Mikä on 3 vaihemoottorin ottama teho kun se on kytketty kolmioon ja jännite vaiheiden välillä 400 volttia ja pihtimittarilla mitattu virta on jokaisessa vaiheessa 1 A?
Lasku
tehtävä
352887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
se on silloin 400w jos cosfii on 1
Se on 693 VA, noin.
Kannatan edellistä. Siis tehokertoimineen 693xCos fi W , eli n. 550W
”Mikä on 3 vaihemoottorin ottama teho”, siis ottama teho, miten silloin voi Cos vaikutta mitään?
Riippuu siitä mitä tehoa tarkoitetaan, näennäistehoon VA ei cos fi vaikuta.
Etkai sekoita hyötysuhdetta ja tehokerrointa kekenään?
Vaihtovirtateho P = U*I*Cos fi
Ohmisella kuormalla tehokerroin on yksi, ja kaava on P=U*i
Induktiivisella tai kapasitiivisella tehokerroin on alle 1.
Oikosulkumoottorilla se voisi olla 0,8, jolla tehon laskin.
Jos mitataan induktiivisesta kuormasta mittarilla jännite ja virta, erilliset mittarit eivät tiedä mitään siitä, että virta ja jännite eivät ole keskenään samassa vaiheessa.
Siksi, että tuolla päästäisiin edes likimain oikeisiin teholukemiin, pitää käyttää jotain oletustehokerrointa, tai kehittää oikea lukema jollain muulla tavalla.
Jos moottorin virrat ja jännitteet mitataan aloittajan tavalla, lohtuna on se, että sähkölasku jää tuon kertomaa pienemmäksi.
Varoke tietysti tuntee mittarin mittaaman virran, eli verkosta otetaan tavallaan enemmän virtaa, kuin mitä moottorista saadaan tehoa. Se on se tehokerroin.
Se loppu nyt...
P= U * sqrt3 * I * cos(fii) * n
Nyt kun kysytään mikä on ottama teho niin tuo pieni n-kirjan voidaan unohtaa tyystin, sitä tarvitaan silloin kun ilmoitettuna on akselilta saatava mekaaninen teho
Aloittaja ei ilmoita meille tehokerrointa jotenka lopputuolos on ilmoitettava Näennäistehona, sikälimikäli moottori on reaktiivinen kuorma.
VA = U * sqrt3 * I
400*1.73*1 = 692VA josta osa tehosta palautetaan vaihe-erolla takaisin siirtoverkkoon laketaan pätöteho kun aloittaja ilmoittaa kosinin
Katoin moottorin tyyppikilvestä, ja oli merkintä 400V, teho 1,1 kw ja virta 2,75 A.
mitenkäs tämä suhteutuu edelloleviin kommentteihin.
Jos mitattu virta 1A oli ko. moottorista, niin olet käyttänyt sitä ilman kuormaa.
Tuo kuormittamattomuus voi olla yksi tekijä, mutta onko se varmasti kytketty kolmioon eikä tähteen?
Katoin moottorin tyyppikilvestä, ja oli merkintä 400V, teho 1,1 kw ja virta 2,75 A.
mitenkäs tämä suhteutuu edelloleviin kommentteihin
--------------------------------------------------------------------------------------
Siis moottorin tyyppikilpeen painetaan askeliteho jota se kestää pyöriä maailman tappiin kunnes laakerit sitten joskus levähtää. Elävässä elämässä moottoria voi hetkellisesti kuormittaa paljon enemmän ja kyllä sieltä sitä tehoa myös tulee ulos.
Pointti on se että nuo moottorin kaikki kilpeen painetut arvot pätevät vain silloin kun moottoria kuormitetaan tasaisesti maksimikuormalla jota valmistaja on suunnitellut, jos kuormitus on jotian muuta niin kaikki arvot muuttuu paitsi moottorin yli vaikuttava jännite ja verkon taajuus (jos ei ole taajuusmuttajaa)
Käytännössä keksinnön suunnittelia helposti turvautuu ostamaan "varman päälle" pykälän tai pari isomman moottorin "jotta varmasti ainakin kestää" (poislukien hintakilpailtu sarjatuotanto kuten autoteollisuus) ja silloin moottorin virta on pienempi kuin mitä arvokilvessä lukee kun tekee töitä puolella teholla
Jos 2,75A on se virta, jolla kone käy loputtomiin, niin aika huonot tehokertoimet ja -suhteet ovat, kun vaan 1,1kW saadaan akselille.
