Voi näitä koirapuistolaisia

Itsekin olin tänään koirapuistossa kahden pienikokoisen koirani kanssa ja siellä oli valmiiksi kaksi keskikokoista koiraa. Puistossa olevat koirat räkyttivät mikä kerkesivät koko sen matkan kun airan vierestä kävelin puistoon, omstajat eivät tätä noteeranneet, mutten mitenkään erikoisena tätä pitänyt koska toinen omista koiristani on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan vahtikoira ja myös ilmoittaa jos puistoon tulee joku (vaikkakin itse jätän ne sallitut haukahdukset muutamaan kertaan ettei pelotella tulijoita pois)

Minuutti kaksi ehdittiin puistossa olla niin toinen näistä isommista oli oman n. Neljäkiloisen koirani kimpussa sen päällä. Luultavasti sekin oli narttu ja ei sietänyt muita narttuja. Itsellä nousi adrenaliinit pilviin kun omistaja, nuorehko roteva mies, ei asiaa mitenkään noteerannut, oma koirani siis kiljui siellä alla. No kaikki tapahtu sekunneissa mutta kävin sitten itse niskaperseotteella isomman koiran nostamassa päältä pois.

Pari kertaa se vielä yritti uudelleen mutta menin koirien väliin ennenkuin mitään kerkesi tapahtua. Kokoeroa oli kuitenkin sen verran ettei hirveesti kiinnosta omaa koiraa tapattaa/vammauttaa tollasten ihmisten kurittomien koirien takia.
Myöhemmin koira tuli vielä repimään keppiä kädestäni kun sitä heitin toiselle koiralleni, koskaan ei oo aiemmin puistoissa toisten koiriin käydä käsiksi mutta nyt tuli mietittyä että en kyllä salli tältä yksilöltä yhtään dominoivaa liikettä suuntaani.

Omistajakin sanoi että saa sitä komentaa, oli sitten pakko kun ei itse siihen kyennyt :)

Pois ei tietenkään lähdetty heitä ennen, tilanteista poistuminen yleensä nimenomaan traumatisoi koiraa. Tietysti ensimmäisen pennun kanssa voi tulla liikaa ajateltua tunteella.

Minun mielestä jokaisen on komennettava omaa koiraansa, ja en todellakaan pidä joidenkin omistajien välinpitämättömästä asenteesta, kun heidän koiransa esim. koko ajan purevat/ roikkuvat koirieni korvissa tai aggressiivisesti murisevat. Samoin myös uroskoirien omistajien pitää saada urostensa nylkytys kuriin.

Meillä jos koirapuistossa jonkun toisen koira satuttaa omiani, niin sanon siitä niille omistajille ja oletan että he kieltävät koiriansa, toki jos sama homma jatkuu niin lähden pois, jotta koirieni ei tarvitse kestää sellaista.

Itselläni on siis 3 laumanvartijaa (2 narttua ja uros) enkä anna heidän todellakaan haukkua koirapuistossa, koska se ei ole heidän aluettaan missä kuuluisi vahtia (oma piha on sitä varten). En myöskään anna urokseni ollenkaan nylkyttää toisia koiria, kiellän sen heti. Ja omani eivät myöskään saa käyttää hampaita ollenkaan leikkiessään muiden kanssa, koska ovat sen verran isoja, että siitä ei hyvää seuraisi enkä halua että muidenkaan koirat käytävät, koska silloin omani saattavat vastata samoin takaisin.

Joskus kun toisten koirat ovat omieni kimpussa vihaisesti, murisevat ja purevat, niin omani ovat vastanneet takaisin purematta kerran varoitukseksi, jolloin minä heti komennan omiani. Tällöin vastapuolen omistaja usein vain sanoo, että anna komentaa, niin hänen koiransa oppivat. Vaan järjetöntä, sillä ei minun koirieni kuulu kouluttaa hänen koiraansa, vaan omistajan itse ja en todellakaan salli omiltani missään tilanteessa (koirapuistossa) puremisia, murisemista yms. Sillä painoa kun koirillani on jopa 90 kiloa, ja isojen koirien aitauksessa on myös niitä 20 kiloisia, niin ei siitä mitään tulisi.

Sekin on vaan asia mitä moni ei tiedä eli millaisia ominaisuuksia tietyillä roduilla on eli Dalmatian koirien luonteen piirre on kiimaisuus, eli se on suurempaa kuin muilla roduilla sen takia moni mm. nauraa jos joku sanoo, että sen voi laittaa kuriin koulutuksella. Dallut ovat hormonihyrriä koko elämänsä. Jos omat urokseni ovat selässä tietysti haen ne viimeistään pois tai kiellän mutta esim. labbisten ominaistuoksun ja "nössöys" yhdistelmän kanssa ei oikein mikäään auta. Eli jos dalluuros on labbiksen selässä, ne eivät osaa ärähtää itse ja dallu on siellä parin sekunnin päästä uudelleen. Eli toisilla roduilla helpompi saada komennettua selkään meno pois kuin toisilla, dalluilla toisesta syystä siksi, että niillä ei ole ns. miellyttämisen halua kuin paikka sussareilla. Halusin nyt vaan tuoda tämän esille, että hormoonihyrrä dallu ei ole outo asia ja myös hankala opetettava moneen muuhun rotuun verrattuna. Toisaalta sen takia dallujen astutukset ovat helppoja niinkuin synnytyksetkin. Dallut haluavat aina!