ONNISTUMINEN(?) Laajalla rintamalla???

Mitä nämä urheiluihmiset oikein ajattelevat???

Juuri äsken Vantaan EM-paineja kommentoinut ex-painija kertoi suomalaisten onnistuneen laajalla rintamalla, kun tuloksena oli kaksi viidettä sijaa ja yksi kahdeksas sija. Onko tämä jonkinmoinen onnistuminen niihin panostuksiin ja siihen elämän helppouteen nähden, joilla urheilija mailmanympärimatkailunsa ja 'harjoittelunsa' rahoittaa. 3 tuntia päivässä viitenä viikossa harjoitusta ja tulos tuo ( ja vuosiansiot urheilusta 40 000 € ).

Jos suomalainen ( ja nimenomaan suomalainen ) ammattiurheilija harjoittaisi 'ammattiaan' sillä samalla intensiteetillä edes puolet niistä viikkotunneista, joita duunari painaa 1800:n €uron kk-palkkansa eteen, olisivat tulokset aivan toiset. Ehkä suomalaista urheilijaa kehtaisi katsellakin kansainvälisillä areenoilla, sen sijaan että täytyy vaihtaa kanavaa näiden surkeiden esitysten ja pehmeyden vuoksi myötähäpeää tuntien.

Kuka muistaa vielä estejuoksija Tapio Kantasen? Tämä oli Montrealin Olympialaisten 3000:n metrin esteissä neljäs. Nykyisin kilpailu on koventunut, täytyy harjoitella enemmän ollakseen Olympialaissa neljäs ( ja kehdatakseen katsoa peiliin ja sanoa olevansa urheilija, ansaitakseen rahan, ~palkan, jonka Suomen kansa tälle ilmaiseksi lahjoittaa; ei urheilusta kuulu saada mitään, jos urheilija häpäisee koko oman kansansa suorituksellaan Pekka Koskelan olympiamenestysodotusten ja alisuoritusten tapaan ) Niin, palatakseni vielä Tapio Kantaseen ja siihen että on harjoiteltava enemmän ollakseen neljäs. Tämän harjoituskauden ( n. 8 kuukautta vuodesta ) harjoitusohjelma oli seuraava:
aamulla 20:n kilometrin lenkki,
päivällä 20:n kilometrin lenkki ja
illalla 20:n kilometrin lenkki.

Tähän toki päälle vielä esteharjoitukset sun muut suggestiiviset treenit. Toki myös välipäivä ehkä joka 6. päivä. Ja tällä oltiin siis neljänsiä, mutta enää ei siis kilpailun kiristyttyä oltaisi.

Kuka muistaa lyhyehkön noin 10 vuotta sitten mailman 10-ottelua hallinneen usalaisen tummahipiäisen urheilijan? Tämä käytti aina valkoista pantaa kisatessaan. Nimeä en saa millään mieleen. Ehkä noin 10-15 vuotta ( korjaa ihmeessä jos olen ajanjaksosta väärässä ) sitten tämä matala kymmenottelija oli aina kilpailuissa samalla tasolla ottelussa kuin suomalainen kanssakilpaijansa Heikkinen tai joku sellainen nimeltään. Kunnes tämä musta muutamassa vuodessa kohosi lajin valtiaaksi mailmassa pariksi vuodeksi. Edellytyksen eivät matalan varren vuoksi ainakaan olleet tämän puolella. Mutta joka tapauksessa mailman huipulle lajissaan nousi, toisin kuin tämä suomalainen kilpakumppaninsa Heikkinen (tms.), joka jatkoi kamppailuaan sijoilla 20-30 isoissa kisoissa. Menestyminen ei voinut olla pelkästään amerikkalaisen astmalääkkeen ansiota, vaan kyllä myös harjoittelua on pitänyt lisätä.

Ryhdistäytykää suomalaiset 'urheilijat"!! Älkää viitsikö pelleillä enää ja nolata koko kansaa. Pysykää mielummin kotona. Vaikkakin onhan urheileminen helppo tulonlähde, mutta kansa vain alkaa olla 'suorituksianne' seuratessaan kentänlaidalla niin kiehumispisteessä pelleilyynne, että ensimmäiset litsarit avokämmenellä kisojen jälkeen kasvoillenne alkavat olla lähellä.
Helsingin keskustassa on kokonaisia kivitaloja täynnä kovapalkkaisia virkamiehiä ajamassa näiden asiaa, ja nämä evilät tuovat 'saaliinaan' heikkotasoisista Em-kisoista kymmenensiä sioja.



'aika täynnä'