Onko saatavilla sellaista soviterengasta Nikoniin että voisi käyttää Pentax-objektiiveja?
Soviterengas järjestelmäkameraan
Pentax k-n
13
344
Vastaukset
- Uusiokäyttöön?
Minulla on jäänyt vanhoista Pentax kinofilmikameroista K-bajonetilla olevia laseja. Niitä on laajakulmasta > 200 milliseen ja on normaali- ja pieni zoomi.
Ne ovat Pentaxin omia merkkilaseja.
MITEN ON? Voiko näitä käyttää uudessa Pentaxin digijärkkärissä? Onkohan kameran bajonetti muuttunut?
Mitä polttoväliä tuo 200 millisen pikkutele edustaa digiaikana? Onko se sama 200 vain mihin suuntaan se on mennyt?
Sitten on vielä 2x telekonvertteri. Vieläkö se toimittaa tehtäväänsä johon se on tarkoitettu?- Että tällaista
>Mitä polttoväliä tuo 200 millisen pikkutele edustaa digiaikana?
>Onko se sama 200 vain mihin suuntaan se on mennyt?
Polttoväli ei muutu miksikään, 200 mm on aina 200 mm, kamerasta riippumatta.
Kuvautumiskulma on sitten eri asia. Sen määrää polttovälin ohella kameran kuvakoko (= filmiruudun tai kuvakennon koko). Kun kinofilmikameraan tai täyskennoiseen digikameraan (molempien kuvakoko 24 × 36 mm) tarkoitettu objektiivi asennetaan pienempikennoiseen (esim. APS-C-kokoisella kennolla varustettuun) digikameraan, rajautuu kuva siitä mitä se olisi täyden kuvakoon kamerassa. Puhutaan rajaus- eli kroppikertoimesta (engl. crop factor).
Pentaxilla ei ”täyskennoisia” digijärkkäreitä tietääkseni ole. Kun kinokokoista suuremmat ns. keskiformaatin (33 × 44 mm) monsterit jätetään pois laskuista, jäävät jäljelle APS-C-kokoiset kamerat. Niiden rajauskerroin on Pentaxin ja mm. Nikonin tapauksessa 1,5 (Canonilla 1,6). Kun tällaisen Pentaxin nokalle tällätään 200-millinen tötterö, näkyy tietyllä etäisyydellä oleva tietynkokoinen kohde suhteessa kennon kuva-alaan samankokoisena kuin sama kohde näkyisi täyskennoisessa digikamerassa tai kinofilmikamerassa, jossa on 300 mm:n objektiivi.
Rajauskertoimesta johtuva ”polttovälin piteneminen” on siis näennäistä. Samaan tulokseen päästäisiin rajaamalla täyskennoisen kuvaa jälkikäteen.
Telekonvertteri heikentää objektiivin valovoimaa; 1,4× yhdellä ja 2× kahdella pykälällä. Kameran automaattitarkennus vaatii kunnolla toimiakseen valovoimaa f/5,6. Tämä merkitsee, ettei 2× -telekonvertteria kannata käyttää sellaisen objektiivin kanssa, jonka oma valovoima on huonompi kuin f/2,8.
- L-n
Pentaxin K-bajonetti ei ole muuttunut. Kaikki vanhat (myös muiden valmistajien) käy uusiin adaptereihin ja runkoihin.
- L-n
ps
ja telekonvertteri toimii niinkuin ennenkin.
Vanhimmissa ei tietenkään toimi mikään auomatiikka ja Nikonissa ne on käsisääteisiä
- Uusiokäyttöön?
KIITOKSIA asiallisista tiedoista! Kannattaa varmaan pitäytyä Pentaxissa?
Jännä nähdä kuinka pelittävät. Sovitteella varmaankin saa ne sopimaan Canoniin, Nikoniin jne?
Niin. Siitä sovitteesta. Millä tapaa sovite-adatperi vaikuttaa yhdistelmässä Pentaxin kakkula >sovite > Nikon ? Huomaako sitä sovitetta käytössä laisinkaan?
Onko tuo yllä annettu ulkomainen firma luotettava jos sitä kautta sen hankkisi?
Kuvasin kinoaikana paljonkin ja nyt vasta alkaa digikausi järkkärillä. Pikku 120 euron pokkarilla olen otellut ainoat digikuvani 7n vuoden ajan. Sillä tulee uskomattoman hyvää jälkeä mutta ei sillä pääse järkkäritasoon pelaamalla aukolla ja suljinajalla jne.
