Kuinka paljon aikaa päivittäin vie arkkitehdiksi opiskelu?

Arkkariksi pyrkivä

Kuinka paljon arkkarikoulu vie aikaa päivittäin 'yliopistolla'? Kun olen kovasti miettinyt koiran ottamista ja en halua hankkia koiraa, jos se joutuu olemaan yksin kotona yli 8 tuntia päivässä. Kokonaistyömäärä ei tässä ole oleellinen. On ok jos teen kotona osan asioista, kunhan yliopistolla ei mene kaikkea vapaa-aikaa.

Asun siis yksin, mutta kyllä koiralla hoitajia riittää.

14

2371

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Arkkitehdiksi

      Minäkin haluaisin samaa tietää sen kannalta, että ehtiikö arkkitehtiopintojen ohella käydä töissä ja tietenkin myös elää muuta elämää?

      • Dimitri consul

        Opiskelun pituus riippuu siitä, että opiskeletko pilvenpiirtäjän tai omakotitalo osastolla. Pilvenpiirtänä voi mennä helposti satoja oppikokonaisuuksia.

        Koira tarvitsee luonnollisen paikan elää. Arkkitehtinä suunnittele talo, jossa on kattometsäterassi, jonne koira päästetään päiväksi.


      • AP Ark pyrk

        Tää palsta on kyllä niin täynnä trolleja, ettei usko (@Dimitri consul). Olen siinä ymmärryksessä, että arkkariopintojen ohella TÄYTYY käydä töissä, että pystyy kustantamaan koulutukseen vaadittavat tarvikkeet. Ellei sitten pappa betalar. Luin myös, että vuonna 2007 keskim. arkkitehdit valmistuvat n. 10 vuodessa, mikä on järkyttävän pitkä aika. Ei nyt sillä lailla haittaa, sillä tätä haluan tehdä. Ja tuohon kymmeneen vuoteen mahtuu sitten niitä töitä ja se koira. :) Itse kyllä suunnitelin tuossa viidessä-kuudessa vuodessa valmistua.


      • antiarkkitehti
        AP Ark pyrk kirjoitti:

        Tää palsta on kyllä niin täynnä trolleja, ettei usko (@Dimitri consul). Olen siinä ymmärryksessä, että arkkariopintojen ohella TÄYTYY käydä töissä, että pystyy kustantamaan koulutukseen vaadittavat tarvikkeet. Ellei sitten pappa betalar. Luin myös, että vuonna 2007 keskim. arkkitehdit valmistuvat n. 10 vuodessa, mikä on järkyttävän pitkä aika. Ei nyt sillä lailla haittaa, sillä tätä haluan tehdä. Ja tuohon kymmeneen vuoteen mahtuu sitten niitä töitä ja se koira. :) Itse kyllä suunnitelin tuossa viidessä-kuudessa vuodessa valmistua.

        Arkkitehtien koulutus kestää noin pitkään, koska tarvitaan aikaa jotta oppilaat saadaan aivopestyä Le Corbusierin aatemaailmaan. Nuoret opiskelijat saattavat vielä omata jotain kauneudentajua, mutta kymmenen vuoden aivopesun jälkeen inhimillisyys saa väistyä ja vain asumiskoneet ja muut laatikot ovat enää hyväksyttävää arkkitehtuuria jota ihastellaan kolleegoiden kanssa. Ehkäpä uutuutena voidaan hyväksyä myös epäsymmetriset ikkunajaot joita näkee nykyään uudisrakennuksissa.


      • anticorbu?
        antiarkkitehti kirjoitti:

        Arkkitehtien koulutus kestää noin pitkään, koska tarvitaan aikaa jotta oppilaat saadaan aivopestyä Le Corbusierin aatemaailmaan. Nuoret opiskelijat saattavat vielä omata jotain kauneudentajua, mutta kymmenen vuoden aivopesun jälkeen inhimillisyys saa väistyä ja vain asumiskoneet ja muut laatikot ovat enää hyväksyttävää arkkitehtuuria jota ihastellaan kolleegoiden kanssa. Ehkäpä uutuutena voidaan hyväksyä myös epäsymmetriset ikkunajaot joita näkee nykyään uudisrakennuksissa.

        En aio hukata omia visoitani jonkun toisen aatemaailman vuoksi. Mitään elementtilaatikoita ei minun kynästäni lähde. Sen takia en opiskele arkkitehdiksi, että voin suunnitella samaa mitä muutkin. Enkä muutenkaan oikein pidä corbu-aatemaailmasta.


      • hmmhmm
        AP Ark pyrk kirjoitti:

        Tää palsta on kyllä niin täynnä trolleja, ettei usko (@Dimitri consul). Olen siinä ymmärryksessä, että arkkariopintojen ohella TÄYTYY käydä töissä, että pystyy kustantamaan koulutukseen vaadittavat tarvikkeet. Ellei sitten pappa betalar. Luin myös, että vuonna 2007 keskim. arkkitehdit valmistuvat n. 10 vuodessa, mikä on järkyttävän pitkä aika. Ei nyt sillä lailla haittaa, sillä tätä haluan tehdä. Ja tuohon kymmeneen vuoteen mahtuu sitten niitä töitä ja se koira. :) Itse kyllä suunnitelin tuossa viidessä-kuudessa vuodessa valmistua.

        "Tää palsta on kyllä niin täynnä trolleja, ettei usko (@Dimitri consul). Olen siinä ymmärryksessä, että arkkariopintojen ohella TÄYTYY käydä töissä, että pystyy kustantamaan koulutukseen vaadittavat tarvikkeet."

        Arkkitehtikoulutuksessa tarvittavat tarvikkeet ovat joukko kyniä, skissipaperia, muistiinpanolehtiöitä sekä mittatikku. Siis karkeasti ottaen. Lisäksi hiukan taidetarvikkeita taidekursseja varten. Tarvikekustannukset koko opintojen ajalta ovat yleensä maksimissaan 200-300 euroa koko viiden vuoden opintoajalta, eli hyvin pienet.

        Se on totta, että valmistumisajat ovat arkkitehtipuolella ylipitkät. Se johtuu siitä, että osastolle valikoituu perfektionisteja, jotka eivät kehtaa palauttaa töitä, joista eivät pidä. Osa käy samat kurssit siksi monta kertaa ennen kuin saa mieleisensä lopputuotoksen palautettavaksi. Ja vuodet vierivät. Osansa pitkiin valmistumisaikoihin on sillä, että arkkitehtiylioppilaat ovat matalapalkkaisina, mutta taitavina tietomallintajina varsin haluttuja työmarkkinoilla ennen valmistumistaan. Jos tekee 3-5 päivää viikossa täyttä päivää töitä työpaikalla, opinnot etenevät yliopiston puolella aika hitaasti. Siksi työelämässä on tuhansia arkkitehtiylioppilaita, osa lajissaan ikuisia, jotka eivät koskaan aio valmistuakaan, mutta tekevät suunnittelutyötä täydellä teholla - joihin sitten joku pätevä saman toimiston arkkitehti laittaa nimensä alle.


      • hmmhmm
        hmmhmm kirjoitti:

        "Tää palsta on kyllä niin täynnä trolleja, ettei usko (@Dimitri consul). Olen siinä ymmärryksessä, että arkkariopintojen ohella TÄYTYY käydä töissä, että pystyy kustantamaan koulutukseen vaadittavat tarvikkeet."

        Arkkitehtikoulutuksessa tarvittavat tarvikkeet ovat joukko kyniä, skissipaperia, muistiinpanolehtiöitä sekä mittatikku. Siis karkeasti ottaen. Lisäksi hiukan taidetarvikkeita taidekursseja varten. Tarvikekustannukset koko opintojen ajalta ovat yleensä maksimissaan 200-300 euroa koko viiden vuoden opintoajalta, eli hyvin pienet.

        Se on totta, että valmistumisajat ovat arkkitehtipuolella ylipitkät. Se johtuu siitä, että osastolle valikoituu perfektionisteja, jotka eivät kehtaa palauttaa töitä, joista eivät pidä. Osa käy samat kurssit siksi monta kertaa ennen kuin saa mieleisensä lopputuotoksen palautettavaksi. Ja vuodet vierivät. Osansa pitkiin valmistumisaikoihin on sillä, että arkkitehtiylioppilaat ovat matalapalkkaisina, mutta taitavina tietomallintajina varsin haluttuja työmarkkinoilla ennen valmistumistaan. Jos tekee 3-5 päivää viikossa täyttä päivää töitä työpaikalla, opinnot etenevät yliopiston puolella aika hitaasti. Siksi työelämässä on tuhansia arkkitehtiylioppilaita, osa lajissaan ikuisia, jotka eivät koskaan aio valmistuakaan, mutta tekevät suunnittelutyötä täydellä teholla - joihin sitten joku pätevä saman toimiston arkkitehti laittaa nimensä alle.

        Nostan sittenkin arvioita aivan hieman:

        "Tarvikekustannukset koko opintojen ajalta ovat yleensä maksimissaan 200-300 euroa koko viiden vuoden opintoajalta, eli hyvin pienet."

        Nostetaan arvio summaan 250-700 euroa koko opiskeluajalle, koska kapalevyäkin menee ja töiden tulostaminen maksaa joitakin euroja per planssi. Eli yhden ison projektin esittelykuvien tulostus voi maksaa 30 euroakin. Diplomityön tulostukset voivat maksaa 100-200 euroakin, jos töitä teettää kovin monta kappaletta. Mutta pointti säilyy siitä, että tarvikekustannukset ovat arkkitehtiopinnoissa alhaiset.

        Ennen diplomityövaihetta opintoihin suoraan liittyvät kustannukset ovat alle 100 euroa vuodessa arkkitehtiopinnoissa, eli paljon alemmat kuin monella muulla alalla. Eli tarvikekustannukset eivät ole syy arkkitehtien opintojen pituuteen, sillä tarvikekustannukset ovat aika mitättömiä. Yliopistot tarjoavat lähes kaiken tarvittavan yhteensä kymmenien tuhansien eurojen arvoisista ohjelmistoista lähtien (osan niistä saa opiskeluaikana kotikoneelleenkin ilmaiseksi).

        Siinä kohtaa rahaa sitten tarvitaan enemmänkin, jos perustaa oman toimiston, kun pitää muun muassa ne ohjelmistot ostaa toki huipputason tietokone, jossa riittää laskukykyä mallinnuskuvien luomiseen niin, ettei hirveästi joudu odottelemaan rendauksia. Silloin tarvitaan rahaa ehkä parikymmentä tuhatta euroa. Mutta yleensä arkkitehdit ovat jonkin aikaa palkkatöissä ennen kuin perustavat oman toimiston, eli opintojen päättyessä ei tarvitse olla vielä toimiston perustamiseen tarvittavia rahoja koottuna.


      • antiarkkitehti
        anticorbu? kirjoitti:

        En aio hukata omia visoitani jonkun toisen aatemaailman vuoksi. Mitään elementtilaatikoita ei minun kynästäni lähde. Sen takia en opiskele arkkitehdiksi, että voin suunnitella samaa mitä muutkin. Enkä muutenkaan oikein pidä corbu-aatemaailmasta.

        Uusilla opiskelijoilla on tuollaista idealismia usein. Kuitenkin opinnoissa joutuu osallistumaan opetukseen jossa Le Corbusierin ideoita taotaan päähän. Toisaalta harjoitustyöt tulee saada läpi jotta voi valmistua koulusta ja harjoitustyöt läpäistäkseen pitää osoittaa että on sisäistänyt Corbun ajatusmaailman. Kun vuosien opintojen jälkeen vihdoin valmistuu, on nuoruuden idealismi poissa ja vastavalmistunut arkkitehti on omaksunut Corbun ideat ja on valmis astumaan Kohti Uutta Arkkitehtuuria.


      • Anonyymi
        antiarkkitehti kirjoitti:

        Arkkitehtien koulutus kestää noin pitkään, koska tarvitaan aikaa jotta oppilaat saadaan aivopestyä Le Corbusierin aatemaailmaan. Nuoret opiskelijat saattavat vielä omata jotain kauneudentajua, mutta kymmenen vuoden aivopesun jälkeen inhimillisyys saa väistyä ja vain asumiskoneet ja muut laatikot ovat enää hyväksyttävää arkkitehtuuria jota ihastellaan kolleegoiden kanssa. Ehkäpä uutuutena voidaan hyväksyä myös epäsymmetriset ikkunajaot joita näkee nykyään uudisrakennuksissa.

        Epäsymmetriset ikkunat.... vilkaisepas jotain Corbusier-kirjaa.


