”Terveyskeskuslääkärin työ on myös näyttelijän työtä”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri Minerva Krohn sanoo, että plasebon pitäisi olla kaikille nykylääkäreille tuttua. Pelkästään empatiaa ilmentämällä monen potilaan olo paranisi usein liukkaammin kuin lääkereseptiä tarjoamalla.
- Harva lääkäri jaksaa innostua potilaan flunssasta. Terveyskeskusten kiireen tuntu välittyy potilaalle. Ihmiselle tulee tunne, että häntä ei hoidettu, kun hänestä ei kiinnostuttu, Krohn toteaa.
30 vuotta alalla ollut psykiatrian professori Jyrki Korkeila luennoi usein lääkäreille plasebosta. Hän sanoo, että paremmat hoitotulokset olisivat niin pienestä kiinni.
- Aina sanotaan, että on kiire ja ettei ole aikaa. Jos lääkäri on vastaanotolla viisi minuuttia ihmisenä läsnä ja kuuntelee potilaan huolia, niin kaikki olisi hyvin yksinkertaista.
Joskus tyly lääkäri yrittää käytöksellään kätkeä epävarmuuttaan ja vaikuttaa ammattimaisemmalta. Luottamusta ei synny. Paranemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että luottaa hoidon antajaan ja uskoo tätä.
- Terveyskeskuslääkärin työ on myös näyttelijän työtä. Kun lääkäri antaa esimerkiksi kipulääkkeen piikkinä, niin potilaalle tulee tunne, että nyt tuli hyvät rohdot, THL:n Minerva Krohn sanoo.
Minkä värinen pilleri laitettaisiin?
Plasebovaikutusta osataan hyödyntää myös lääketeollisuudessa. Esimerkiksi punaista pilleriä pidetään piristävämpänä ja sinistä rauhoittavampana. Vihreä vaikuttaa muuten vaan tehokkaalta.
- Ja jos lääkkeen nimessä on x- tai z-kirjain, niin sitä pidetään hienompana ja parempana, Jyrki Korkeila sanoo.
Joskus lääke ei edes ole kovin ratkaisevassa osassa onnistunutta hoitoa.
- Lapsillahan on tutkittu, että hunaja auttaa yhtä hyvin kuin yskänlääkkeet. Onko yskänlääke silloin plasebo, Minerva Krohn kysyy.
Professori Korkeila ottaa esimerkin psyykelääketutkimuksesta, jossa kaikille koehenkilöille annettiin samaa lääkettä. Heille kerrottiin kuitenkin lääkkeestä aivan eri tarina. Selvisi, että lääkkeen vaikutus riippui suuresti siitä, mitä ihmiselle oli sanottu.
- On myös nosebo eli väärin päin plasebo. Jos ihminen ottaa plasebolääkkeen, mutta hänelle on sanottu, että tästä voi tulla vaikutuksia, niin aika monelle niitä tulee, Korkeila sanoo.
Suomessa lääkärin etiikka ei salli tehottomien lääkkeiden antamista. Monissa maissa taas perhelääkäri saattaa sujauttaa lääkelaukustaan flunssaisen lapsipotilaan suuhun vitamiinipillerin. Lähinnä äidin rauhoittamiseksi tarkoitettu plasebo on silloin taianomainen osa hoitotapahtumaa.
- Plasebo on suomennettu onnettomasti lumevaikutukseksi, joka antaa ymmärtää, että se on silmänlumetta. Oikeasti se tarkoittaa suomeksi ”miellytä minua”. Mikä tahansa hoito ilman plasebovaikutusta jää tehottomaksi, sanoo Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Markus Ziemann
Marcus Ziemann
Yle Uutiset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri Minerva Krohn sanoo, että plasebon pitäisi olla kaikille nykylääkäreille tuttua. Pelkästään empatiaa ilmentämällä monen potilaan olo paranisi usein liukkaammin kuin lääkereseptiä tarjoamalla.
