Onko kenelläkään kokemusta kyseisistä koirista, jos on kertokaapa mielipiteitänne/kokemuksia. Itse olen tällä hätkellä päätymässä valkoiseen paimenkoiraan.
Valkoinen paimenkoira tai Belgianpaimenkoira malinois
Werden
23
21536
Vastaukset
- Harrastelija
Kyseessä ovat täysin erilaiset rodut. Valinnassasi sinun kannattaa huomioida se, millaista koiraa oikeastaan haet ja mihin tarkoitukseen - se ei tule kirjoituksestasi ilmi. Valkkarilla ja malilla nimittäin on eroa kuin yöllä ja päivällä, yhteistä lienee pidättyväisyys (joka ainakin valkkarilla tosin valitettavan usein tarkoittaa myös arkuutta).
Jos etsit harrastuskoiraa, ota malinois. On huomattavasti mielekkäämpää tässä vaiheessa, valinnanvara pennuissa on suurempaa, ja myös pentueiden vanhempien koulutuksellisista ominaisuuksista on näyttöä.
Malinoisista en sen tarkemmin puhu, kun en rotua henkilökohtaisesti harrasta. Malista kertokoon joku muu, keskityn itse valkkariin, joka on toistaiseksi melko "avoin kirja" niin terveytensä kuin luonteensa ja "käyttöominaisuuksiensakin" (heh heh... puhutaan mieluummin vaikka koulutettavuudesta tai harrastuskoiran ominaisuuksista) suhteen.
Rodun rotumääritelmässä käyttötarkoitus on seurakoira, luonteesta mainitaa pidättyväisyys, muttei arkuus. Käytäntö on erittäin usein toinen, arkuus on todella yleistä Suomen pienessä valkkarikannassa.
Rodulla ei vielä ole pk-koeoikeuksia, mutta niitä ollaan hakemassa - toivottavasti tavoite säilyy. Tämän hetkisen tilanteen mukaan ja harvoihin harrastajilla oleviin valkkareihin mielipiteeni perustaen kuitenkin näyttäisi siltä, että rodun status harrastuskoirana ei tule olemaan tulevaisuudessakaan kovin korkea, ellei jalostustoiminnassa asiaa aleta ottamaan vahvasti huomioon.
Rodun yksilöt parhaimmillaankin tuntuvat olevan hieman monimutkaisia _tavoitteellista_ harrastustoimintaa ajatellen. Viettien puute taitaa olla aika yleistä, samoin tietynlainen temperamentittomuus. Ns. "potku" valkkarista tuntuu aika yleisesti puuttuvan, vilkkaiksikin luokiteltavilta koirilta. Kyllähän ne touhuavat, mutta jotenkin ponnettomasti ja löysän oloisesti. Erittäin heikko keskittymiskyky, ns. lyhytjänteisyys näyttäisi olevan tässä vaiheessa myös aika yleinen yhteinen piirre poikkeuksellisen monille rodun edustajille.
Se, mikä valkkarissa tuntuisi olevan hyvin kohdallaan seurakoiraominaisuuksia ajatellen, että hermorakenne ja vietit olisivat tasapainossa. Ei siis niin, että hermot olisivat välttämättä poikkeuksellisen hyvät, vaan viettitaso ehkä on niin matala, että vaikutelma tasapainoisuudesta syntyy. Nämä ovat omia arvioita ja huomioita, sillä mitään virallista tietoa asiasta ei ole.
Helposta koirasta ei välttämättä ole kyse edes seurakoiraa hakevalle. Näkemissäni yksilöissä on ollut mm. sellaisia koiria, jotka arkuutensa takia vaativat aktiivista totuttelua täysin arkipäiväisiin asioihin (ominaisuus, joka missä tahansa koirassa on mielestäni järkyttävä). Toisaalta taas olen nähnyt niitäkin koiria, jotka ovat erittäin itsenäisiä, ja myös melko dominoivia - testaavat mielellään ohjaajan määrätietoisuutta ja koettelevat paikkaansa laumassa.
Pennun saanti valkkarissa on tosi hankalaa. Tarjonta on vähäistä, laatu kyseenalaista, sillä KAIKKI nartunomistajat haluavat pennuttaa huolimatta siitä, onko heillä jalostukseen soveltuvaa narttua vai ei. Mikä huolestuttavinta, luonteita ei jalostuksessa kontrolloida (edes luonnetestillä), vaikka asiassa on rodulla todella paljon ongelmia.
Pennun tuomisesta ulkomailta on jo monella omakohtaista kokemusta. Euroopan bisnestoiminta alkaa näkyä: moni koira, joka on lykätty osaamattomalle koiranvalitsijalle, on laadultaan tavalla tai toisella todella arveluttavaa. Suhteiden täytyy todella olla kunnossa ulkomaisiin kasvattajiin, ja toisaalta on tiedettävä, kuka on rehellinen, hyvämaineinen kasvattaja, ennenkuin pennun tuontiin kannattaa ruveta investoimaan mitään.
Muistutan, että rotu on niin uusi, että todellista asiantuntemusta on aika vaikea Suomesta löytää. Meistä useimpien omakohtaiseen kokemukseen perustuvat mielipiteet perustuvat joko seurakoirina pidettäviin valkkareihin, tai sitten yhteen tai kahteen omaan, nuoreen koiraan.- MonarakastaaIinaa
Riippuu KÄYTTÖTARKOITUKSESTA???! Kuulostaa inhottavalta. Itselläni on belkkari ja valkoiset paimenkoiratkin on aivan ihania. Koirat ovat perheenjäseniä eikä mikään harrastus.
- hmm
Itselläni on kokemusta kummistakin ja voin vain sanoa, että täysin eri rodut jo luonteensa puolesta ja käyttötarkoituksensa. Suomessa ollaan vieläaika pienissä kengissä, mutta huimaa vauhtia ollaan menossa eteenpäin. uusia tuonteja tuodaan ja omassa maassammekin syntyy ihan kiitettävästi pentuja. Valinnan vapaus on aika suurta. Kuitenkin rotu on tulluty niin sosituksi, että pennut ovat jo pitkällä varauslistalla varustettuja. Mutta voin vain omalta osaltani suositella, mutta miti käyttötarkoitusta ensin
- tuholaisen omistaja
Moi,
Meillä on 8kk ikäinen valkoinen paimenkoira narttu-pentu. Hän on tosi avoin ja aktiivinen, erittäin utelias, mutta ei kuitenkaan voi sanoa, että se muuttuisi negatiiviseksi käyttäytymiseksi, esim lenkillä jos tulee muita koiria vastaan, osaa siis ohittaa yms suhteellisen hyvin. Käyttäytyy muutenkin meidän kanssa hyvin, oikein sopiva perhekoira. Mutta negatiivinen asia meidän koirassamme alkoi hampaiden puhkeamisen jälkeen, hän on ruvennut tuhoamaan milloin mitäkin meidän poissaollessa. ( olemme n. 8h päivässä pois, mikä on pakko olla. Iltaisin koira kulkee harrastuksissa mukana ) Olemme rajanneet tilan, missä saa olla päivän ja aktiviteettejä olemme jättäneet runsaasti, leluja, luita yms. Mutta kaikesta huolimatta hän on jyrsinyt tilassa olevan lipaston kulmat, seinän kulmaa ja vessan ovea, sekä saanut muutaman kerran revittyä portin yli takin, jonka on repinyt. Tänään hän oli saanut jotenkin portin auki ( porttina toimii babygate, todella pienireikäistä verkkoa) ja päässyt kenkätelineelle ja pureskellut minun nahkakenkää. Naapurissa asuu eläkeläispariskunta, joka on kertonut, ettei pentu hauku tai vingu yksin ollessaan.