Nyt on ajankohta tullut kunnollisen rungon hankinnalle. Ne ovat tuon 7n vuoden ajan kehittyneet melkoisiksi apparaateiksi.- Että tällaista
>Kannattaa varmaan pitäytyä Pentaxissa?
Mikäpä ettei! Pentaxilla on tarjolla APS-C-kennoisia kelpo runkoja, joiden ominaisuudet eivät Canonia tai Nikonia häpeä. Erityisesti Pentax kunnostautuu tarjoamalla edullisissakin hintaluokissa kunnollista sääsuojausta.
Innokkaimmat harrastajat ovat siirtymässä APS-C-kennoisista täyskennoisiin, joita Pentaxilla ei ainakaan tällä hetkellä ole tarjolla. Jos näköpiirissä on siirtyminen täyskennoisiin hamassa tulevaisuudessa, ei Pentax ehkä ole ihan ykkösvalinta.
Pentaxiin tarkoitetut objektiivit ovat myös monessa tapauksessa kalliimpia kuin C/N-kameroihin tarkoitetut vastaavat. Käytettynä Pentaxin K-kiinnitteisiä laseja on myös tyrkyllä oleellisesti vähemmän kuin C/N-merkkeihin.
Itse kuvasin filmikaudella (aktiivisimmin 1980-luvulla) Canonilla (AE-1). Digikauteen siirryin uuden vuosituhannen kunniaksi keväällä 2000 Canon-kompaktilla (PowerShot S20). Digijärkkärin (Nikon D3100) hankin vasta syksyllä 2011 pantuani sitä ennen pitkään seisoneen filmiajan Canon-filmijärkkärikalustoni kiertoon pilahintaan (en nähnyt aiheelliseksi yrittääkään tekohengittää vanhoja, FD-kiinnitteisiä Canon-objektiiveja sovitteen avulla muissa rungoissa). Nyt olen Nikon D7000 -rungon käyttäjä ja useamman Nikkor-objektiivin myötä tukevasti Nikon-leirissä; merkkiä ei ole enää helppo vaihtaa (eikä tarvitse).
- Uusiokäyttöön?
Minne voisi "upottaa" vanhat K-bajonettiset Pentaxin optiikkani joita on 4 kpl ?
Pentax olisi sikäli hyvä runko kun siinä on parempi sääsuojaus kuin C ja N ssa.
Mutta kai aika on ajanut ohi noista mekaanisista mutta hyvistä objektiiveista. Sääli vaan.
Niilläkin pärjäsi aikanaan 1978-2006 hyvin. Tarkentaminenkin oli hyvän kirkkaan prisman ansiosta selkeää ja nopeaa leikkokuvan ja rasterin ansiosta. Okulaarissa oli valotusmittarin tiedot kätsysti esillä.
Nykykameran (varmaan kaikkien) takakannen värikuvasta ei saa mitään selvää kirkkaalla ja tarkentaminenkin on arvausta. Jo sekin haittaa suuresti kun oma naama peilautuu auringonvalossa siihen.
Kunnon okulaari se olla pitää.
Uuteen digirunkoon kannattaa varmaan ilman muuta hankkia nykyajan lasit. Pääsee sitten herkuttelemaan paremmin koko rahan edestä vaikka käsisäätöisilläkin pärjäisi...- Että tällaista
>Minne voisi "upottaa" vanhat K-bajonettiset Pentaxin optiikkani joita on 4 kpl ?
Itse upotin oman Canon FD -laukkuni sisällön osto- ja myyntilafkaan nimeltä
www.kameratori.fi/
Saatu hyvitys oli lähinnä vertauskuvallista tasoa, mutta parempi sekin kuin roskikseen heittäminen. Kovin moni taho ei noita kakkuloita joka tapauksessa enää trokaa.
Canonin ja Nikonin halvimpien mallisarjojen optiset etsimet ovat pentapeilityyppisiä. Pari pykälää kalliimmalta tasolta alkaa sitten löytyä kirkkaampaa, painavampaa ja kalliimpaa pentaprismaa. Pentaxilta pentaprisma löytynee jo halvemmistakin rungoista.
