Hei.
Haluaisin kuulla teidän mielipiteitä ja neuvoja uusperheeni ongelmissa. Tässä vähän faktoja: olen parikymppinen nainen, työssä käyvä, raitis, liikunnalinen ja omasta mielestäni melko normaali nainen. Aloin seurustelemaan mieheni kanssa n. Vuosi sitten, hän myi asuntonsa pois koska hänen ex oli erossa muuttanut viereiseen taloon siinä toivossa että pääsisi takaisin. Nyt olemme asuneet miehen kanssa 2kk yhdessä. Rakastamme toisiamme ja meillä menee hyvin. Mieheni poika on joka toinen viikko äitinsä luona. Järjestely toimii, paitsi silloin kun oikea äiti ei jaksa hoitaa poikaansa. Kaikki muuten ok, mutta miehen ex ei voi hyväksyä minua, tekee elämästäni hankalaa puhumalla pahaa ihmisille yms. En ole koskaan puhunut tälle. Hän haluaa mieheni itselleen vaikka aikaa on kulunut jo yli vuosi heidän erostaan. Onko mitään keinoja joilla tämän exän saisi jatkamaan omaa elämäänsä, ottamaan itseään niskasta kiinni ja ajattelemaan järjellä. Rakastan mieheni poikaa kuin omaani, haluan vielä tehdä hänelle pikkusisaruksia. Mutta en uskalla edetä ennen kuin voin olla varma rauhallisesta tulevaisuudesta. Harmittaa.
Haluaisin kuulla teidän mielipiteitä ja neuvoja uusperheeni ongelmissa. Tässä vähän faktoja: olen parikymppinen nainen, työssä käyvä, raitis, liikunnalinen ja omasta mielestäni melko normaali nainen. Aloin seurustelemaan mieheni kanssa n. Vuosi sitten, hän myi asuntonsa pois koska hänen ex oli erossa muuttanut viereiseen taloon siinä toivossa että pääsisi takaisin. Nyt olemme asuneet miehen kanssa 2kk yhdessä. Rakastamme toisiamme ja meillä menee hyvin. Mieheni poika on joka toinen viikko äitinsä luona. Järjestely toimii, paitsi silloin kun oikea äiti ei jaksa hoitaa poikaansa. Kaikki muuten ok, mutta miehen ex ei voi hyväksyä minua, tekee elämästäni hankalaa puhumalla pahaa ihmisille yms. En ole koskaan puhunut tälle. Hän haluaa mieheni itselleen vaikka aikaa on kulunut jo yli vuosi heidän erostaan. Onko mitään keinoja joilla tämän exän saisi jatkamaan omaa elämäänsä, ottamaan itseään niskasta kiinni ja ajattelemaan järjellä. Rakastan mieheni poikaa kuin omaani, haluan vielä tehdä hänelle pikkusisaruksia. Mutta en uskalla edetä ennen kuin voin olla varma rauhallisesta tulevaisuudesta. Harmittaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.