Maksavauriot yleistyvät nuorilla, sokeri yhtä paha kuin alkoholi

SUOMALAISTEN MAKSAT OVAT HUONOSSA KUNNOSSA. SYYNÄ OVAT VIINA JA NOPEAT SOKERIT, JOTKA MOLEMMAT VOIVAT AIHEUTTAA RASVAMAKSAN.

Viime syksynä Jussin vatsa meni sekaisin. Pahimmillaan 32-vuotias sai syötyä pelkän viilin päivässä. Lopulta ultraäänitutkimus paljasti vaivojen erääksi syyksi osin rasvoittuneen maksan.

It-alalla työskentelevä Jussi ei ole koskaan juonut alkoholia. Lääkäri kysyi häneltä energiajuomien ja limujen käytöstä.

"Siitä tuli hyvä vitsi töissä. Että maksa on kuin vanhalla juopolla, vaikka en juo viinaa."

Rasvamaksadiagnoosin jälkeen elintavat menivät remonttiin, sokeroidut juomat ja pizzat jäivät.

Sisätautiopin professorin Hannele Yki-Järvisen mukaan Jussilla oli tuuria, kun kohdalle sattui fiksu lääkäri.

"Alkoholista riippumaton rasvamaksa on Suomessa alidiagnosoitu", Yki-Järvinen sanoo omasta tutkimusalastaan.

Perinteisesti rasvamaksaa on pidetty lähes pelkästään alkoholisairautena. Yki-Järvisen mukaan rinnalle kirii kuitenkin lisääntyneeseen sokerin käyttöön liittyvä rasvamaksa. Vielä kymmenen vuotta sitten tautia ei tunnettu Suomessa, vaan potilaita epäiltiin piilojuopoiksi.

"Maailmalla alkoholista riippumaton rasvamaksa on kolme kertaa yleisempi kuin viinasta johtuva", hän sanoo.

Yki-Järvinen kehottaa tutkimaan energiatiheyttä.

Esimerkiksi pienessä karkkipussissa ja omenoissa on samaa hedelmäsokeria, jonka maksa muuttaa rasvaksi. Karkkipussin energiamäärän saadakseen on kuitenkin syötävä noin 40 keskikokoista omenaa.

Suomessa maksakirroosit ovat yleistyneet rajusti. Niitä on nyt kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Pääsyy on alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla. Vaikka kulutus on tasaantunut, seuraukset näkyvät terveydenhuollossa nyt. Maksasairaudet puhkeavat yleensä vuosien viiveellä.

"Alkoholiperäiset maksasairaudet tappavat yli tuhat ihmistä vuodessa", sanoo Hyksin elinsiirto- ja maksasairauksien klinikan ylilääkäri Helena Isoniemi.

Erikoislääkäri Päivi Kärkkäinen Huslabista näyttää maksakirroosia sairastavaa maksaa.
Isoniemen mukaan huolestuttavaa on, että suomalaisilla kirroosikuolleisuus on korkeampi kuin muiden EU-maiden kansalaisilla.

Professori Isoniemi on seurannut suomalaisten maksojen marinoitumista, kuten hän sanoo, aitiopaikalta pitkään. Hän on työskennellyt maksasiirtojen parissa lähes yhtä kauan kuin niitä on Suomessa tehty eli 1980-luvun puolivälistä.

Alkoholisairauksista on nopeassa tahdissa tullut työikäisen väestön yleisin kuolinsyy. Alkoholiin kuolee kaikkiaan yli 2 500 ihmistä vuodessa. Tappavista maksasairauksista jopa 90 prosenttia johtuu alkoholista.

Kirroosi tulee yleensä juuri viinamarinoituun maksaan, sillä alkoholin aiheuttama rasvamaksa muuttuu kirroosiksi helpommin. Maksakirroosin voi silti aiheuttaa myös alkoholista riippumaton rasvamaksa.

Maksasairaudet kehittyvät hiipien. Ne eivät tavallisesti anna merkkejä itsestään ennen kuin on liian myöhäistä.

"Osa kirroosiin sairastuneista ei ole edes tajunnut käyttävänsä liikaa alkoholia," Isoniemi sanoo.

Hankaluus on, että kukaan ei pysty varmuudella määrittämään, mikä on liikaa.

"Se on täysin yksilöllistä."

Yhteinen nimittäjä on alkoholinkäytön säännöllisyys. Toisilla maksan sairastumiseen riittää kaksi lasia viiniä illassa, toiset voivat ryypätä enemmän.

Alkoholin suurkuluttajista jopa viidennes saa Isoniemen mukaan kirroosin. Rasvamaksan kehittää lähes jokainen alkoholia säännöllisesti liikaa käyttävä.

Seuraava sivu

————————————————————
Tietoa maksasyövästä:
Maksasyöpä on kuudenneksi yleisin syöpämuoto koko maailmassa ja kolmanneksi yleisin syöpätauteihin liittyvän kuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti. Maailmassa todetaan yli 600 000 uutta primaarista maksasyöpätapausta joka vuosi, ja maksasyövän yleisyys kasvaa edelleen.