Osaako, joku kertoa mistä tuhoamisvimma johtuu ja kuinka sen saisi loppumaan? Olisin superkiitollinen, jos saisin ideoita! - Santtu
tuholaisen omistaja kirjoitti:
Moi,
Meillä on 8kk ikäinen valkoinen paimenkoira narttu-pentu. Hän on tosi avoin ja aktiivinen, erittäin utelias, mutta ei kuitenkaan voi sanoa, että se muuttuisi negatiiviseksi käyttäytymiseksi, esim lenkillä jos tulee muita koiria vastaan, osaa siis ohittaa yms suhteellisen hyvin. Käyttäytyy muutenkin meidän kanssa hyvin, oikein sopiva perhekoira. Mutta negatiivinen asia meidän koirassamme alkoi hampaiden puhkeamisen jälkeen, hän on ruvennut tuhoamaan milloin mitäkin meidän poissaollessa. ( olemme n. 8h päivässä pois, mikä on pakko olla. Iltaisin koira kulkee harrastuksissa mukana ) Olemme rajanneet tilan, missä saa olla päivän ja aktiviteettejä olemme jättäneet runsaasti, leluja, luita yms. Mutta kaikesta huolimatta hän on jyrsinyt tilassa olevan lipaston kulmat, seinän kulmaa ja vessan ovea, sekä saanut muutaman kerran revittyä portin yli takin, jonka on repinyt. Tänään hän oli saanut jotenkin portin auki ( porttina toimii babygate, todella pienireikäistä verkkoa) ja päässyt kenkätelineelle ja pureskellut minun nahkakenkää. Naapurissa asuu eläkeläispariskunta, joka on kertonut, ettei pentu hauku tai vingu yksin ollessaan.
Osaako, joku kertoa mistä tuhoamisvimma johtuu ja kuinka sen saisi loppumaan? Olisin superkiitollinen, jos saisin ideoita!Käy koiraneuvolan sivuilla ja tutustu PEVI koulutukseen,,,
- winterjazz
Mulla on ollut 3 ja puoli vuotta rekisteröimätön valkoinen paimenkoira ja voin suurella lämmöllä suositella sitä.
Rauhallisempi kuin belggari,mutta täysin kykenevä kaikenmoiseen koulutukseen.Himassa myös rauhallinen,lempijuttuja köllötellä mun päällä koko pituudeltaan,kun makaan sohvalla.
Tutustu kasvattajiin ja koiriin.Toivottavasti löydät itsellesin sopivan valkoisen.Upea rotu!- Rekisteröimätön
Miksi rekisteröimätön valkkari?
- ehwed
Rekisteröimätön kirjoitti:
Miksi rekisteröimätön valkkari?
Mielenkiintoista keskustelua, itselläni ei valkoisesta kokemusta. Rinnakkaisrodusta sakemannista kylläkin runsaasti, kuin myös belgialaisesta. Belgiaanot hiemen vaikeita ohjattavia, liiallisen saalistus viettinsä vuoksi. Siksi en voi suositella ihan kokemattomiin käsiin, VAATII TODELLA johdonmukaisen ohjauksen.
- valkkarin omistaja
ehwed kirjoitti:
Mielenkiintoista keskustelua, itselläni ei valkoisesta kokemusta. Rinnakkaisrodusta sakemannista kylläkin runsaasti, kuin myös belgialaisesta. Belgiaanot hiemen vaikeita ohjattavia, liiallisen saalistus viettinsä vuoksi. Siksi en voi suositella ihan kokemattomiin käsiin, VAATII TODELLA johdonmukaisen ohjauksen.
Minulla itsellä on kaksi vuotias valkoinen paimenkoira narttu, joka ei ole arka (joka on rodulle kylläkin aika yleinen piirre)
Jokaiselle koiralle pitää olla johdonmukainen oma koirani on luonteeltaan hyvin lapsi ja ihmisrakas tulee toimeen niin ihmisten kuin muitten koirien kanssa.
Valkkariin päädyin, kuin olinin seuraillut eri koirarotuja itselläni aiemmin ollut kääpiönautsereita (lapsuudenkodissta) ja myöhemmällä iällä doopermanni ja sakemanni. Jokaisella koiralla on omat hyvät ja huonot piirteensä. Niitä on vain harkittava.
Kokemattomalle en suosittele valkkari, koiraa täytyy sosialistaa, mutta kun homman on tehty niin mitä mainioin lemmikki tai oikeastaan perheenjäsen.
Pk- oikeukset ovat myönnetty valkkareille.