Digijärkkärirungon takatöllö ei todellakaan korvaa optista etsintä varsinaisessa kuvaustilanteessa! Lähinnä siitä on hyötyä otoksia tarkasteltaessa ja videokuvauksessa (videoita kuvattaessa peili on yläasentoon lukittuneena ja etsin pimeänä).
Yksi ero C/N-merkkien ja Pentaxin välillä on se, että C- ja N-filosofian mukaan kuvanvakain kuuluu sijoitettavaksi objektiiviin eikä siis ole käytettävissä muiden kuin sellaisen sisältävän objektiivin yhteydessä. Pentax sijoittaa vakaimen runkoon, jolloin se toimii kaikkien lasien kanssa. Mielipidejuttu.
Olen ollut panevinani merkille, että Pentaxin mallistosta esimerkiksi K-30 ja K-50 tarjoavat hyvinkin varteenotettavan vaihtoehdon Canonille ja Nikonille. Itse päädyin valinnassani aikanaan Nikoniin ja olen ollut valintaani tyytyväinen. - Psssssssst
Jos Pentax K-50:ä halajat, niin Stockan Hulluilla päivillä näkyisi nyt olevan kelpo tarjous.
https://hullutpaivat.com/ecatalog/fi/c#catalog=FI_Main_Catalogue;page=88;mode=br - NEXIST
Että tällaista kirjoitti:
>Minne voisi "upottaa" vanhat K-bajonettiset Pentaxin optiikkani joita on 4 kpl ?
Itse upotin oman Canon FD -laukkuni sisällön osto- ja myyntilafkaan nimeltä
www.kameratori.fi/
Saatu hyvitys oli lähinnä vertauskuvallista tasoa, mutta parempi sekin kuin roskikseen heittäminen. Kovin moni taho ei noita kakkuloita joka tapauksessa enää trokaa.
Canonin ja Nikonin halvimpien mallisarjojen optiset etsimet ovat pentapeilityyppisiä. Pari pykälää kalliimmalta tasolta alkaa sitten löytyä kirkkaampaa, painavampaa ja kalliimpaa pentaprismaa. Pentaxilta pentaprisma löytynee jo halvemmistakin rungoista.
Digijärkkärirungon takatöllö ei todellakaan korvaa optista etsintä varsinaisessa kuvaustilanteessa! Lähinnä siitä on hyötyä otoksia tarkasteltaessa ja videokuvauksessa (videoita kuvattaessa peili on yläasentoon lukittuneena ja etsin pimeänä).
Yksi ero C/N-merkkien ja Pentaxin välillä on se, että C- ja N-filosofian mukaan kuvanvakain kuuluu sijoitettavaksi objektiiviin eikä siis ole käytettävissä muiden kuin sellaisen sisältävän objektiivin yhteydessä. Pentax sijoittaa vakaimen runkoon, jolloin se toimii kaikkien lasien kanssa. Mielipidejuttu.
Olen ollut panevinani merkille, että Pentaxin mallistosta esimerkiksi K-30 ja K-50 tarjoavat hyvinkin varteenotettavan vaihtoehdon Canonille ja Nikonille. Itse päädyin valinnassani aikanaan Nikoniin ja olen ollut valintaani tyytyväinen.http://www.dpreview.com/forums/post/42240898
Mulla oli aivan toinen lähetymistapa eli otin uusiokäyttöön Sonyn NEXissä nuo FD objektiivit jolloin ei tarvinnut hankkia noita "muovitötteröitä" vaan sain käyttöön huippulaatua kuten tuolla sivustolla todettiin: "This is a serious landscape lens--color, contrast and sharpness is simply superb even wide open.Canon FDn 35mm f2.8 - Että tällaista
NEXIST kirjoitti:
http://www.dpreview.com/forums/post/42240898
Mulla oli aivan toinen lähetymistapa eli otin uusiokäyttöön Sonyn NEXissä nuo FD objektiivit jolloin ei tarvinnut hankkia noita "muovitötteröitä" vaan sain käyttöön huippulaatua kuten tuolla sivustolla todettiin: "This is a serious landscape lens--color, contrast and sharpness is simply superb even wide open.Canon FDn 35mm f2.8Eipä ole mitenkään väheksyttävä lähestymistapa tuokaan.
Itse halusin optisella etsimellä varustetun peilikameran joko C- tai N-leiristä enkä nähnyt vanhoille FD-objektiiveilleni mitään käyttöä sellaisten yhteydessä, niin kelvollisia kuin ne optisesti ehkä ovatkin.
