Se on kyllä jo melkoisen Venäjä-tuntemuksen osoitus!
" Suomessa on haluttu ylpeillä itänaapurin tuntemuksella, mutta Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys tuntuivat tulleen kaikille yllätyksenä.
Mutta eivät aivan kaikille.
Toimituspäällikkö Joonas Pörsti kirjoitti vuonna 2008 Ulkopolitiikka-lehteen analyysin, jossa tapahtumat ennustettiin lähes pienimpiä piirteitä myöten.
"Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat avoimeen konfliktiin Nato-jäsenyyden tai laivastotukikohtaa koskevan kiistan vuoksi, Krimin niemimaa olisi mahdollinen voimankäytön näyttämö. Osa venäläisistä kommentaattoreista, esimerkiksi englanninkieliseen Moscow Times -lehteen kirjoittava liberaali Georgy Bovt, pitää yhteenoton uhkaa suurena jopa ennen vuotta 2017, jolloin Sevastopolin vuokrasopimus päättyy."
Maailmassa on niin paljon liikkuvia osia, että aika harvoin ennustukset osuvat näin tarkasti kohdalleen. Siksi Pörstin juttu on nyt julkaistu uudestaan Ulkopolitiikka-lehden verkkosivulla.
Artikkelin kirjoittaja Joonas Pörsti, 40, vastaa puhelimeen kotoaan, jossa hän potee flunssaa ja odottaa isäksi tuloa."
" Suomessa on haluttu ylpeillä itänaapurin tuntemuksella, mutta Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys tuntuivat tulleen kaikille yllätyksenä.
Mutta eivät aivan kaikille.
Toimituspäällikkö Joonas Pörsti kirjoitti vuonna 2008 Ulkopolitiikka-lehteen analyysin, jossa tapahtumat ennustettiin lähes pienimpiä piirteitä myöten.
"Jos Venäjä ja Ukraina ajautuisivat avoimeen konfliktiin Nato-jäsenyyden tai laivastotukikohtaa koskevan kiistan vuoksi, Krimin niemimaa olisi mahdollinen voimankäytön näyttämö. Osa venäläisistä kommentaattoreista, esimerkiksi englanninkieliseen Moscow Times -lehteen kirjoittava liberaali Georgy Bovt, pitää yhteenoton uhkaa suurena jopa ennen vuotta 2017, jolloin Sevastopolin vuokrasopimus päättyy."
Maailmassa on niin paljon liikkuvia osia, että aika harvoin ennustukset osuvat näin tarkasti kohdalleen. Siksi Pörstin juttu on nyt julkaistu uudestaan Ulkopolitiikka-lehden verkkosivulla.
Artikkelin kirjoittaja Joonas Pörsti, 40, vastaa puhelimeen kotoaan, jossa hän potee flunssaa ja odottaa isäksi tuloa."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toimituspäällikö Pörstillä ilmeisesti on hyvä venäjätuntemus. Toisaalta Krim on erikoisalue Ukrainassa Mustaanmereen ulottuvassa niemimaassa.
Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Nikita Hrutsov oli intomielinen ukrainalainen. Hän lahjoitti Krimin Ukrainalle.
Kremlissä moisia "lahjojoituksia" ja myönnytyksiä katsotaan pahalla silmällä.
Venäjän hajoaminen 22 vuotta sitten on hyvin traumoja tuottava asia edelleen Kremlin nykyjohdolle. Siihen on nyt vaikea saada korjausta.
Osa pakkoliitetyistä maista on hakenut jäsenyyttä EU:sta tai arkkivihollisesta natosta.
Suomen liittyminen EU:n oli isovenäläisille epäillyttävää, epämiellyttävää. Kuitenkin presidentti Boris Jeltsin suomenvierailullaan ilmaisi tämän olevan Suomen asia.
Natoon liittyminen on Kremlin johdolle vielä tuskallisempaa. Muuttuisihan venäjän luoteisrajaa 1300km myös perivihollisen naton valvomaksi rajaksi.
Mielestäni on toive ajattelua, että Suomi pystyisi täysi painoisesti puolustamaan maataan, jos itänaapuri alkaisi haluta lisää kaalimaata Suomesta.
Aina on parasta olla realistinen ja hoitaa asiat, kun on vielä mahdollista.
Katse Naton-suunttaan ja heti muuta kautta emme saisi apua.
Ei siitä kansalaisliikettä tai kapinaa tule jos Suomi Ruotsin mukana liittyy natoon. Kustannukset ovat vuotta kohden miljardeja euroja.
Tosin meillä otettiin askel natoyhteensopivaksi jo Koiviston presidenttikaudella. Puolustusministeri Rehn neuvotteli valtavan Hornetkaupan. Niillä puolustusvoimat melkein polvilleen saatiin. Niistä maksettiin aivan liian kova hinta.
Nyt Suomi ja Ruotsi itseasiassa muodostavat sotilaallisen tyhjiön. Uskon ettei parempaan puolustusliittoon liittymisessä kansalaisten enemmistö laita kapuloita rattaisiin.