Koiran ottaminen on pitkäikäinen sitoutuminen, joten kattattaa kysellä kasvattajilta ja käydä katsomassa näyttelyissä ja kyselemässä rodusta koiranomistajilta. Kaikki kertoo mielellään omasta rotustaan.
valkkareista saa lisätietoja osoitteesta valkoinenpaimenkoira ät inffo.fi - Lumikirsu
valkkarin omistaja kirjoitti:
Minulla itsellä on kaksi vuotias valkoinen paimenkoira narttu, joka ei ole arka (joka on rodulle kylläkin aika yleinen piirre)
Jokaiselle koiralle pitää olla johdonmukainen oma koirani on luonteeltaan hyvin lapsi ja ihmisrakas tulee toimeen niin ihmisten kuin muitten koirien kanssa.
Valkkariin päädyin, kuin olinin seuraillut eri koirarotuja itselläni aiemmin ollut kääpiönautsereita (lapsuudenkodissta) ja myöhemmällä iällä doopermanni ja sakemanni. Jokaisella koiralla on omat hyvät ja huonot piirteensä. Niitä on vain harkittava.
Kokemattomalle en suosittele valkkari, koiraa täytyy sosialistaa, mutta kun homman on tehty niin mitä mainioin lemmikki tai oikeastaan perheenjäsen.
Pk- oikeukset ovat myönnetty valkkareille.
Koiran ottaminen on pitkäikäinen sitoutuminen, joten kattattaa kysellä kasvattajilta ja käydä katsomassa näyttelyissä ja kyselemässä rodusta koiranomistajilta. Kaikki kertoo mielellään omasta rotustaan.
valkkareista saa lisätietoja osoitteesta valkoinenpaimenkoira ät inffo.fiHei kaikki :-)
Sopiiko valkkari ensimmäiseksi koiraksi 3-henkiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa? Vanhemmilla on ollut kokemuksia koirista, mm. kettuterrieristä, dalmatialaisesta, rottweilerista, saksanpaimenkoirasta, lassiesta, jne. Rotumääritelmässä sanotaan että valkoinen paimenkoira on lapsirakas, eloisa ja valpas vahti, iloinen, jne, mutta kun tuo rotumääritelmä on usein pelkkiä ihanteita, eikä kerro koko totuutta? En ole vielä varma, hankinko valkkarin, ja suostuuko vanhemmat siihen, ja vielä pitää rodusta paljon tietoa etsiä ettei tule tehtyä mitään hätiköidysti. Mutta valkkarit vaikuttaa tosi upeilta koirilta =) Kiitos, jos joku viitsii vastata. Kysymykseni saattavat kuulostaa melko tyhmiltä, kun aloittelija vasta olen. - Suviköjköjkkjkj
Lumikirsu kirjoitti:
Hei kaikki :-)
Sopiiko valkkari ensimmäiseksi koiraksi 3-henkiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa? Vanhemmilla on ollut kokemuksia koirista, mm. kettuterrieristä, dalmatialaisesta, rottweilerista, saksanpaimenkoirasta, lassiesta, jne. Rotumääritelmässä sanotaan että valkoinen paimenkoira on lapsirakas, eloisa ja valpas vahti, iloinen, jne, mutta kun tuo rotumääritelmä on usein pelkkiä ihanteita, eikä kerro koko totuutta? En ole vielä varma, hankinko valkkarin, ja suostuuko vanhemmat siihen, ja vielä pitää rodusta paljon tietoa etsiä ettei tule tehtyä mitään hätiköidysti. Mutta valkkarit vaikuttaa tosi upeilta koirilta =) Kiitos, jos joku viitsii vastata. Kysymykseni saattavat kuulostaa melko tyhmiltä, kun aloittelija vasta olen.Mielestäni valkoinenpaimenkoira ei sovi aloittelijalle, itselläni on ollut valkoinenpaimenkoira tällä hetkellä kolme vuotta, rodun edustajien kesken rodussa on runsaasti eri tyyppisiä koiria luonteeltaan, rodusta löytyy suojelevaisia, arkoja, avoimia ym.
