävät omasta mielestään kaiken uskontoon liittyvän paljon paremmin kuin yksikään piispa.
Näille ihmisille uskonto ei ole inhimillistä ja lempeää vaan ehdotonta. Jeesus puhui rakkaudesta, armosta, toisen posken kääntämisestä. Käännyttäjä puhuu helvetin tulista johon joudut jos et ota vastaan Jeesuksen rakkautta ja armoa, muistuttaen vielä kääntämään toisen posken, koska löi jo toiselle.
Mutta niinhän se on kaikessa, eikä siitä pääse mihinkään. On vain sääli, että kiihkoilijat huomataan, sillä he pitävät eniten ääntä.
"Miettisin vain, että mitenköhän kristityt mahtoivat suhtautua tähän ohjelmaan, sillä vaikka mitään "kumpi voittaa?" -tilannetta tuosta ohjelmasta ei ikinä edes lähdetty hakemaan, siitä huomasi kuitenkin kumpi joutui alakynteen asiassaan."
Uskonnollis -luontoisessa väittelyssä todistaja jää aina alakynteen, ellei epäilijä ole hölmö. Vain sen takia, ettei mitään pysty todistamaan.
Noh, eiköhän siinä ollut tarpeeksi inhimillisyyttä kuukaudeksi.
Kristityt leijonille!
Minusta onkin jo pidemmän aikaa tuntunut siltä että protestanttisen ja anglikaanisen kirkon papistosta löytyy kyllä ihan älyllistä väkeä, johtuen ihan jo siitä perusteellisesta koulutuksestakin minkä he käsittääkseni saavat ennen virkoihinsa astumistaan.
Mutta yritäpä pärjätä maallikkokiihkoilijoiden kanssa, joille melkein voisi määritellä jonkin aivan oman diagnoosinsa, niin läheltä täydellistä hulluutta heidän fanatisminsa liippaa. Voisiko puhua jonkinlaisesta monomaniasta kenties? (En ole sivistyssanaspesialisti...) Osataan se Raamattu kannesta kanteen ja jokaikiseen elämän ilmiöön pitää päästä sanomaan se oma patriarkaalinen painava sanansa. (Merkillistä muuten että näilläkin sivuilla paasaavat Weijot ja muinaiset Ellipepsit sun muut ovat aina järjestään miehiä... Tai ei nyt sentään käytetä sanaa "järki".)
Kaikenlaista huru-ukkoa toki löytyy muidenkin maailman kirjojen ympärille virittäytymässä, on Urantiat ja herratiesmitkä joihin en ole perehtynyt, enkä luultavasti tule koskaan perehtymäänkään (mitäs sitä lusikkansa joka soppaan tunkemaan). Raamattu vaan näyttää edelleen olevan pest selleri varmaankin sen takia että siinä on sellaista kieltä mikä resonoi mahtipontisten ihmisten kanssa. Enkä yhtään ihmettele että jotkut itkevät nimenomaan sen vanhemman Raamatun käännöksen perään, siinähän oli vielä rouheampaa kielenkäyttöä.
Mitä oikeastaan voi fanaatikoista päätellä? Ei paljon mitään. Panen toivoni pappeihin sikäli että toivottavasti saavat edes muutaman fanaatikon vähän rauhoittumaan.
Vaikka tuskinpa saavat.
Että kyseinen pari on käynyt kirjeenvaihdon aiheesta joka kirjaksikin päässyt?
http://www.akateeminen.com/search/tuotetieto.asp?tuotenro=951-607-114-7&language=1
Tieteen edistyminen ei oman näkökulmani mukaan ole ristiriidassa uskonnollisuuden kanssa, mitä olen sekavasti tälläkin palstalla joskus yrittänyt selvittää. Sinänsä minusta on positiivista että myös evankelis-luterilaisen kirkon sisällä on mielipiteiden suvaitsemisessa katot korkealla ja seinät leveällä.
Minua on sitä paitsi mietityttänyt usein tätä palstaa lukiessani, mistä näin useat ihmiset ovat saaneet papeista sellaisen käsityksen, että nämä kiertävät yhä inkvitoimassa ja trepanoimassa ihmisiä. Kuten edellisistäkin viesteistä käy ilmi, on nykyajan pappi kuitekin melko lailla keskiajan kollegaansa inhimillisempi olio. Kaukasi ovat miekkalähetysten ja ristiretkien ajat jääneet.
Osa minusta haluaa tietysti aukoa päätään tiedustelemalla, onko satanismin vai kristinuskon kannattaminen suositumpaa tiedemiesten keskuudessa, mutta minulla tiedän että se vain eskaloituisi keskusteluksi Jack Parsonsin saavutusten merkityksestä. Jätetään siis väliin.
