Sienimö ei päässyt konkurssiin.

Pessimisteille ei myönnetä edes konkurssia.

Aikoinaan yksi valtuutetuista lupasi maksaa sienimön velat, jos huonosti käy. Kai hän pitää lupauksensa ja alkaa kaivaa kuvettaan. Eihän äänestäjiä saa pettää, eihän? Ei edes kepulainen.

vittu ihan sama.. hät hätää puolikymmmentä työllisti paskapalkalla ja homekeuhkot kaupan päälle...

Hyvejää se!

Kunta antoi akordin ennen konkurssia. lahjoitti kuntalaisten varoja liki 1,5 miljoonaa. Missä nämä varat olivat konkurssimenettelyssä?
Kunnanhallitus luopui ennen konkurssia irtaimistokiinnityksestä?

Entä kiinteistö? Puljattiinko se toiseen yhtiöön ennen konkurssia?

Ykköskiinnitykset oli Osuuspankilla.

Kyllä kuntajohtajat on selityksen velkaa toimistaa konkurssiasiassa. Miten yksityiselle voidaan puljata 1,5mil, E kuntalaisten rahoja. Moilanen selitystä kehiin!

"Ykköskiinnitykset oli Osuuspankilla. " Niinpä niin.. Kunnan johdossa on läheisiä yhteyksiä tiettyyn pankiin......

niin onkin,pitäis huomioija moinen

Kuka ottaa vastuun kunnan tappioista tässä sienimötapauksessa? Kuntalaisetko.. Onko virkamiesvalmistelu ollut asianhoidossa totuudenmukaista ja asiantuntevaa? Entä kunnanhallituksen jäsenten vastuu?

Karsi-Ruokolaisen olisi kannattanut lukea Osuustoiminta-lehdessä julkaistu kirjoitus, jossa kirjoitetaan mm. näin:
"Päätöksentekijöiden esteellisyys on ollut viime aikojen puhutuimpia aiheita. Helsingin Sanomat otsikoi 26.9. "Kuntapoliitikkojen kytkyt julki". Tämän jälkeen aamu-tv:ssä käsiteltiin esteellisyyttä ja sisäpiiritiedon käyttöä. Ylen kautta saimme tietää, että oikeuskansleri Jaakko Jonkan haluaa selvittää kuntapäättäjien esteellisyyden.

Hänen mukaansa heillä on rakenteellinen vaara kytköksistä, jotka uhkaavat päätöksenteon riippumattomuutta. Epäilys on, että kunta-alalla sidoksiin ei ehkä suhtauduta aina riittävällä vakavuudella.

Rakenteellinen esteellisyys tarkoittanee sitä, että hyvin laaja joukko päättäjistä on sitoutunut tiettyyn tahoon ja että tämä vaikuttaisi olennaisesti asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Onhan hyvin moni kuntapäättäjä myös kuntien tai kuntien yhteisöjen palveluksessa."

Mahtaneeko Puolangan hallintojohtajan tilanne olla jossain vaiheessa vielä samanlainen kuin esimerkiksi nyt viime aikoina Juankoskella. Siellä kaupunginjohtaja on toiminut yhtäaika sekä johtavana viranhaltijana että luottamus-/johtotehtävissä kunnan kanssa toimineessa yrityksessä. Sittemmin asiaa on ryhdytty penkomaan aina oikeuslaitosta myöden ja selvittämään onko kaupunginjohtaja mm. laiminlyönyt kunnan takauksen ja kunnan yhtiöiden saamisten valvonnan. Myös yrityskiinnityksen valvonta on katsottu olleen retuperällä.

Edellä esitetyn perusteella voikin perustellusti kysyä, mikä on Puolangan kunnan hallintojohtajan, Paula Karsi-Ruokolainen , toimien riittävyys ja lainmukaisuus kunnan etujen turvaamisessa tässä Sienimö-tapauksessa? Asiasta voi myös täällä olla kiinnostunut hallinto-oikeus kuten on ollut jo Juankosken tapauksessa. Myös kunnan tilintarkastajaa ja tarkastuslautakuntaa kiinnostanee se, miten kunnan edut on kunnan johtavan 'lainoppineen' (hallintojohtaja) taholta turvattu sienimö-tapauksessa tämän pitkäaikaisen osuuspankkivaikuttajan kunnallisissa toimissa. Ettei vaan osuuspankkiaate olisi vienyt pidemmän korren..