Itselläni on ollut aiemmin useita koiria (On myös tällä hetkellä) oppii nopeasti, mutta tarvitsee selvät rajat sekä lauman johtajan, mielestäni valkkari on paremminkin harrastuskoira eikä tämän takia sovellu kovinkaan hyvin lapsi perheeseen, myös suojelu/paimennus vietin takia. - Katrus
Lumikirsu kirjoitti:
Hei kaikki :-)
Sopiiko valkkari ensimmäiseksi koiraksi 3-henkiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa? Vanhemmilla on ollut kokemuksia koirista, mm. kettuterrieristä, dalmatialaisesta, rottweilerista, saksanpaimenkoirasta, lassiesta, jne. Rotumääritelmässä sanotaan että valkoinen paimenkoira on lapsirakas, eloisa ja valpas vahti, iloinen, jne, mutta kun tuo rotumääritelmä on usein pelkkiä ihanteita, eikä kerro koko totuutta? En ole vielä varma, hankinko valkkarin, ja suostuuko vanhemmat siihen, ja vielä pitää rodusta paljon tietoa etsiä ettei tule tehtyä mitään hätiköidysti. Mutta valkkarit vaikuttaa tosi upeilta koirilta =) Kiitos, jos joku viitsii vastata. Kysymykseni saattavat kuulostaa melko tyhmiltä, kun aloittelija vasta olen.Riippuu omasta luonteesta ja halusta aika paljon. ei ne kaikille sovi.
- seinämä
valkkarin omistaja kirjoitti:
Minulla itsellä on kaksi vuotias valkoinen paimenkoira narttu, joka ei ole arka (joka on rodulle kylläkin aika yleinen piirre)
Jokaiselle koiralle pitää olla johdonmukainen oma koirani on luonteeltaan hyvin lapsi ja ihmisrakas tulee toimeen niin ihmisten kuin muitten koirien kanssa.
Valkkariin päädyin, kuin olinin seuraillut eri koirarotuja itselläni aiemmin ollut kääpiönautsereita (lapsuudenkodissta) ja myöhemmällä iällä doopermanni ja sakemanni. Jokaisella koiralla on omat hyvät ja huonot piirteensä. Niitä on vain harkittava.
Kokemattomalle en suosittele valkkari, koiraa täytyy sosialistaa, mutta kun homman on tehty niin mitä mainioin lemmikki tai oikeastaan perheenjäsen.
Pk- oikeukset ovat myönnetty valkkareille.
Koiran ottaminen on pitkäikäinen sitoutuminen, joten kattattaa kysellä kasvattajilta ja käydä katsomassa näyttelyissä ja kyselemässä rodusta koiranomistajilta. Kaikki kertoo mielellään omasta rotustaan.
valkkareista saa lisätietoja osoitteesta valkoinenpaimenkoira ät inffo.fiTarvitseeko valkkari omakotitalon, tai voiko ottaa kerrostaloon? Koirakokemusta on huskyn verran, ja etsin koiraa jonka kanssa harrastaa ToKoa tai agilityä.
- jii..
seinämä kirjoitti:
Tarvitseeko valkkari omakotitalon, tai voiko ottaa kerrostaloon? Koirakokemusta on huskyn verran, ja etsin koiraa jonka kanssa harrastaa ToKoa tai agilityä.
on valkkari kerrostalossa, enkä näe mitään estettä siihen.
- Kino M.
jii.. kirjoitti:
on valkkari kerrostalossa, enkä näe mitään estettä siihen.