Pitääkin korjata. Noilla pienillä moottoreilla hyötysuhde on huomattavasti isoja heikompi.
Koettattakaa nyt tajuta:
TEHOKERROIN on moottorin ottaman pätötehon (W) suhde näennäistehoon (VA)
HYÖTYSUHDE on moottorin antaman akselitehon suhde moottorin sähköverkosta ottamaan tehoon.
Moottorin arvokilvessä mainittu teho on akseliteho. Ampeerit ja voltit ovat sähköverkon arvoja.
Kyllä tuo tajutaan, mutta tuossa menee kyllä aika paljon hukkaan.
Ei tuo erotus kokonaan hukkaan mene, koska tuo 1,9 on kVA eikä kW.
Hyötysuhde lasketaan otettu kW / anto kW.
Se loisteho on vain siinä mukana mennen--tullen.
Miksi kyselet toisilta kotitehtäviesi vastauksia?
kun en itte ymmärrä mitään.
Miksi tuossa tyyppikilvessä teho 1,1 kw tulee suoraan ilmoitetun virran ja jännitteen tulosta ?
eikös siinä pitäisi olla ihan muita numeroita jos se on akseliteho se 1,1 kw ?
missä on cosini fiin ja hyötysuuhteen vaikutus ?
Ei tule, jos se on kolmivaiheinen, kts yltä neliöjuuri 3 kohdat...
Virran ja jännitteen mukaan tulee näennäistehoksi 1,905 kVA
Jos tietäisimme ko. moottorin cos fi:n voisimme laskea sen ottaman pätötehon, ja laskea sen avulla moottorin hyötysuhteen.
Yllä pyöritellään numeroita ja kumminkin aloittajalla on yhden numeron tarkkuus virrassa. Pihtimittarissa kun nuo tarkkuudet kulkee sen resoluution mukaan. Esimerkiksi 400A virtaasteikolla joutuu laittamaan johtimen useamman kierroksen "leukojen" ympäri jotta saa jotain resoluutiota pienillä virroilla mitattavaan virtaan.
Tässä laskelmassa virta on kahden desimaalin tarkkuudella (2,75A).
Anteeksi epätarkkuuteni. Huono sanavalinta. Tarkoitin joitakin ylempänä olevia laskelmia, senkummamin ketään osoittelematta.
Vieläkin ihmettelen, miksi tyyppikilvessä on lukemat noin kuin ne on, eli 400V, 2,75A ja 1,1kW ?
ELi minä ymmärrän sen niin, että jos asennan tuollaisen moottorin ja siihen suojareleen, asetan releen asetukseen 2,75 tai hiukan yli.
ELi se ottaa verkosta tuon virran ok. Miksi sitten sen ateho ilmoitetaan tuolla tavalla 1,1 kW joka on suoraan virran ja jännitteen tulo !
mihin katosivat hyötysuhteen ja cosfiin osuudet ?
mitä en ymmärrä ja mikä ei tässä täsmää ?
3-v. teho on neliöjuuri 3, virran ja jännitteen tulo.
On aivan sattumaa että nuo luvut täsmäävät kertomallasi tavalla.
Kokeile jokin muun tehoisen moottorin lukemilla, eipä täsmää enää.
No minäpäs katonkin, on muutama moottori tuolla varaston perällä, ainakin 7,5 3 2,2 ja useita pienenpiä 3v myllyjä
tuo moottori josta puhuin oli huutokauppasivulla bauer- vaihteistomoottorin kuvasta.
Vaihteistomoottorina voi olla myös erikoismoottori jumitilanteita varten... ja siksi hieman omalaatuiset arvot.
Vieläkin ihmettelen, miksi tyyppikilvessä on lukemat noin kuin ne on, eli 400V, 2,75A ja 1,1kW ?
ELi minä ymmärrän sen niin, että jos asennan tuollaisen moottorin ja siihen suojareleen, asetan releen asetukseen 2,75 tai hiukan yli.
