Lautakunnat ja valtuutetut

https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/vaihtoehdot-ja-avoin-keskustelu-myos-lahidemokratiaan

Ohessa hyvää tekstiä otsikon aiheesta ja lähidemokratiasta yleensäkin.
Jotkut kritisoivat sitä että lautakunnissa on myös ei-valtuutettuja. Joku toinen voisi kritisoida sitä että valtuustoon on äänestetty melko yhdentekeviä henkilöitä. Yhdentekevä tarkoittaa siis hiljaista, ei aloitteita, ei puhetta, ei kirjoituksia.
Heinolankin valtuustossa istuu henkilöitä jotka eivät yhtäkään lautakuntaa vahvistaisi. Päinvastoin.
On kritisoitu myös sitä että lautakuntapaikat ovat lohdutuspalkintoja. Käytännön elämässä paikkoihin ei välttämättä ole valtuutettujen kesken suurtakaan tunkua koska työmäärä nousee helposti melko isoksi. Lautakuntiin paremminkin pyydetään ihmisiä kuin niihin himoitaan.
Vaalien alla huomaa myös sen, ettei ehdolle lähteviä ole helppo saada. Ryhmien ihmiset tietävät miten vaikeaa ehdokkaiden metsästys on.
On paljonkin aktiivisia ihmisiä jotka haluavat mieluimmin pysyä päätöksenteon ulkopuolella koska sieltä sitä on helpompi arvostella. Työssä mukanaolevana joutuu tekemään kompromisseja...ja myös sitä työtä. Ulkopuolelta katsoen voi vain lukea pöytäkirjoja ja arvostella rajustikin vaikkei tietäisikään kaikkea.

Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan lisää avoimuutta mutta myös lisää luottamusta ja sitoutuneisuutta. Ei päättäjän rooli ole helppo. Oheinen artikkelikin korostaa yhteydenpitoa päättäjiin, sitä kautta päättäjä myös saa lisää informaatiota. Mieluimmin suosisin juuri sellaista kuin jatkuvaa jälkikäteistä riepottamista.
Näin vuosikymmenten kokemuksella kuntapolitiikasta on vaikea uskoa nopeaan muutokseen mutta toisaalta siihen haluaisi uskoa. Parempi yhteistyö ja valmisteluvaiheessa yhteydenpito kuntalaisiin toisi paljon hyvää tullessaan. Ja myös rohkeus lähteä ehdolle ja päättäjän rooliin.
5186
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kirjoitat, että joku toinen voisi kritisoida...
Totta, mutta valtuutetut ovat päässeet vaaleissa läpi, heillä on mandaatti toimia valtuutettuna.

Liittämäsi linkin takaa löytyvä teksti on ihan asiallinen. Siinä todetaan mm. "Vaaleissa tulisikin äänestää niitä, joita toivoisi valittavan lautakuntiin."
Varmasti on äänestettykin, mutta siitä huolimatta lautakuntapaikkoja jaetaan lohdutuspalkintoina, vaikka muuta väittäisitkin.
Eräs sos.dem. valtuutettukin totesi, että heilläkin kokouksessa on tunkua, kun lautakuntapaikkoja jaetaan ja sen jälkeen onkin hiljaisempaa. Nekin siis haluavat luottamustehtäviin ja kokouspalkkioita, jotka eivät ole siihen äänestyskäyttäytymisen perusteella oikeutettuja.

Ulkopuolelta voi lukea pöytäkirjoja, mutta voi myös tutustua asioihin joista on tehty päätöksiä. Voi niin ikään tutustua päätöksen teon pohjana olleisiin tietoihin, julkisuuslain mukaanhan valtaosa tiedoista on ihan julkista. Arvostelu pitää siis kestää ja tehtyjä päätöksiä voi arvostella vasta kun päätös on syntynyt. Päätöstähän on suhteellisen vaikeaa arvsotella, ennen sen syntymistä :)
Onneksi arvostelua syntyy, sillä demokratian kannalta arvostelun kieltäminen tai sen puuttuminen olisi katastrofaalista.

On varmasti totta, ettei ulkopuolelta katsoen tiedä ihan kaikkea, mutta ei ole tarviskaan. Kaikki oleellinen päätöksen syntymiseen vaikuttanut tieto on kirjattava pöytäkirjoihin, joten mikään oleellinen tieto ei voi juridisesta näkökulmasta jäädä salaiseksi. Se mitä lautakunnan jäsenet keskenään puhuvat on täysin toisarvoista, sillä vain päätöksellä ja sen vaikutuksilla on kuntalaisille merkitystä.