Meillä kans valkkari kerrostalossa, ja vieläpä yksiös! Hyvin ollaan mahduttu. Tarpeeks vaan hauvalle puuhaa niin samahan se on missä yönsä nukkuu. Tosin oishan se ok-talo plussaa, oma piha jne.. Mutt meillä haukku viihtyny yksiössäkin, tämähän on sen koti :)
- Hyvin sujunut
Lumikirsu kirjoitti:
Hei kaikki :-)
Sopiiko valkkari ensimmäiseksi koiraksi 3-henkiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa? Vanhemmilla on ollut kokemuksia koirista, mm. kettuterrieristä, dalmatialaisesta, rottweilerista, saksanpaimenkoirasta, lassiesta, jne. Rotumääritelmässä sanotaan että valkoinen paimenkoira on lapsirakas, eloisa ja valpas vahti, iloinen, jne, mutta kun tuo rotumääritelmä on usein pelkkiä ihanteita, eikä kerro koko totuutta? En ole vielä varma, hankinko valkkarin, ja suostuuko vanhemmat siihen, ja vielä pitää rodusta paljon tietoa etsiä ettei tule tehtyä mitään hätiköidysti. Mutta valkkarit vaikuttaa tosi upeilta koirilta =) Kiitos, jos joku viitsii vastata. Kysymykseni saattavat kuulostaa melko tyhmiltä, kun aloittelija vasta olen.Se riippuu tietty koiran luonteesta, mutta aika suuresti myös kasvatuksesta. Esim. meillä on ollut ennen
saksanpaimenkoira, ja nyt sitten toisena koirana valkoinenpaimenkoira. Hyvin on mennyt, sanon sen! Kiltti kuin mikä. Kuten jo sanoin, kasvattamisella on suuri osa koiran luonteeseen. Täytyy olla varma rotu- ja yksilövalinnastaan. Kasvattaja neuvoo, mikä koira sopisi perheellesi, eroja löytyy sekä roduista että yksilöistä. Sitten koira täytyy kasvattaa johdonmukaisesti, ja jos siinä onnistuu, palkkio on suuri. Hyvin kasvatettu koira on oikea aarre! Mutta sen eteen täytyy tosiaan ahertaa... Meillä on viisihenkinen perhe, nuorin lapsi on siinä kuudennen ikäluokan vaiheilla... Koiramme voi jättää yksin lasten kanssa, siinä ei ole mitään ongelmaa. Kaikki muukin on sujunut mallikkaasti, hieman vain eroahdistusta löytyy. Se toki on vielä muokattavissa! Onnea koiranetsintään, toivottavasti teette okean valinnan! - näin on
Suviköjköjkkjkj kirjoitti:
Mielestäni valkoinenpaimenkoira ei sovi aloittelijalle, itselläni on ollut valkoinenpaimenkoira tällä hetkellä kolme vuotta, rodun edustajien kesken rodussa on runsaasti eri tyyppisiä koiria luonteeltaan, rodusta löytyy suojelevaisia, arkoja, avoimia ym.
Itselläni on ollut aiemmin useita koiria (On myös tällä hetkellä) oppii nopeasti, mutta tarvitsee selvät rajat sekä lauman johtajan, mielestäni valkkari on paremminkin harrastuskoira eikä tämän takia sovellu kovinkaan hyvin lapsi perheeseen, myös suojelu/paimennus vietin takia.On se vaan kumma juttu kun näitä keskusteluja seuraa , niin jokainen , jolla on jonkin rotuinen koira, ilmoittaa ettei se sovi ensimmäiseksi koiraksi. Väittäisin, että melkein joka rotu sopii ekaksi jos vaan omistajalla on paljon tietoa rodusta ja tervettä maalaisjärkeä sekä paljon halua tehdä töitä koiran hyväksi.
Valkkari on mielestäni tässä suhteessa melko neutraali ja siltä puuttuu esim.monelle sakemannille tyypillinen "räjähtävä" tempperamentti
- DEX TORNADO
Valkoinen paimenkoira,paljon liikuntaa,aktiviteettia,sosiaalistamista,,,johdonmukaisen kasvattajan siis paljon aikaa.Karvaa lähtee mukavasti..siispä vie paljon potkua päivästä..kerrostalo ilman pihaa,ei ole ison koiran juttu..kannattaa ottaa pienempi paimenkoira jos ei kotona paljon tilaa..miettiä kannattaa tarkkaan.ISo koira..iso juttu!!
- DEXTORNADO
Emäntä ei ollut edes,töissä kun tulin taloon herätin neljältä,ulos n.2kuukatta..minusta tuli sisäsiiti,pian koska minun kanssa tehtiin paljon töitä..Söisin kaiken,mutta minua ei saa syöttää liikaa..en ole puudeli..ja siksi kaipaankin johdonmukaista,ja selkeää laumanjohtajaa.Tykkään lapsista,mutta olen iso ja painava jötikkä..mutta olen oppinut varomaan lapsia,myös lapset tykkäävät minusta.Mutta Emäntä ei jätä meitä keskenään.Olen vahtiviettinen,en hauku usein..ovihaukku..on verissä..ovikello soi niin saatan ilmoittaa.Tarvitsen pitkiä lenkkejä,ja minun sosialististamiseen..on käytetty paljon aikaa,olin pienenä,vähän arka.Kaipaan aktiivista,toimintaa..olenhan loppujen lopuksi työkoira.Osaan kokeilla vieläkin mistä voisin vetää välistä ja miten..minulla on luonnetta aivan varmasti,mutta minulle on tehty selväksi missä on paikkani.Tänään olen uskollinen ystävä,ja nautin omasta pihasta,ja vahdin valppaana ympäristöäni..Viihdyn laumani parissa ja suojelen sitä,.tykkään paimentaa ja suojella lapsia.Varsinkin kun lapset leikkivät koiraa kanssani.Koirapuistoon on kiva päästä juoksemaan oikkeitten lajitovereiden kanssa ja metsään..en poistu 30m.kauemmaksi..Emäntä on jo lähtenyt töihin. ja minä odotan laumaani toivottavasti vielä monta tervettä vuotta joka päivä ..uskollisesti..että pääsen taas lenkille ,ja kuppiin puhdasta,vettä ja terveellstä ruokaa.