En jaksa enää muistaa varmasti, mitä polttovälejä minulla oli FD-laseissani. 50-millisen ohella muistaakseni 28 mm prime ja telezoomina 70–210 mm:n Tamron (sovitteella); reissuzoomi ainakin oli 35–105-millinen Canon FD.
Canon FDn 35mm f2.8 voi olla erinomainenkin obiska ja toimia (lainauksesi mukaisena) tosi maisemakakkulana täyskennoisessa kamerassa. En kuitenkaan osaa pitää 35-millistä sellaisena APS-C-kennoisessa, jossa se kapenee lähinnä normaaliobjektiiviksi.
- Uusiokäyttöön?
Kiitos taas asiallisista ja opastavista vastauksista.
Noista kuvanvakaajista;
Pentaxin kakkuloissa ja rungoissa ei mulla kinojärkkäriaikaan ollut minkäälaista vakaajaa. Siihen aikaan otettiinkin harkiten ja ajan kanssa kuvia. Rullaan mahtui max 36 ruutua. Filmi, kehitys ja paperikuvat maksoivat hunajaa. Kuvasin paljon niillä dioja joissa epätarkkuus näkyy heti kun kuva on seinänkokoinen. Se on armoton koko.
Mielestäni nuo diat ovat ositus sen ajan optiikan hyvästä laadusta, vakaasta kädestä ja jalustan omistamisesta. Duunarilla ei ollut varaa silloinkaan kalliisiin laseihin eikä runkoihin.
Pentaxin täysin käsisäätöisellä Mx :llä aloitin ja kohta sen kaveriksi hankin puoliautomaattisen MEn. nillä mentiin kovalla pakkasellakin eikä ollut ongelmia virran loppumisesta.
Kuvauksen aloin jo rippilahjaksi saamallani Altix merkkisellä laitteella. Sitä ennen näpsin pari rullaa vanhempien isokokoista filmiä käyttävällä mustalla rinnalla pidettävällä NÄPSÄ laatikkokameralla. Muistan vieläkin kameran hajun, vienon suljinäänen ja maitolasiset "okulaarit".
Pikkusesta pyöreästä reijästä näki monesko ruutu oli menossa. Filmirulla oli kääritty KODAKin keltaiseen suojapaperiin joissa tuo ruutunumerointi oli. Pienestä veivistä veivattiin seuraava ruutu kohdalleen ja sillon täytyi katsoa tuota reikää. Numero kun ilmestyi näkyviin niin seur.ruutu on kuvausvalmis.
Oli se aikaa se.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi palstalla paljon venäjä mielisiä?
Palstalle näyttää kerääntyneen varsin paljon venäjä mielisiä. Mistä tämä johtuu?5045481Asianajaja Herman Ljungberg
Ei ole tällä herralla kaikki muumit laaksossa, kun väittää, että kaapelien katkominen on NORMAALIA. Kaikkea se leipä elä1184650- 4072197
Löytyykö jyväskylästä naista kenenkä pyllyä saisi kosketella ja haistellla??
Olen ihan mukava ja kunnollinen herras mies 41 vuotta.292092Minun on vaikea ymmärtää
Kuinka voin rakastua sinuun, tai siltä se ainakin tuntuu, kun koko ajan pyörit mielessäni. Emmekä me edes näe, eikä muut401370Sähköauto sopii erinomaisesti maaseudulle, jopa paremmin kuin kaupunkiin.
Sähköautolla pärjää maaseudulla jopa paremmin kuin kaupungissa, sillä jokainen sähköistetyn talon piha on mahdollinen la1611124- 581040
Harvinainen yhteiskuva! Anna Puu ja Jukka-rakas uudenvuoden yössä - Hän on Jenni Vartiaisen EX-mies
Laulaja, lauluntekijä Anna Puu on naimisissa tuottaja Jukka Immosen kanssa, joka on myös laulaja Jenni Vartiaisen ex. N9991Nainen, taidan inhota minua todella
tai sitten et halua olla missään tekemisissä kanssani. Sellaiset otteet sulla. On tosi karmeata olla toiselle kuin kuoll71953Teennäinen ihminen?
Eilen joku halusi ottaa siitä aihetta. Millainen ihminen on teennäinen? Joku mielikuva itsellänikin on, että sellainen132938