Äänestä

Varmasti tapoja täyttää paikkoja on hyvinkin monenlaisia, en sitä kiistä. Kokemus vaan kertoo ettei paikkojen täyttäminen ole ihan helppoa eivätkä valtuutetut mitenkään aina tungeksi lautakuntiin.
On huomioitava monet säännöt sukupuolesta lähtien, aina kunnan työntekijän rajoitteisiin.
Mitä tulee tietoihin, ei kaikkea asian käsittelyyn liittyvää voi olla pöytäkirjassa. Aikoinaan kun itse olin lautakunnassa, saatettiin käydä pitkiä, epävirallisia neuvonpitoja eri luottamusihmisten ja viranhaltijoitten kanssa. Asiat valkenivat usein keskustelemalla ja valitettavan usein pöytäkirjaan jää näkyviin ainoastaan esitys ja päätös.

Tuo, että valtuutetulla on mandaatti ei oikeastaan ollut se mitä tarkoitin. Puhuin lähinnä siitä näkökulmasta ettei tuo mandaatti välttämättä tuo mitään asiantuntemusta tai osaamista tullessaan. Joskus aktiivinen lautakunnan jäsen on huomattavan paljon arvokkaampi asian kannalta kuin hissukka valtuutettu.

Siitä olen aivan eri mieltä etteikö asioihin voisi puuttua ennen päätöksentekoa. Siitähän tuo artikkelikin mainitsee. Löytyy erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten asukkaat on otettu mukaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa ja näin saatu prosessia kivuitta eteenpäin. Valitukset vähenevät oleellisesti.
Toinen asia on sitten se, että jotkut eivät halua olla mukana valmisteluvaiheissa koska silloin joutuu sitoutumaan. Vanha tuttu juttu kaikissa yhteisöissä :-)

Kritiikki on osa demokratiaa ja hyvä niin. Kannattaa aina sellaista esittäessään hetki miettiä mikä on sen tarkoitus: Torpata asia? Tuoda uusi näkökulma? Esittää vaihtoehto? Arvostelu ilman eteenpäin vievää pyrkimystä ei mielestäni oikein johda mihinkään.

Äänestä

... "Löytyy erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten asukkaat on otettu mukaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa ja näin saatu prosessia kivuitta eteenpäin."

Löytyisikö Heinolastakin esimerkkejä siitä, miten asukkaat on otettu mukaan asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa ja miten asukkaat ovat vaikuttaneet?
Kuntalaissa on asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kirjattu pykälään 27, jonka mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palveujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Asukkailla on myös aloiteoikeus, jonka mukaan asukkailla on oikeus tehdä aloitteita toimintaa koskevissa asioissa. Heinolassa aloiteoikeutta ei juurikaan ole käytetty, kun aloitteet, valtuutettujenkaan tekemät eivät yleensä johda mihinkään.
Kunnan pitäisi tiedottaa millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Kunnan pitäisi tiedottaa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista (kuntalaki 28 §). Heinolassa tiedottaminen ja asukkaiden kuuntelu on minimaalista eikä vastaa kuntalain tiedottamisvelvollisuutta.

Viime kuntavaalissa Heinolan äänestys-% laski -2,9 % ollen 60,0 %. Valtuuston 43 valtuutetusta 24 on "uutta", miehiä on 69,8 % (äänioikeutettuja miehiä 48,2 %) ja naisia 30,2 % (äänioikeutettuja 51,8 %).
Suurin osa valtuutetuista on 51 - 65 -vuotiaita ja noin neljännes on yli 65-vuotiaita valtuutettuja, joten sukupolven vaihdosta ja nuoria innokkaita koulutettuja osaajia tarvittaisiin. Äänijakauma oli 537 (eniten ääniä saanut H. Rämö) ja 61 ääntä saanut K. Kauppinen (pienimmällä äänimäärällä valittu).