Puolanka lienee ainoa kunta missä kuntalaisilta yritetään pimittää mahdollisimman tehokkaasti kaikki kuntaa koskevat keskeiset julkisetkin asiakirjat ja dokumentit. Tätäkin taustaa vasten ei tarvitse ihmetellä, miksi kunnan hallintojohtaja muitta mutkitta istuu nykyisin jopa kunnan merkittävimmän rahalaitoksen (kunnan kanssa paljon tekemisissä olevan!) hallintoneuvostossa ja samaan aikaan hoitelee varsin keskeisesti myös kunnan talousjohtajan tehtäviä hallintojohtaja-nimikkeellä vai pitäisikö sanoa, että osastopäällikkö-tittelillä, miksi nimike muutettiin mojovan hallintojohtajalle myönnetyn palkankorotuksen myötä viime vuonna. Joku voi ajatella, että voihan hallintojohtaja-osastopäällikkö jäävätä itsensä. Näin se varmaan voisi toimiakin, jos hallintojohtaja istuisi vaikkapa kunnan kanssa hyvin harvoin tai tuskin koskaan tekemisissä olevan Ålandsbankenin kanssa.

On huomattava, että hyvin keskeisessä asemassa kunnan toimintojen kannalta olevan osuuspankin osalta ei auta edes muodollinen itsensä jäävääminen esim. kunnan rahaliikenteen hoitoon liittyvien asioiden käsittelyn suhteen, sillä kunnan edun vaaliminen erilaisissa rahoituskysymyksissä edellyttää myös huomattavasti erilaisia aktiivisia toimia kunnan edun turvaamiseksi kuten edellä viitattu Juankoski-esimerkki ja kuntaa koskevat vanhat tarkastusdokumentit osoittavat. Tuolloin ei puolueettomuus saa vaarantua eikä antaa edes epäilyä sellaisesta kuten oikeusoppineetkin ovat monesti kirjoittaneet. Näyttää vahvasti siltä, että tässä sienimöasiassa kunnan ja kuntalaisten etuja on laiminlyöty pankin edun kustannuksella ja hallintojohtajan pitäisi osata tehdä siitä ja mahdollisista tulevista kytkyistä oikeat johtopäätökset yhtäaikaisen toimintansa osalta sekä osuuspankkiliikkeessä että kunnan hallintojohtajana. Mitä vaan rooleja ei pitäisi kuinka vaan yhdistellä. Puolangan osuuspankin hallintoneuvostoon luulisi löytyvän kuntalaisten yhteisten asioiden hoidon kannalta puolueettomampikin jäsen kuin mm. kunnan taloudenpidon hoitoon kuuluvia asioita valmisteleva kunnan hallintojohtaja.

Eriasia tosiaan olisi jos kunnan hallintojohtaja häärisi kaikkien puolankalaisten veronmaksajien tasapuolisten etujen kannalta täysin toisarvoisen pankin kuten vaikkpa ÅB:n tai jonkin muun hallinnossa. Tällöin jäävääminen kyseistä pankkia koskevien asioiden käsittelystä (esim. lainatarjousasia) olisi aikatavalla uskottavampaa ja läpinäkyvämpää kuin mitä se on nyt pakostakin jo muutoinkin kovin läheisessä suhteessa kuntaan olevan osuuspankin kohdalla.

Tuollainen karsi-kytky ei tosiaan hyvältä näytä, sillä aina jää perusteltuja epäilyjä siitä, onko hallintojohtaja tehnyt virkansa puolesta kaikkensa kuntalaisten etujen puolustajana vai ovatko pankin edut sittenkin vieneet voiton!

tätä kyseistä henkilöä harhautettu.

Voi pohtia miksi karsi-ruokolainen päätettiin valita Puolangan osuuspankin hallintoneuvostoon; onko aloite tullut pankin vai K-R:n puolelta.. Pyrkyähän tällä entisellä kansanedustajaehdokkaalla varmasti riittää.
Mielenkiintoista olisi tietää miksi kunnan hallintojohtajan asemassa oleva henkilö on haluttu sitouttaa paikallisen OP-pankin etuja ajamaan. Kaipa asiaa on jotenkin jossain perusteltu. Varmaan kohtuullisen hyväpalkkainen K-R ei ole hommaan ryhtynyt pelkkien kakkukahvien ja OP-kellojen toivossa mitä hallintoneuvoston jäsenille on tapana kokouspalkkioiden lisäksi antaa. Suosiollisuus pankin etujen ajajana voi jollekin vaatimattomammalle poliitikolle riittää, mutta tuskin hyväpalkkaisen attendo-lääkärin puolisolle.

Karsi-Ruokolainen on pelkkä kuntalaisten elätti.
Maajusseista koostuva Op_n "isännistö" ei ole niin hölmö, ettei ottaisi marionetikseen pikkukylän kunnanelättityttöstä.

Miksi Karsi-Ruokolainen ei ole kelvannut isommille paikkakunnille ja pelipaikoille töihin? Niin kysyn vaan, kun asuukin Oulun keskustassa, kalliissa velka-asunnossa.

Näihin rupukuntiin valitaan vain jakojäännökset ja ne, jotka ei kelpaa oikeisiin työpaikkoihin.

http://www.ess.fi/uutiset/talous/2014/07/02/kaleva-kunnille-tulossa-suitset-riskiyritysten-rahoittamisessa

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kunnat-tiukille-riskiyritysten-rahoittamisessa/668693/