Hei etsin ensimmäistä koiraa omaksi terapiakoiraksi, olen 17v ja koira tulisi mukaani kun muutan omilleni. Historiaa minulla on masennuksesta ja nykyäänkin ahdistuneisuushäiriöstä, ja olen kuullut/lukenut että koira on hyvä lääke näihin. Itselläni koira tulisi myös seuraksi ja harrastukseksi. Jos jollain on kokemuksia niin haluaisin mielelläni lukea niitä ja jos tietää jotain hyviä rotuja, sillä haluaisin sen sitten isompana kouluttaa kunnon terapiakoiraksi jotta se voi olla avuksi muille! :)
Kiitos jos vastasit!:)
Kiitos jos vastasit!:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tsekkaa prokoirat-sivustolta, josko sieltä löytyisi jotain. :)
voi ihan sen päälle laskea että joku rotu olisi hyvä terapiakoira. Rodussa kuin rodussa on paljon sisäistä vaihtelua. Jotta saisi koirasta tasapainoisen, kannattaa ottaa pentu ja kasvattaa se itse. Aikuiset kodinvaihtajiksi päätyvät on jo yleensä pilattu jollain tavalla. Koiraa sitten vain pitää viedä vähän jokaiseen mahdolliseen paikkaan heti nuoresta pitäen että tottuu. Nuorena käytännössä kaikki koirat ovat melkoisia häsläreitä. Mutta rauhoittuvat aikuiseksi tultuaan useimmat, siinä 3-vuotispäivän tienoilla. Mutta kokemukseni perusteella, varsinkin jos satut asumaan kaupungissa, ja sinua kiinnostaa vanhusten luo viedä koiraasi, niin silloin hyvä vaihtoehto olisi suomenpystykorva. Siis JOS sattuisit saamaan sellaisen kiltin ja suht. hiljaisenkin yksilön. Itse asun pystykorvan kanssa suuressa kaupungissa ja et usko miten paljon joudumme/saamme "terapoida" kadulla vastaantulevia ikä- ja muita ihmisiä. Kaikilla suomalaisilla tuntuu olevan jotain muistoja siitä mummolan Tessusta tai Ressusta. Olen siis kuullut satoja elämäntarinoita, vaikka emme olekaan oikeaa terapiatoimintaa voineet harrastaa.
Koirani luonne on aika välinpitämätön mutta äkkipikainen ja liika huomio saa sen hermostuneeksi josta seuraa että alkaa haukkua ja saattaa antaa sormille varomatonta. Siksi me emme ole voineet alkaa missään vanhustentaloissa tai sairasosastoilla käymään. Mutta nuo mammat ja pappat sekä monet nuoremmatkin ovat usein pysähtyneet juttelemaan ja olleet kovasti kiinnostuneita tuosta. Eli suokilla taitaa olla pysyvä paikka kansakunnan kollektiivisessa muistissa, ja siksi voisi olla terapiatoiminnassa hyvä. Mutta vain jos löydät hyvän yksilön.