miksi toisissa elementtipahvit pomppii bassojen tahdissa

"Bassorefleksikoteloissa kartiot tyypillisesti liikkuvat enemmän kuin suljetuissa."

Riippuu taajuudesta. Viritystaajuudella refleksikotelossa kartion liikepoikkeama on minimissään, ja lähes kaikki ääni tulee putkesta. Oktaavi viritystaajuuden alapuolella (eli puolet viritystaajuuden hertsimäärästä) kotelo ei enää kuormita kartiota, ja liikepoikkeama kasvaa vaarallisen helposti vaarallisen suureksi. Jos tällöin puhekela törmää magneettiin, puhekela voi vääntyä, ja elementti menee rikki.

"Bassorefleksikoteloissa kartiot tyypillisesti liikkuvat enemmän kuin suljetuissa."

Tällaista yleistystä ei voi tehdä, koska liikepoikkeaman suuruus riippuu hyvin monesta asiasta. Valitsemalla erilaisia kaiuttimia testiin ja soittamalla eri taajuuksia, voidaan saada vaikka minkälaisia tuloksia liikepoikkeaman määrään liittyen.

"[Liikepoikkeaman määrä] Riippuu kotelon tyypistä, virityksestä ja elementeistä."

Tässä olet aivan oikeassa.
Jos videon Teufel-kaiuttimet on refleksiviritetty vaikkapa 50Hz:n taajuudelle, 25Hz:n taajuus ei kuulu enää ollenkaan, mutta kartioiden lepatus on näyttävää. Siitä ei kuitekaan ole mitään todellista iloa kuuntelun kanssa.

Tuollaisella "bassobiisillä", kuten yllä olevassa videossa, tai muulla testilevymateriaalilla saa helposti kaiuttimensa rikki, jos ei osaa ja tiedä oleellisia asioita sekä kaiuttimistaan että testimusiikista. Aika usein vailla todellista harrastuspohjaa olevat ihmiset luulevat asioista enemmän kuin tietävät. En tarkoita kaikkea kirjoittamaani juuri sinulle "Chorus M1", vaan kirjoitin asioista noin yleisemmin.

P.S. Bassokartion suuri liikepoikkeama käytännön soittotilanteessa ei ole tavoiteltavaa, koska tällöin särön määrä kasvaa. Jos halutaan hyvin pienisäröistä ja puhdasta bassotoistoa, se pitäisi pyrkiä saamaan mahdollisimman pienellä liikepoikkeamalla (mutta toki suurella iskutilavuudella). Tämä tarkoittaa käytännössä, että bassosäteilijöiden tehollisen pinta-alan on oltava suuri.

Väännän rautalangasta:
Oletetaan, että haluan saada vaikkapa 25Hz:n taajuudella 100:n desibelin äänenpaineen. Voisin valita tehtävään subbarin, jossa on 12-tuumainen elementti vaikkapa sadan litran suljetussa kotelossa. Yritys saattaa onnistua, mutta liikepoikkama on suuri, ja säröä on reilusti. Jos otan avuksi toisen samanlaisen subbarin, tilanne paranee: vaadittava kartioiden liikepoikkeama sadan desibelin aikaansaamiseksi vähenee, ja särö pienenee.
Jos otan vielä toiset kaksi subbaria, särö vähenee edelleen, ja toisto on puhtaampaa ja musiikkimateriaalilla vähemmän kompressoituvaa.

Kompressoituminen tarkoittaa voimakkuuserojen pienenemistä.

Ripustukset voi hajota, jos syötetään liikaa tehoa, varsinkin bassotaajuuksia. Toisaalta vahvistimet leiikkaavat lähellä maksimivoimakkuuksia, mikä aiheuttaa runsaasti säröä ja voi rikkoa diskanttielementit.

Aloittajan linkkaamasta videosta ei tiedä, millaisilla säädöillä tuo on tehty, eli onko alabassoja korostettu. Jos tarkoituksena on ollut juuri demota basarien lepatusta, niin kokeilu omalla vastuulla.