Heinolan valtuustossa on vasin iäkkäitä päättäjiä, jotka ovat olleet vallassa ehkäpä vielä kaupungin kukoistusaikana, kun suuret teollisuusyritykset toivat verotuloja ja työttömyyttä ei ollut. Nykyään työttömyys on Suomen suurinta, eli noin 17 %. Rakennemuutosta ei ole osattu hoitaa siitä huolimatta, että Heinolalla olisi ollut mahdollisuus kriisikaupunkina saada valtion tukea hallittuun rakennemuutokseen. On turha kuvitella, että kaupungin kauneus toisi uusia yrittäjiä ja työpaikkoja. Kaunis on Heinolan Hevossaari (teollisuusalueeksi kaavoitettu) ja hyvien yhteyksien päässä mutta myös sieltä teollisuusyritykset ovat lähteneet.

Heinola ei ole onnistunut rekrytoimaan elinkeino-osaajia johtaviin virkoihin. Onko siis palkattu sopivia mutta ei päteviä? Heinolassa iäkkäiden päättäjien toimesta kehittynyt kaupunkistregia ei tue yrittäjyyttä, päinvastoin. Hankkeet jyrätään tai ne kaatuvat virkamieskoneistoon, joten uudesta elinkeinotoimikunnastakin on jo lähtenyt yrittäjiä ja toimikunnan virkamiesvalta kasvanut.

Heinola on ulkopuolisen silmin "sisäänlämpiävä" pikkukaupunki, jossa virkamieskoneisto jyrää demokratian ja käyttää tuloverokertymän lähes kokonaan hallintomenoihin.

Äänestä
  • Kun asukkaita ei ole Heinolassa otettu asioiden valmisteluun ja suunnitteluun mukaan, aiheuttaa se jälkikäteen valituksia ja hankkeiden viivästyksiä.

    Virkamies- ja luottamusmieskoneistot ovat onnellisesti naimisissa keskenään, ja "kolmannet pyörät" ovat vain tiellä

    Äänestä

nimimerkki "kaikki käy" Kommenttisi ovat oikeat. Pariskuntia syntyy kuin sieniä sateella virkamieskunnassa - huolestuttavaa ! Pikkujoulun jälkihypppelöt OK ! Mutta johtavien viranhaltijoiden "liitot" ei hyvä. Näkyy valmistelussa !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vanha liitto kirjoitti:

https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/vaihtoehdot-ja-avoin-keskustelu-myos-lahidemokratiaan

Ohessa hyvää tekstiä otsikon aiheesta ja lähidemokratiasta yleensäkin.
Jotkut kritisoivat sitä että lautakunnissa on myös ei-valtuutettuja. Joku toinen voisi kritisoida sitä että valtuustoon on äänestetty melko yhdentekeviä henkilöitä. Yhdentekevä tarkoittaa siis hiljaista, ei aloitteita, ei puhetta, ei kirjoituksia.
Heinolankin valtuustossa istuu henkilöitä jotka eivät yhtäkään lautakuntaa vahvistaisi. Päinvastoin.
On kritisoitu myös sitä että lautakuntapaikat ovat lohdutuspalkintoja. Käytännön elämässä paikkoihin ei välttämättä ole valtuutettujen kesken suurtakaan tunkua koska työmäärä nousee helposti melko isoksi. Lautakuntiin paremminkin pyydetään ihmisiä kuin niihin himoitaan.
Vaalien alla huomaa myös sen, ettei ehdolle lähteviä ole helppo saada. Ryhmien ihmiset tietävät miten vaikeaa ehdokkaiden metsästys on.
On paljonkin aktiivisia ihmisiä jotka haluavat mieluimmin pysyä päätöksenteon ulkopuolella koska sieltä sitä on helpompi arvostella. Työssä mukanaolevana joutuu tekemään kompromisseja...ja myös sitä työtä. Ulkopuolelta katsoen voi vain lukea pöytäkirjoja ja arvostella rajustikin vaikkei tietäisikään kaikkea.

Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan lisää avoimuutta mutta myös lisää luottamusta ja sitoutuneisuutta. Ei päättäjän rooli ole helppo. Oheinen artikkelikin korostaa yhteydenpitoa päättäjiin, sitä kautta päättäjä myös saa lisää informaatiota. Mieluimmin suosisin juuri sellaista kuin jatkuvaa jälkikäteistä riepottamista.
Näin vuosikymmenten kokemuksella kuntapolitiikasta on vaikea uskoa nopeaan muutokseen mutta toisaalta siihen haluaisi uskoa. Parempi yhteistyö ja valmisteluvaiheessa yhteydenpito kuntalaisiin toisi paljon hyvää tullessaan. Ja myös rohkeus lähteä ehdolle ja päättäjän rooliin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu