Kasvattaja myi pennun mutta..

Onko ilmoittamasi luovutusikä Kennelliiton sääntöjen mukainen? Voit tarkistaa liitosta soittamalla sinne.

Siis kyllähän 7,5 viikkoinen on ihan käypä luovutusikä. Viisi edellistäkin koiraani olen hakenut kotiini 7-8 viikon iässä.
Kysymys vaan kuuluu että kuka tässä on syypää, kasvattaja vai minä? Minulle myytiin valmiiksi sairas koira, minä vein sen heti lääkäriin ja ilmoitin kasvattajalle. Kasvattaja otti herneet nokkaan, haki koiran ja purki yksimielisesti kaupat lyömällä kauppasumman käteeni.
Tästä on jo kuukausi aikaa, en tiedä mikä pennun tila on koska en ole enää missään tekemisissä kasvattajan kanssa. Ensi kuussa tulee uusi koira, sama rotu ja minulle täysin tutulta kasvattajalta jonka kanssa homma toiminut jo viimeiset 16 vuotta.

Kasvattajan mokahan tuo. Täytyyhän ostajalla joku ostotakuu olla.
Minulla oli hieman samankaltainen juttu -90 luvulla. Ostin koiran 7kk koiran jolla todettiin heti samana päivänä korvatulehdus. Sovimme kasvattajan kanssa että minä voin hoitaa koiran mutta hän maksaa _kaikki_ kulut mitä tulee pitkittyneen korvatulehduksen hoitoon.Oli kovasti pahoillaan, soitteli päivittäin ja ajeli päälle 100km kahteen kertaan katsomaan koiran vointia. En tiedä lähtisinkö enää samaan koska tuon korvatulehduksen hoito vaati meille kaksi käyntiä eläinlääkärissä, pitkän kuurin ja korvan huuhtelun.
Ikävää jos koirasi kasvattaja suhtautui noin nihkeästi tilanteeseen.

Me hankimme tunnetulta kasvattajalta pennun, joka rapsutteli itseään jatkuvasti heti kotiuduttuamme. Kysyin kasvattajalta, mikä rapsutteluun voisi olla syynä. Sain mielestäni ylimalkaisen vastauksen, että ilmojen vaihtelut, ravinto, tai joku muu, vaikea sanoa pentua näkemättä.
Vein pennun lääkäriin, kun näin, että pikkuisella oli todella tukala olo. Pennulla todettiin hilsepunkki ja se sai loishäädön. Lääkäri neuvoi ilmoittamaan asian kasvattajalle, epäili, että sama vaiva olisi muillakin pennuilla. Kasvattajan mukaan muilla pennuilla ei ollut, mutta myönsi sitten, että kennelissä oli ollut hoitokoira, millä oli hilsepunkki.
Kysyin korvausta eläinlääkärikuluista. Kasvattaja vastasi, että olisihan hän voinut sen aineen lähettää kirjeessä, ei sen asian takia olisi tarvinnut kalliiseen lääkäriin lähteä. No, juuri sen asian takia ensin käännyinkin kasvattajan puoleen, kun entiennyt, mikä vaivan nimi oli. Olisinhan voinut loishäätöaineen itsekin käydä apteekista hakemassa....
No, eipä tämän kasvattajan kanssa ole myöhemmin muutkaan asiat sujuneet.

Näitähän riittää.

Ostin 9 viikkoisen pennun kasvattajalta jolla hyvä maine, tiukat kriteerit kenelle pentujaan myy. Todella tarkka, tiukka ja kuitenki avulias. Meillä synkkasi, kävin pentuja katsomassa kahdesti ennen luovaria ja kaikki tuntui kivalle.
Pentu tuli meille ja jo samana iltana huomasin sen kakassa hirveän määrän matoja ja että toinen silmä punoittaa hieman. Ilmoitin asiasta kasvattajalle joka sanoi että ei täällä ollut ja että ne on madotettu moneen kertaan.
Madotin pennun seuraavana päivänä, madotin myös toisen koirani kaiken varalta.
Samana päivänä huomasin että pennun silmät rähmii ja näyttää aivan tulehtuneelta. Ei muuta kun pentu kainaloon ja lekuriin. Sidekalvontulehdus molemmissa silmissä ja tippoja kuuri. Tähän kasvattaja ilmoitti että pentu saanut vetoa että minun kuuluu olla tarkempi missä pentu nukkuu ja makaa. Kerroin että pentu nukkuu mielellään vanhemman koiran kyljessä, omalla pedillä missä täkki lämmitteenä ja vetoa ei mielestäni pitäisi tulla mistään. Kasvattajan asenne alkoi muuttua selvästi ja kyseenalaista aivan kaikkea mitä sanon.
Pennun uloste oli tulopäivästä asti kuohkeaa ja sitä tuli paljon. Kaverin koiralla oli giardia joten tämä tuli ensin mieleen. Soitin lekuriin josta kehoittivat purkittaa ulosteen kolmen päivän ajan ja tuoda heille. Tein töitä käskettyä ja giardiahan siellä. Juttelin lekurin kanssa ja hän sanoi että giardia on ollut jo pennulla, ei siis ole minun aikana tullut. Tästähän oli mennyt vain 4 päiv'ä siitä kun pentu tuli meille.

Kasvattajan reaktio oli seuraava. Kuinka minä voin syytellä häntä näistä. että taidan olla minä joka nyt keksimällä keksii näitä että saisi hänen päänsä pölkylle. Skannasin kaikki eläinlääkäripaperit pennusta hänelle todisteeksi mutta eipä häntä kiinnostanut.

Tästä on nyt 5 vuotta aikaa enkä ole ollut kasvattajan kanssa missään tekemisissä alun jälkeen. Olen pari kertaa laittanut sähköpostilla kuulumisia ja parit kuvat mutta ei mitään vastausta. Koirani on saavuttanut suomen muotovalion tittelin ja saanut myös agitulosta koiranettiin. Sen sijaan kasvattaja keskittyi purnaamaan minua ja koiranpitoani muille rodun harrastajille sekä kasvattajalle ja nyt ole monen silmissä "punainen vaate" ja pentua turha kysellä osalta kasvattajista.

Kasvattajat osaa olla niin kuspäitä ettei tosikaan. Niin ja toivotinhan tämän kasvattajan meille tutustumaan oloihin ja siihen kuinka asutaan tällöin alussa mutta ei häntä kiinnostanut. Hän tiesi olevansa kaikessa oikeassa.

Korjaus edelliseen. Kaverin koiralla oli siis aiemmin joskus ollut koirallaan giardia ja sen vuoksi oireet olivat kovin tutut.

Pennun olisi hyvä olla 12 viikkoon asti emänsä ja kasvattajan hoivissa, koska se ikä on tärkeä pennun kehityksen takia. Huonolta kasvattajalta ja huonolta koirien pitäjältä ei pidä pentua eikä muutakaan koiraa ottaa, vaikka saisi maksun ottamisesta. Aina pitää arvostaa hyviä eläimen pitäjiä.

^ Höpö höpö ja vielä kerran höpö höpö.

Minä kasvatan molossirotua ja ikäni olen laittanut pentuja maailmalle 7.5 viikosta eteenpäin ilman minkäänlaisia ongelmia. Monesti pennut vieroittaa itse itsensä emästä jo siinä 5-6 viikon hujakoilla, itsenäistyy ja emä unohtuu sen siljan tien.
Viimeinen pentueeni syntyi heinäkuussa 2013, 2 urosta ja 5 narttua. Pentujen ollessa siinä 5,5 ikäisiä oli niillä kaikkea muuta mielessä kuin oma emä. Emä oma kotona asuva koirani joka oli siinä mukana ja olisi ollut pennuille täysin käytössä loppuun asti vaan kyllä ne pennut alkaa ottamaan niitä harppauksia kohti suurta maailmaa, haluavat olla ulkona, tonkia ja tutkia eikä se emä ole enää ollenkaan niin kiinnostava asia tässä vaiheessa.