- Santtu
DEXTORNADO kirjoitti:
Emäntä ei ollut edes,töissä kun tulin taloon herätin neljältä,ulos n.2kuukatta..minusta tuli sisäsiiti,pian koska minun kanssa tehtiin paljon töitä..Söisin kaiken,mutta minua ei saa syöttää liikaa..en ole puudeli..ja siksi kaipaankin johdonmukaista,ja selkeää laumanjohtajaa.Tykkään lapsista,mutta olen iso ja painava jötikkä..mutta olen oppinut varomaan lapsia,myös lapset tykkäävät minusta.Mutta Emäntä ei jätä meitä keskenään.Olen vahtiviettinen,en hauku usein..ovihaukku..on verissä..ovikello soi niin saatan ilmoittaa.Tarvitsen pitkiä lenkkejä,ja minun sosialististamiseen..on käytetty paljon aikaa,olin pienenä,vähän arka.Kaipaan aktiivista,toimintaa..olenhan loppujen lopuksi työkoira.Osaan kokeilla vieläkin mistä voisin vetää välistä ja miten..minulla on luonnetta aivan varmasti,mutta minulle on tehty selväksi missä on paikkani.Tänään olen uskollinen ystävä,ja nautin omasta pihasta,ja vahdin valppaana ympäristöäni..Viihdyn laumani parissa ja suojelen sitä,.tykkään paimentaa ja suojella lapsia.Varsinkin kun lapset leikkivät koiraa kanssani.Koirapuistoon on kiva päästä juoksemaan oikkeitten lajitovereiden kanssa ja metsään..en poistu 30m.kauemmaksi..Emäntä on jo lähtenyt töihin. ja minä odotan laumaani toivottavasti vielä monta tervettä vuotta joka päivä ..uskollisesti..että pääsen taas lenkille ,ja kuppiin puhdasta,vettä ja terveellstä ruokaa.
Olipa hieno kirjoitus! Kiitos:)
- Vavava
Hei! Minulla on valkoinen paimenkoira. Kouluttamalla siitä on tullut todella tottelevainen, esim. metsässä voi pitää vapaana ilman turhia pelkoja. Jos koira lähtee esim. jäniksen perään, se palaa hetken kuluttua takaisin. Kotona on todella lapsiystävällinen, ei ole agressiivinen vieraillekaan ihmisille. Ohittamista on harjoiteltu, ja osaa sen jo melko hyvin (on vasta aika nuori koira). Leikkisä, energinen ja kiltti kaikkialla, mutta yksin jäädessään ei ole parhaimmillaan, sitä pitää vielä treenata. Suosittelen lämmöllä, jos vain energiaa riittää kouluttamiseen ja ulkoiluttamiseen!
- Belvalkkari
Tervehdys.
Belkkarin entisenä ja valkkarin nykyisenä isäntänä, en pidä rotujen välisiä eroja kovinkaan suurina.
Suurimmat erot näissä kahdessa meillä asuneessa löytynee jääräpäisyydessä, vauhdissa ja leimaantumisessa.