- Harva lääkäri jaksaa innostua potilaan flunssasta. Terveyskeskusten kiireen tuntu välittyy potilaalle. Ihmiselle tulee tunne, että häntä ei hoidettu, kun hänestä ei kiinnostuttu, Krohn toteaa.
30 vuotta alalla ollut psykiatrian professori Jyrki Korkeila luennoi usein lääkäreille plasebosta. Hän sanoo, että paremmat hoitotulokset olisivat niin pienestä kiinni.
- Aina sanotaan, että on kiire ja ettei ole aikaa. Jos lääkäri on vastaanotolla viisi minuuttia ihmisenä läsnä ja kuuntelee potilaan huolia, niin kaikki olisi hyvin yksinkertaista.
Joskus tyly lääkäri yrittää käytöksellään kätkeä epävarmuuttaan ja vaikuttaa ammattimaisemmalta. Luottamusta ei synny. Paranemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että luottaa hoidon antajaan ja uskoo tätä.
- Terveyskeskuslääkärin työ on myös näyttelijän työtä. Kun lääkäri antaa esimerkiksi kipulääkkeen piikkinä, niin potilaalle tulee tunne, että nyt tuli hyvät rohdot, THL:n Minerva Krohn sanoo.
Minkä värinen pilleri laitettaisiin?
Plasebovaikutusta osataan hyödyntää myös lääketeollisuudessa. Esimerkiksi punaista pilleriä pidetään piristävämpänä ja sinistä rauhoittavampana. Vihreä vaikuttaa muuten vaan tehokkaalta.
- Ja jos lääkkeen nimessä on x- tai z-kirjain, niin sitä pidetään hienompana ja parempana, Jyrki Korkeila sanoo.
Joskus lääke ei edes ole kovin ratkaisevassa osassa onnistunutta hoitoa.
- Lapsillahan on tutkittu, että hunaja auttaa yhtä hyvin kuin yskänlääkkeet. Onko yskänlääke silloin plasebo, Minerva Krohn kysyy.
Professori Korkeila ottaa esimerkin psyykelääketutkimuksesta, jossa kaikille koehenkilöille annettiin samaa lääkettä. Heille kerrottiin kuitenkin lääkkeestä aivan eri tarina. Selvisi, että lääkkeen vaikutus riippui suuresti siitä, mitä ihmiselle oli sanottu.
- On myös nosebo eli väärin päin plasebo. Jos ihminen ottaa plasebolääkkeen, mutta hänelle on sanottu, että tästä voi tulla vaikutuksia, niin aika monelle niitä tulee, Korkeila sanoo.
Suomessa lääkärin etiikka ei salli tehottomien lääkkeiden antamista. Monissa maissa taas perhelääkäri saattaa sujauttaa lääkelaukustaan flunssaisen lapsipotilaan suuhun vitamiinipillerin. Lähinnä äidin rauhoittamiseksi tarkoitettu plasebo on silloin taianomainen osa hoitotapahtumaa.
- Plasebo on suomennettu onnettomasti lumevaikutukseksi, joka antaa ymmärtää, että se on silmänlumetta. Oikeasti se tarkoittaa suomeksi ”miellytä minua”. Mikä tahansa hoito ilman plasebovaikutusta jää tehottomaksi, sanoo Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Markus Ziemann
Marcus Ziemann
Yle Uutiset
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyi helskutti!
Vai näyttelee ne potilaille vielä tietävänsä, vaikkeivat tiedä yhtään mitään.
Vaadin poliitutkintaa.
Vai näyttelee ne tietävänsä, vaikkeivat tiedä mitään ja sit valehdellaan potilaille joku diagnoosi ja määrätään väärii pilsui ja sit niihin voi kuolla.
Aikas koomista!
Täytyykö lääkärin käydä teatterikorkeakoulu ennenkuin voi pyrkiä lääkikseen?