Tästä pentueesta ensimmäinen pentu lähti omaan kotiin 7 vko ja 6 päivää ja viimeinen lähti 9 viikkoa 4 päivää. Olisin toki voinut pitää pentuja vaikka sinne 12 viikkoisiksi mutta en ihan rehellisesti näe mitään syytä että miksi. 12 viikkoinen oman rotuni pentu on jo niin toimelias ja touhukas että en käsitä mihin ne sitä emää tarvitsevat enää tuolloin.

Hyvä emä antaa elämän aakkoset ensi hetkistä sinne luovutukseen asti. Ei siinä tarvitse venytellä viikkoa sen vuoksi että jotain jäisi emältä huomaamatta. Kyllä hyvvä emä opastaa, neuvoo ja kertoo asioita alusta asti aina luovutushetkeen.

Itse aloitukseen. Jos minulle olisi käynyt noin niin tottakai olisin kantanut vastuuni. ottanut koiran takaisin, hoitanut sen kuntoon ja kysynyt sitten uudestaan oletko vielä halukas ottamaan koiran. Ei tuolla aloittajan tavoin hoideta asioita eikä ainakaan paranneta omaa nimeä millään tavoin. Äärettömän kurja tapahtuma. Toivotan kovasti tsemppiä sinulle ja tulevalle uudelle koiralle.

minulle myytiin koira, jolla oli vakava vamma (tullut kasvattajalla), huomasin kotona, että kävelyssä on jotain todella outoa, soitin kasvattajalla 2 päivän päästä ostosta ja hän selitteli, että se on ihan normaalia pennulle. En silti uskonut asiaa, koira kuvattiin ja vamma oli niin vakava, että sitä ei voitu parantaa, lopetinkin koiran samalla kertaa kysymättä kasvattajalta.

Ensin tämä kasvattaja aikoikin maksaa rahat takaisin ja selitti miten oikein tein, nyt ei aio maksaa, koska en vienyt sairasta koiraa takaisin sinne. olisi kai myynyt sen eteen päin ja huijauskierre olisi jatkunut.

On syytä myös olettaa kasvattajan tienneen virheestä, josta minulla onkin 3 asiantuntijan lausunnot, jotka näkivät koiran. kyseessähän olisi tässä tilanteessa petos.

tein virheen kuin otin sen pennun, olin tyhmä ja luotin kasvattajaan, vaikka kiinnitin koiran kävelyyn jo kasvattajalla vähän huomiota, mutta kasvattaja myös teki selvästi tilanteesta sellaisen, että en huomaisi asiaa.

Mitä opin:

- Maksan vaikka kaksinkertaisen hinnan, kunhan pentu on terve
- en osta pentua muilta kuin kasvattaja nimen alla olevilta, jos he huijaavat niin kennelin maine kärsii
- en osta pentua, jolla ei ole eläinlääkärin todistusta
- En osta huonoista oloista olevaa pentua
- en luota sokeasti kasvattajan väitteisiin

rahoja en tule koskaan saamaan takaisin. onneksi meillä on nyt uusi pentu todella hyvältä kasvattajalta.

Tämä kasvattaja tekee varmasti lisää pentuja ja ei toimi kenneli nimellä, olkaa varovaisia. :( en toivo tätä kenellekkään.

Olisikko mahdollista, että näiden "huonojen" kasvattajien nimet julkaistaisiin, niin jatkossa enemmän rehtiä koirakauppaa. Ei kai siinä ole mitään lainvastaista, jos kertoo, niin kuin asia on. Ilmeisesti juuri nämä kyseenalaiset kasvattajat ovat niitä, jotka ovat ensimmäiseksi meuhkaamassa "kunniansa" perään, ja siksi moni jättää puollustamatta oikeuksiaan.

voisin tuoda nimen julki, jos en pelkäisi kunnianloukkaus syytettä. Kyseinen henkilö ostelee ja myy koiria paljon. :( ne koirat huolettaa

suruu,
anna nimikirjaimet ja alue tai kaupunki? Minkä tyyppinen koira kyseessä? Sinä saat kertoa tuosta ilman kunnianloukkaussyytettä.