Paljon on heitä, joita ei muisteta. Ei ole enää sukulaisia, ystävät ovat kaikonneet, jäljellä on vain yksinäisyys. Unohtaminen. Minulle tulee paha mieli tällaisesta. En voi auttaa. Yksinäisyys ei avaudu tuntemattomalle.
Miten näinä päivinä on tapana muistaa ikääntynyttä? Vierailu, sehän on paras tapa.
Puhelinsoitto, yhteydenotto älypuhelimella kasvokuvan kanssa, skype, ja tekstiviestit ja mahdollisesti sähköpostiviestittely, se kaikki on nykyaikaa. Se on nuorten ja keski-ikäisten yhteydenpitoa ikääntyneiden kanssa.
Tietenkin arvostan tällaistakin. Tietenkin on kiva, jos joku edes noillakin tavoin muistaa. Eli siis olen heille yhä olemassa. Mutta jotenkin tuollainen teknillinen viestittely, kaikesta huolimatta, on jollain tavalla "laiskojen" ihmisten manooveri.
Sain postikortin lomamatkalla olevalta, kolmipymppiseltä lapsen lapselta, valtameren takaa. Ajatelkaa, postikortin! Hän olisi aivan hyvin voinut muistaa ylläolevan tavoin, nykytekniikkaa hyväksikäyttäen, mutta ei, hän valitsi postikortin.
Ensin etsi kioskin, josta sai ostettua kortin. Sitten kirjoitti omin käsin sanomansa kuvakortin taake. Käveli vielä jossain sijaitsevalle postilaatikolle.
Sai kortin lähetettyä kotimaahansa.
Arvostan hieman vaivaa nähnyttä postikortin lähettämistä enemmän kuin tätä teknisten apuvälineiden käyttöä yhteydenpidossa. Toki kaikki ikäihmisten muistamiset ovat tärkeitä, mutta kuitenkin!
Ei ole helppo arvata, etä postikortti on nyt kunniapaikalla, seinällä.
Miten näinä päivinä on tapana muistaa ikääntynyttä? Vierailu, sehän on paras tapa.
Puhelinsoitto, yhteydenotto älypuhelimella kasvokuvan kanssa, skype, ja tekstiviestit ja mahdollisesti sähköpostiviestittely, se kaikki on nykyaikaa. Se on nuorten ja keski-ikäisten yhteydenpitoa ikääntyneiden kanssa.
Tietenkin arvostan tällaistakin. Tietenkin on kiva, jos joku edes noillakin tavoin muistaa. Eli siis olen heille yhä olemassa. Mutta jotenkin tuollainen teknillinen viestittely, kaikesta huolimatta, on jollain tavalla "laiskojen" ihmisten manooveri.
Sain postikortin lomamatkalla olevalta, kolmipymppiseltä lapsen lapselta, valtameren takaa. Ajatelkaa, postikortin! Hän olisi aivan hyvin voinut muistaa ylläolevan tavoin, nykytekniikkaa hyväksikäyttäen, mutta ei, hän valitsi postikortin.
Ensin etsi kioskin, josta sai ostettua kortin. Sitten kirjoitti omin käsin sanomansa kuvakortin taake. Käveli vielä jossain sijaitsevalle postilaatikolle.
Sai kortin lähetettyä kotimaahansa.
Arvostan hieman vaivaa nähnyttä postikortin lähettämistä enemmän kuin tätä teknisten apuvälineiden käyttöä yhteydenpidossa. Toki kaikki ikäihmisten muistamiset ovat tärkeitä, mutta kuitenkin!
Ei ole helppo arvata, etä postikortti on nyt kunniapaikalla, seinällä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itsekin laitan postikortit jouluna sukulaisille, mutta olen jo hyväksynyt sen, että tekstiviestit ja sähköpostit sun muut ovat nykynuorten ´´postikortteja.´´ Niin se vain on.
Voi kuinka kauniita Pääsiäskortteja oli marketissa,niitä hipelöinja tuli ajatus jospa ostais,mutta kenelle niitä lähettäis,kun kaikki läheiset ovat muuttaneet jo sinne kivipaaden alle.
Itse en enää juuri postikortteja lähettele. Puhelu on se yleisin kontaktini, jota käytän itse ja myös kaltaiseni tuttavat.
Rajattomien yhteyksien käyttö antaa mahdollisuuden puhua "rajattomasti" tavallisia henkilöpuheluja parinkympin hinnalla kuussa.
Yhteydenpidossa on itsekin ongelmana. Ei ole ystäviä, jotka ovat maailman tapahtumia seuraavia, tietäviä ja osaavia. Pelkät kuulumiset on äkkiä kerrottu, samoin sairaudet. Jos soittaminen on em. syistä hetkessä kerrottu, ei kiinnosta soittaminen kuin velvollisuudesta.
Puheluissa, myös Skype, menee puoli tuntia tai tuntikin helposti eikä kukkarokaan juuri rasitu.
Skypellä pidän päivittäin yhteyksiä, helppoa mukavaa kuvan kanssa, voi vaikka viimeisempiä ostoksia esitellä.
Lasten läksytkin seurasin skypellä, ja alkuun tuli käytettyä paljonkin vain lasten kanssa.
Facebookia käytin jonkin aikaa mutta se ei mielestäni ole hyvä poistin ja se olikin oikea uroteko, vei aikaa ja voimia että sain lopulta poistettua, tai sanotaanko suljettua.
Nyt kaikki tiedot ovat jossain vain kirjautuminen se on taas käytössä, spostissa on ilmoitus ollut siitälähtien kun kun suljin.
Nyt eletään kesäaikaa vaikka vain tunneissa, oikea kesä kyllä tulee vielä.