Belkkarille riitti sanominen kerrasta, valkkarilla ei aina kahdestakaan, siis valkkari meidän tapauksessa itsepäisempi. Ruumiinrakenteensa puolesta valkoinen on selvästi raskaampi ja hitaampi, joten agility koiraksi löytyisi varmasti helpommin belkkari.. Nykyasukki on selvästi enemmän "omistajaansa" menevä kuin, vanha asukki. Belkkarin sai antaa ulkoilutettavaksi vähän vieraammallekin, kun taas valkkarimme ei mielellään muiden kanssa mene.
Rotukuvaukset molemmissa koirissa ovat olleet meidän tapauksessa melko paikkansapitäviä, poislukien valkkarin "arkuus", varauksellinen kyllä paikkansa pitää. Belkkarissa se olikin melkein toisinpäin.
Upeita koiria molemmat, joskaan eivät puhtaasti seurakoiria kumpainenkaan. Tuntuvat turhautuvan todella helposti, elleivät saa tehdä töitä/toteuttaa viettejään. - kerubi...
Belvalkkari kirjoitti:
Tervehdys.
Belkkarin entisenä ja valkkarin nykyisenä isäntänä, en pidä rotujen välisiä eroja kovinkaan suurina.
Suurimmat erot näissä kahdessa meillä asuneessa löytynee jääräpäisyydessä, vauhdissa ja leimaantumisessa.
Belkkarille riitti sanominen kerrasta, valkkarilla ei aina kahdestakaan, siis valkkari meidän tapauksessa itsepäisempi. Ruumiinrakenteensa puolesta valkoinen on selvästi raskaampi ja hitaampi, joten agility koiraksi löytyisi varmasti helpommin belkkari.. Nykyasukki on selvästi enemmän "omistajaansa" menevä kuin, vanha asukki. Belkkarin sai antaa ulkoilutettavaksi vähän vieraammallekin, kun taas valkkarimme ei mielellään muiden kanssa mene.
Rotukuvaukset molemmissa koirissa ovat olleet meidän tapauksessa melko paikkansapitäviä, poislukien valkkarin "arkuus", varauksellinen kyllä paikkansa pitää. Belkkarissa se olikin melkein toisinpäin.
Upeita koiria molemmat, joskaan eivät puhtaasti seurakoiria kumpainenkaan. Tuntuvat turhautuvan todella helposti, elleivät saa tehdä töitä/toteuttaa viettejään.Kiva että valkkareistakin osataan kertoa niitä positiivisia kokemuksia,täällä kun yleensä ne on haukuttu täysin.
Mulla oli ennen sakemanni,ja sen lähdettyä 10 vuotiaana taivaan porteille tuli parin vuoden jälkeen seuraajaksi valkkari.
Kerrostalossa pienessä kaksiossa asutellaan,kissoja kavereina ja hienosti on mennyt aina.
Aivan uskomattoman hieno koira,josta välillä olen niin ylpeä,että meinaa ihan tippa tulla linssiin...käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa mahtavasti,vaikkei ole pohjana muuta kuin perus kotikasvatus,välillä yllättää totaallisesti fiksuudellaan,elämäni koira ihan varmasti,yhtään edellistä väheksymättä.
Koira ja emäntä molemmat ollaan aktiivisia ulkoilijoita,ja sitä rotu vaatii,ei ole sohvaperuna,sen kertoo jo ulkonäkökin.Ja koulutettava on tottakai.
Minulla ensimmäinen koira oli tuo sakemanni...niinpä,ekana koirana kauhean vaikea saku..höpö höpö se mikään vaikea ollut,ihan maalaisjärjellä pärjäsin,vaikka olinkin teini kun koiran sain,joten uskon että valkkarikin sopii ekaksi koiraksi...ihmiselle,jolla koirakokemusta ja taju koiran opetuksesta.
Olen kuullut kaikenlaisia juttuja valkkareista,tuttuja valkkareita oman lisäksi on muutama,eikä niihin nuo huonot jutut ole päteneet,mutta varmasti on niitäkin yksilöitä.Tiedä sitten missä niissä on mokattu,omistajissa vai sitten ihan koira yksilössä,mutta niitä on kaikissa roduissa.
Minulle tulee vielä joskus toinenkin valkkari,ja toivon että saan yhtä upean koiran kuin tämä nykyinen,en voi muuta kuin suositella!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1309962- 522901
- 1782690
- 232074
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151834- 161657
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161562"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla161520- 131518
- 151348