ELi se ottaa verkosta tuon virran ok. Miksi sitten sen ateho ilmoitetaan tuolla tavalla 1,1 kW joka on suoraan virran ja jännitteen tulo !
mihin katosivat hyötysuhteen ja cosfiin osuudet ?
mitä en ymmärrä ja mikä ei tässä täsmää ?
- - - - - --- - - - - - - - - - -
Et voi laskea 400V * 2,75A jos kyseessä on kolmivaihemoottori Lopputuloksella ei ole mitään väliä mitä siitä tulee kun lasku on täysin väärä alusta pitäen
Jos käytät pääjännitettä mikä kotitalouksissa usein on tuo 400V sinun pitää automaattisesti kertoa se 1,73.
jos tämä tuntuu hankalalta niin voit käyttää vaihejännitettä mikä on 230V ja kerrot sen sitten kolmella. molemmilla tavoilla saat lopputulokseksi näissä tapauksissa 690V tämän luvun voit kertoa moottorin vaihevirralla, sitten cosinilla, ja mahdollisesti hyötysuhteella jos haluat mekaanisen tehon.
Käämi sähköverkossa on kuin ilmapallo puutarhaletkun päässä, puhallat pallon täyteen ilmaa ja kun lopetat niin pallo työntää ilmat ulos.
Samoin toimii käämi se imee nousevalla puolijaksolla itseensä virtaa kuin akku ja sylkee ne takaisin sähköverkkoon laskevalla puolijaksolla. Tätä kutsutaan loistehoksi joka vain kulkee johtimia pitkin edestakaisin moottorin ja siirtoverkon valillä. Sen takia moottorin virta on suurempi kun virtaa kulkee menopaluuna moottoriin ja sieltä takaisin sähköverkkoon
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=3435&pid=36720
tuossa oli tuo moottori ja ne kilpiarvot.
Juu eli nyt se taisi selvitä !
Eli juuri3 x 2,75 x 0,78 x 0,80 x 400 = 1188W !
eli oikein selitti opastushenkilö ja moni muukin, se sekoitti kun ihmeesti sattui juuri tuo yhtälön luvut tuottamaan tuon 1,1kw akselille !
ookoo !Tuon hyötysuhteen arvioin summassa ja se kertoo ainakin suunnan.
Noniin nyt kun sulla on arvokilpi tuossa kuvassa niin katsotaampa vielä kerran, en tiedä mistä sait tuon hyötysuhteen ja wattiluvun. Katotaan mitä ite saan...
Laskukaava: P= U * sqrt3 * I * cos(fii) * n
Kilpi:
Pääjännite 400V
Piirin virta 2,75A
cos (fii) 0,78
Akseliteho 1100W
400 * 1.73 * 2,75 * 0,78 = 1484W
Elikkä jos olet kotitalous joka ei maksa loistehosta niin 1484W on tehonkulutus josta maksat ja tuon verran moottori kuluttaa verkosta oikeasti sähköä. Ok?
sitten lasketaan tuo kaavassa oleva pieni n-kirjan joka kuvaa moottorin hyötysuhdetta se lasketaan antoteho jaettuna ottoteholla. Ok?
moottorin arvokilvastä: 1100W ja jaetaan 1484W = 0.741 hyötysuhde siis n=0.741 Ok?
Nyt täsmää laskukaavaan, katsotaampa
400 * 1,73 * 2,75 * 0.78 * 0,741 = 1099.89W
Loisteho: Q = U * sqrt3 * sin(fii)
otetaan kosinista asteluku 38.7 ja otetaan siitä sini = 0,625
400 * 1,73 * 2,75 * 0,625 = 1189
Loisteho: 1189var
Korjaus loistehoon kaavasta unohtui virta!!! mutta laskussa virta kuitenkin on, eli lasku meni oikein, kaava väärin.
Loisteho: Q = U * sqrt3 * I * sin(fii)
Ja jos halutaan tuo loistehokin kompensoida pois kokonaan niin 8 µF konkat kolmiokytkentään moottorin rinnalle.
Eköhän se ollut sitten siinä.
Moottorin koko "sielun elämä" sähkökaavoina taulukkolaskennalla.
Tuossa kuvat:
http://aijaa.com/QG3YaY