Rakkaus syvenee iän myötä

Kun meette yhdessä pesulle niin voit huuhtoa kultaa

Onko sulla monta huuhdottua kultahammasta?

Laiskuutta ja realismia.

Laiskuuteni on sitä, etten tunne tarvetta hakea mitään syvällisempää ihmissuhdetta kodin ulkopuolelta.

Realismi on sitä, että tuskin kuitenkaan tavoittaisin haluamaani ja mahdollisesti tavoittamaani en haluaisi.

Vaimoni on tavallinen, itsestään huolehtiva 66:nen

Vanha parempi kuin bussillinen uusia - pätenee tässäkin.

Mun mieheni on lupsakka!

alottajan kanssa samaa mieltä , oma vanha puoliso on parasta mitä ihminen voi toivoa,

Venyy ja paukkuu, kun se oikeaa on.

Olen monesta asiasta sangen kiitollinen avoukolleni, muistan myös kiittää kun siihen tarvetta on ja ylläriylläri sitä kiitosta saa jakaa päivittäin.

Olen jo oppinut että mikään ei ole itsestään selvyys.

Olen onnellisessa avioliitossa ja arvostan mieheni monia ominaisuuksia.
Hän oli hyvin haluttu naisten keskuudessa nuorena ja varmasti kelpaisi monelle vieläkin.

Ajan myötä kiintymys on syventynyt ja nyt saan enemmän hemmottelua osakseni kuin nuorena.

Se on totta, mikään ei ole itsestäänselvyys.

Onkos sulle alkanut tulla vanhuudenvaivo ja kuten potenssiongelmia ja virtsan- ja ulosteenkarkailua, jotka vaimokulta siivoaa ja puhdistaa?


Tietyssä iässä miehet painavat pitkin kyliä vehje soirolla vieraiden naisten perässä, mutta sitten kun alkavat nämä vaivat ja parasta ennen-päiväyskin on mennyt ohi, eikä naiset jonota makkarakojulle, niin alkaa oma vaimokin tuntua kultakimpaleelta.

Niin totta kun olla voi, tuo edellinen kirjoitus. Hädässä vaimoa arvostetaan.

Enemmän ja enemmän seinästärepästyltyä?

Minun on ikävä vieläkin miestäni, lapseni isää, olisimmeko vielä yhdessä , onnellisia,
vai eronneet, sitä en koskaan kokenut, siihen on minun pitänyt tyytyä.
Hän kuoli niin nuorena, ollut tallessa maailman kovuudelta, niin joskus ajattelen
kun elämä on tuntunut helvetiltä.

Iän myötä ihmettelin, että mitä minä olen hänessä nähnyt. Monella tavalla sairas ja luonnevikainen ihminen oli, mutta loppuun asti kannoin taakkani, vaikka olisi ollut helpompaa nakata ovi kiinni ja mennä. Muistin, että myötä ja vastamäessä olin luvannut olla rinnalla ja niinpä olin. Kuolema tuli helpotuksena, ei ollut mitään surtavaa.

Onko isokin kimpale? Käy optikolla.

Olisi pitänyt erota heti nuorempana, enää ei viitsi, makaa vuodeosastolla.