"Tieteen edistyminen ei oman näkökulmani mukaan ole ristiriidassa uskonnollisuuden kanssa, mitä olen sekavasti tälläkin palstalla joskus yrittänyt selvittää."
Aivan, mutta olemme varmaankin samaa mieltä että tietynlaisia uskontojen mukana "samassa paketissa" usein tulevia uskomuksia tulee kumottua?
"Osa minusta haluaa tietysti aukoa päätään tiedustelemalla, onko satanismin vai kristinuskon kannattaminen suositumpaa tiedemiesten keskuudessa, mutta minulla tiedän että se vain eskaloituisi keskusteluksi Jack Parsonsin saavutusten merkityksestä. Jätetään siis väliin."
No epäilenpä, että täällä kovin harva käyttäisi LaVeyläisen satanismin tueksi Jack Parsonsia. Mies taitaa olla nykyään tunnetumpi yleisen VKP:n ja magian puolella.
Rotten.comin tiivistelmä Jack Parsonsista: http://www.rotten.com/library/bio/mad-science/jack-parsons/
"Sex and Rockets" on hyvä kirja jos moderni satanismi ennen vuotta 1966 kiinnostaa.
On totta, että uskonnon mukana tulee laaja määrä erilaisia oheistuotteita, kuten juhlapäiviä, uskomuksia, mytologioita tms. Käytin kuitenkin sanaa uskonnollisuus, joka ei ole sidoksissa minkään järjestäytyneen uskonnon kehyksiin. Jung esimerkiksi varmasti tiedosti fiksuna ihmisenä sen, että myös ateisteja on olemassa, sanoessaan ihmisen ongelmien olevan 30 ikävuoden jälkeen lähes yksinomaan uskonnollisia.
"On totta, että uskonnon mukana tulee laaja määrä erilaisia oheistuotteita, kuten juhlapäiviä, uskomuksia, mytologioita tms. Käytin kuitenkin sanaa uskonnollisuus, joka ei ole sidoksissa minkään järjestäytyneen uskonnon kehyksiin."
Totta turiset. Uskonnollisuuden ja uskonnon välillä ei ole vain vivahde ero, se on pohjimmiltaan eri asia. Siinä missä uskonto on sosiaalinen konventio on taas uskonnollisuus tietynlainen vaihtoehtoinen tietoisuuden taso jolla hahmotetaan tavallista suurempia kokonaisuuksia.
Lueskelin tuossa vähän L. Ron Hubbardin elämästä ja satuin törmäämään sielläkin tähän Parsonsiin. Mielenkiintoista luettavaa, josta nyt ainakin käy ilmi ettei Parsons ainakaan pelkkä satanisti ollut.
http://www.clambake.org/archive/books/bfm/bfm07.htm
Ei Parsons ollut satanisti siinä mielessä missä nämä "1966-luvun jälkeiset" eli LaVeyläiset ovat. Hän oli aito maagikko ja teki magiaa thelemistiseen tyyliin.
Hubbard oli myös maagikko ja suurin osa scientologian tekniikoista on "lainattu" O.T.O.:sta, mutta esitetty suurelle yleisölle sopivammassa muodossa.
"Usko on vain ihmisen mielessä oleva asia, jota ei voida todistaa milläkään tavalla todeksi. Se on vain "uskomista", että jokin ylempi on olemassa, ei mitään muuta."
Sitähän se just on, ei muuta. Tämä selitettiin minulle muistaakseni jo rippikoulussa.
Kristityt kyykkyyn -ajattelua en ymmärrä... Jos totuuttaan tyrkyttävät kristityt ovat ärsyttäviä, niin yhtä ärsyttäviä ovat myös Esko Valtaojat, jotka pyrkivät joka käänteessä levittämään omaa ilosanomaansa ja todistamaan toisin ajattelevien typeryyden. Usko on ainakin minulle äärimmäisen henkilökohtainen asia, ja jos sen avulla olen onnistunut nousemaan elämän aallonpohjista niin mitä pahaa siinä on? Toiset vetävät ahdistukseen viinaa ja huumeita, toiset lenkkeilevät hillittömästi, minä rukoilen. Sanoisin ennemminkin, että fundamentalistit kyykkyyn - ja fundamentalistejahan löytyy mistä aatteesta tahansa. Mielestäni pahinta tässä maailmassa on näköalattomuus ja haluttomuus ymmärtää toisin ajattelevia; ei se, uskooko johonkin tuhansia vuotta vanhaan "satuun" vai ei.