Eli oon 13 v poika, ja mun äiti on niin paska ettei edes anna mennä kaverin luokse yöksi ja sanoo aina "Ei älä mene! liian vaarallista, saatta sattua jotain pahaa O,O!" LOL! Siis wtf oikeesti?? mistä lähtien kaverin luokse meneminen on muka "vaarallista" -.-. JA sit jos haluun mennä mökille ilman isää vaikkapa sukulaisten kanssa niin se sanoo vaan: " Et saa mennä! Ymmärrätkö sä et se on tosi vaarallista! jotakin pahaa saattaa sattua ja eikä isäsi voi auttaa sinua sinä hetkenä!". Ja sit kesällä jos haluun mennä illalla seitsämän jälkeen niin se vaan sanoo ton saman et kaikkee liian vaarallista blaah blaah isäsi ei ole apuna blaah blaah siellä voi olla jotakin pahoja ihmisiä jne. Ja nytkin in jäällä 30 cm jäätä ja äiti sano et "Älä mene mökille! Liian vaarallista koska siellä saattaa upota! Anna isäsi menee sinne jottet sentään sinä loukkaannu!"
Toi on jo täyttä paskaa. Elämässä tapahtuu monia vaarallisia juttuja eikä se ymmärrä ettei hän omista minua! Kyllä elämässä täytyy ottaa riskejä, muuten ei opi vaaroista mitään! Hän ei edes anna minun mennä KAUPUNKIIN YKSIN!! Ei hän voi pitää mua lukittuna kotona kunhan täytän 18 v -.-. Sitten kunhan rupeen hankkimaan töitä ja olen ihan tietämätön luonnosta enkä edes tiedä omaa kaupunkiani äitini takia! Aina kun hön sanoo kaikkea tuota paskaa niin sanon että menen ja sit hän rupeaa ragettamaan ja huutamaan minulle siitä miten vaarallista on mennä jonnekkin ilman isää -.-. Ja sit hän kysyy:"mMiksi et voi mennä vaikkapa isäsi kanssa mökille seuraavan kerran! Miks sä haluut mennä muitten kanssa!?" Sanon että en voi mennä kokoajan isäni kanssa jonnekkin! Kyllähän mun täytyy oppia olemaan ilman isää!
Siis on niin eristäytyny maailmasta tän vitun naisen takii! en enää aijo kuttua sitä äidiksi vaan ihan hänen nimellään! Siis oikeesti Apua! mitä teen?? En voi olla lukittuna aikuisuuteeni asti omassa huoneessani sen naisen ja isäni kanssa :(
Ps. Mistä lähtien 13 v:nä pyöräileminen ja mökille meneminen ilman isää on ollut vaarallista?!
Toi on jo täyttä paskaa. Elämässä tapahtuu monia vaarallisia juttuja eikä se ymmärrä ettei hän omista minua! Kyllä elämässä täytyy ottaa riskejä, muuten ei opi vaaroista mitään! Hän ei edes anna minun mennä KAUPUNKIIN YKSIN!! Ei hän voi pitää mua lukittuna kotona kunhan täytän 18 v -.-. Sitten kunhan rupeen hankkimaan töitä ja olen ihan tietämätön luonnosta enkä edes tiedä omaa kaupunkiani äitini takia! Aina kun hön sanoo kaikkea tuota paskaa niin sanon että menen ja sit hän rupeaa ragettamaan ja huutamaan minulle siitä miten vaarallista on mennä jonnekkin ilman isää -.-. Ja sit hän kysyy:"mMiksi et voi mennä vaikkapa isäsi kanssa mökille seuraavan kerran! Miks sä haluut mennä muitten kanssa!?" Sanon että en voi mennä kokoajan isäni kanssa jonnekkin! Kyllähän mun täytyy oppia olemaan ilman isää!
Siis on niin eristäytyny maailmasta tän vitun naisen takii! en enää aijo kuttua sitä äidiksi vaan ihan hänen nimellään! Siis oikeesti Apua! mitä teen?? En voi olla lukittuna aikuisuuteeni asti omassa huoneessani sen naisen ja isäni kanssa :(
Ps. Mistä lähtien 13 v:nä pyöräileminen ja mökille meneminen ilman isää on ollut vaarallista?!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mene vaikka salaa koulun jälkeen mökille tai jonnekin, ja palaa iltamyöhään. Se kysyy missä oot ollu, niin kerro totuus. Jatka samaa malliin sitten pari viikkoa.
Sit ku ne ei nää ni lähet vaa johonki, ei ne sun tekemisiäs voi koko aja vahtia.
Kuuntele äitiäsi, olen 34 ja asun vieläkin äitini kanssa ja äiti pitää huolen minusta ja voin katsoa poneja koko päivän
Onpa kurjaa. Oletko jutellut asiasta isäsi kanssa? vai ovatko vanhempasi eronneet?
Siinä tapauksessa voisit muuttaa isäsi luokse asumaan.
Tuo kuulosti lähinnä siltä että äitisi on hieman liikaa lukenut iltspäivien otsikoita yms. uutisia lapsisieppareista ym ym ettei kykene ajattelemaan ihan selkeesti ja rationalisesti. Hän pelkääää kuollakseen menettävänsä siinut ja
oletkin hänelle ihan kaikki kaikessa.
Kuitenkin hän aiheuttaa käytöksellään sinussa
vain katkeruuden ja sitä myötä myös vihan tunteita.
Olisi järkevää jos pystyisit juttelemaan asiasta
fiksusti ja filmaattisesti hänen kanssaan. Miltä
sinusta tuntuu...mutta luulen että kiroilemiseksi ja
riidaksi menee.
Eipä sulla kai paljoa vaihtoehtoja ole kuin että
yrität jutella asiasta ja riuhtaista itsesi irti
-tarkoitan että mennä yksin kaupungille kavereitten kanssa,jäädä yökylään ym ym..antaa äidille shokki hoito..
kai se siihen ajallansa tottuu ja ymmärtää ettei voi sua kahlita omien pelkojensa vuoksi...
Aika ylisuojelevaa, ettei edes yökylään pääse. Toki itselläkin rajat heltyivät enemmän vasta siinä 15v kieppeillä. Nykyään sitä on vain tyytyväinen, että porukat pitivät edes jonkinlaista jöötä. Vaikka 18 vasta olenkin, niin jälkeenpäin mietittynä oli ihan mukavaa olla alaikäinen. Ainakin minä kaipaan lapsuutta.