Tervehdys, olisko kellään tietoo mitä eroa on sallittujenjännitysten menetelmässä ja murtorajatila tarkastelussa, miksi näitä menetelmiä on useampia ja millä perusteella kukin menetelmä valitaan?
Kysyy muistiaan petraava:)
Kysyy muistiaan petraava:)
rakennesuunnittelu
mauritzio
72754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Murtorajatila on kohta jossa tapahtuu palkin katkeaminen ja sallittu jännitys on palkin hyväksytty taipuma.
Sallittujen jännitysten menetelmässä materiaaliarvot jaetaan kokonaisvarmuuskertoimella ja rasitukset lasketaan nimelliskuormista. Murtorajatilatarkastelussa materiaaliominaisuudet jaetaan ja kuormat kerrotaan osavarmuuskertoimilla, joten siinä voidaan paremmin huomioida eri kuormitusten luonne. Kun joidenkin kuormien ylittymisriski on pienempi kuin toisten, antaa rajatilamenettely pikkuisen pienemmät loppudimensiot. Menetelmät ovat vaihtoehtoisia.
Valinta tehdäänkin useimmiten siten, että rakenteen murtumiseen liittyvät tarkastelut tehdään murtorajatilatarkasteluna ja vain muodonmuutokset lasketaan käyttörajatilassa ja tarkastelu tehdään sallittujen muodonmuutosten osalta.
kiitos mut mulle ei taida mennä päähän tuo asia koskaan, ilmankos en olekaan suuntautunut koulun jälkeen suunnittelupuolelle. Miten ne materiaaliarvot jaetaan kun eikös niillä kertoimilla yleensä kerrota ja käytitsä tuossa lopussa kaikkia kolmea menetelmää?
Puuta voi mitoittaa rajatilamenetelmällä tai sallituilla jännityksill mutta ei sekaisin. Katso B10
B4 Betoni ohje ei sisällä enään sallittuja jännityksiä.
Sitten statiikan/voimasuureiden laskenta on oma juttu, mikä ei sisälly noihin ohjeisiin.
Teräsrakenteista en sano mitään, en ole niitä mitoittanut.
Kun lasketaan murtorajatilassa (ULS) kuormien tuomia rasituksia, ne kerrotaan varmuuskertoimilla, jotka useimmiten ovat suurempia kuin 1,0. Mikäli kertominen varmuuskertoimella, joka on pienempi kuin 1,0, antaa pahemman vaikutuksen, niin sitten käytetään sitä. Materiaalien lujuus murtorajatilassa jaetaan varmuuskertoimella, joka on suurempi kuin 1,0. Edellä kuvattua menettelyä käytetään, kun selvitetään murtumiskestävyys. On muistettava tarkistaa myös käyttörajatila (SLS), jota käytetään selvitettäessä esim. muodonmuutoksia, tyypillisesti taipuman suuruutta.
Juuri kuten Rauno edellä kirjoitti. Murtorajatila ja käyttörajatila eivät ole eri menetelmiä vaan saman menettelyn eri osia.
ei ymmärrä mistä nämä ohjeet tulee, kun eikös luulis että molemmat menetelmät kävis mihin vaan kun betoninkin jos tarkastelet sallituilla jännityksillä niin sen tulos ei kuitenkaan anna murtua sen betonin jos se on kerran sallittujännitys.
Ns. sallittuihin jännityksiin perustuvaa laskentamenettelyä voisi kutsua perinteiseksi menettelyksi. Rajatiloihin perustuva laskenta on jo pitkään ollut käytössä ja sallittujen jännitysten menettelyn käyttäminen on katsottu siirtymäkaudella sallituksi. Rakenteiden suunnittelu ja mitoitus on vakavaa ja säädöksin ohjattua asiaa. Säädökset löytyvät mm. Ympäristöministeriön internetsivuilta, kohdasta Suomen rakentemismääräyskokoelma. Tässäkin tilanne on muuttunut. Eurokoodien mukainen laskenta- ja suunnittelumenettely astuu pakottavana voimaan lähiaikoina ja muiden laskentatapojen on tarkoitus jäädä pois. Se on myös rajatiloihin perustuva menettely, joiltakin osin edellisestä poikkeava menettely ja yhtenäistää laskentaa vaikutusalueellaan, ympäri Euroopan. Siinäkin ns. kansalliset poikkeamat tosin aiheuttavat eroa maittain.