    • hmmhm

      Mitä koiraan tulee, niin ei koiran kanssa elossa suurempia ongelmia ole arkkitehtiopintojen kannalta. Arkkitehtiopinnoissa on aika vähän kiinteäaikaista toimintaa, kuten luentoja tai vastaavia. Suurin osa opinnoista on tekemistä joko yksin tai ryhmissä. Oman tekemisen voi ajoittaa kuten tahtoo, ja ryhmätyöt sen mukaan, miten muille ryhmäläisille sopii. Ennen töiden palautusta olevina päivinä porukka kyllä käytännössä melkein asuu yliopistolla, ja osa vääntää töitään sitten koko yöt. Mutta olemalla fiksu ja tekemällä töitä ennen kuin viimeistään on ihan pakko, voi ne tilanteet välttää. Eli osa tekee työt hyvissä ajoin, ja osa sitten viimeisenä yönä. Mutta monet asiat voi tehdä tosiaan kotoa käsin. Sellaisia tunteja, jotka on suotavaa vähintään olla yliopistossa, on ehkä keskimäärin 20 tuntia viikossa. Lopun tarvittavan ajan voi käyttää missä lystää.


      Työskentelyä opintojen ohella en kannata opintojen alkuvaiheessa, koska työskentely hidastaa opintoja aika rajusti. Vuosien empiirisen seurannan perusteella voin todeta, että arkkitehtiopiskelijoiden valmistumisajankohtaa voi aika hyvin ennustaa ensimmäisten vuosien työnteon kautta. Ne, jotka ovat ensimmäisenä vuonna töissä, eivät takuulla valmistu 5 vuodessa eivätkä 6 vuodessakaan. 5 ja 6 vuodessa valmistuneet eivät ole tehneet opintojen aikana töitä ainakaan ennen kandivaihetta. Kesätöitä he ovat toki tehneet, se on toinen juttu. Mutta muutoin töiden teko kyllä hidastaa rajusti opintojen etenemistä näillä aloilla, joissa opintojen eteneminen riippuu suurelta osin omasta tekemisestä, eikä opintoja suoriteta tenttimällä, vaan suunnitelmia laatimalla.

      • hmmhmm

        Kokonaistyöaika opinnoissa on siis ehkä 40-60 tuntia viikossa, jos aikoo valmistua 5 vuodessa. Suurin osa siitä ajasta on miettimistä ja luonnostelua, mikä ei ole paikkaan sidottua ja mitä voi tehdä vaikka bussissa istuessaan. Kun jutut on ideoitu hyvin, varsinaiset kuvat saa tietokoneella aika nopeasti aikaan. Tai siis opintojen alussa hitaammin, opintojen loppuvaiheessa hyvinkin nopeasti. Opintojen alussa piirtää omakotitaloa jokseenkin yhtä kauan kuin opintojen lopussa mallintaa isoja kerrostaloja. Vuodet tekevät tässä tehtävänsä. Opintojen alussa on myös keskimäärin kai vähän enemmän läsnäoloa vaativia opintoja kuin loppuvaiheessa. Esim. elävä malli on helpompi piirtää läsnä ollen :) Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta oppimisen kannalta läsnäolo on hyvinkin suotavaa. Mutta arkkitehtiopinnoissa ei luentojakaan ole tosiaan kauheasti, vaan kaikkinensa opetuksellista/ohjaajan läsnäollessa olevaa aikaa on yleensä alle 20 tuntia viikossa. Loput on sitten vaan sitä tekemistä ilman ohjaajia. Ja sitten seuraavalla ohjauskerralla näyttää ohjaajalle, että missä mennään ja kyselee kommentteja.


    • Anonyymi

      Muistelen että opiskelu tuolla osastolla oli sellaista loputonta suunnitelmien nysväämistä varmaan 12h/päivä seitsemän päivää viikossa, eli samaa loputonta hinkkaamista mitä työelämäkin tulee olemaan.

      Ellei arkkipers...tehdin ammatti nyt ole aivan sairas pakkomiele ja päähänpinttymä, luulen että huomattavasti kevyemmilläkin opinnoilla voi helposti päästä loppujen lopuksi paljon mukavimpiin työtehtäviin jollain muulla alalla.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ota mieluummin koira ja nauti sen kanssa metsäkävelyistä – se on paljon ihanampaa elämää kuin arkkipersetoimiston rutiinityöt 12 tuntisine työpäivineen seitsemän päivää viikossa ...
      .
      .
      .
      eläkeikään saakka ...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      133
      7313
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      165
      4430
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      55
      3473
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      507
      3192
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      297
      2134
    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1783
    7. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      20
      1731
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1583
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1495
    10. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1436
    Aihe