Miten perukirjaan ja sitä kautta perintöveroa määrättäessä, määritellään se, mikä on lesken omaisuutta ja mikä vainajan ja mikä heidän yhteistä omaisuuttaan. Voiko vielä molempien eläessä (eläkkeellä molemmat) toinen puolisoista hankkia esim. maapalstan niin, että se olisi vain hänen nimissään? Kun toinen puolisoista kuolee ja hänen jälkeensä lankeavat perintöverot, niin lasketaanko perintöveroon puolet myös tämän palstan arvosta? Entäs jos leski myy tämän palstan ja hävittää rahat. Eikö perintövero ole maksettu silloin "turhasta"?
Perintövero
Osakas
3891
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensiksi kuolleen jälkeen tehdään ositus, joka tarkoittaa, että omaisuus puolitetaan. Perintövero menee.
Voi ostaa myös omiin nimiinsä kiinteistön tai muuta omaisuutta ja yhtieseen piikkiin se menee kuoleman jälkeen.
Jos tekee aviopuolisoina hallintaoikeus testamentin, niin leksi säästyy verotukselta ja jos tekee avioehtosopimuksen, niin siinä voi määrittää mikä on kenenkin omaisuutta ja että avio-oikeutta ei ole tuohon määrättyyn omaisuuteen, jonka omilla rahoillaan on hankkinut.
Käsittääkseni kuoleman jälkeen tapahtuu omaisuudelle samoin kuin avioerossa. Ei ole sinun ja minun omaisuuutta jos ei ole avioehtoa vaan silloin kaikki puolitetaan. Ja puolikas jää leskelle ja toinen perikunnalle.
Perukirjan pohjalta verottaja tekee fiktiivisen osituksen, jolleivat perilliset sitä tee lesken kanssa tosiasiallisesti.
Kaikki riippuu siitä, onko perukirjassa maininta sitä, käyttääkö vainajaa varakkaampi leski tasinkoetuoikeuttaan (ns. tasinkoprivilegi). Jos maininta lesken privilegistä perukirjasta löytyy tai leski myöhemmin sitä ilmoittaa käyttävänsä, perintövero menee enintään siitä, mikä vainajan nimissä oli kuolinhetkellä.
Jos vainaja oli leskeä varakkaampi, leski toki saa tasinkoa kuolinpesältä ja näin ollen jäämistö pienenee, joten perintöverokin on pienempi.
>>Voiko vielä molempien eläessä (eläkkeellä molemmat) toinen puolisoista hankkia esim. maapalstan niin, että se olisi vain hänen nimissään?>>
Tottakai voi. Maapalstan omistajapuolison (varakkaampana) omaisuutta ei lasketa kuolinpesään, jos hän käyttää puolisonsa kuoltua tasinkoetuoikeuttaan.
>>Entäs jos leski myy tämän palstan ja hävittää rahat. Eikö perintövero ole maksettu silloin "turhasta"? >>
No, jos leski olisi jättänyt vetoamatta tasinkoetuoikeuteensa ja joutuisi maksamaan tasinkoa kuolinpesälle, kuolinpesän arvo silloin kasvaisi ja perintövero olisi mennyt ihan oikein. Leski voi luonnollisesti tällöinkin tehdä omalle omaisuudelleen, mitä haluaa.
Mutta jos edellä maimittu maapalsta on annettu tasinkona perillisille murto-osin, leski ei voi tietenkään yksin omalla päätöksellään myydä omaisuutta, jonka omistaa yhdessä perillisten kanssa.