Syyttäjä on seuraamiskannanotossa vaatinut 4kk ehdollisen tuomion. Olen ensikertalainen joten voinko joutua oikeasti "linnaan"?
Eli voiko käräjäoikeus koventaa tuomion ehdottomaksi?
Eli voiko käräjäoikeus koventaa tuomion ehdottomaksi?
Mikä tuomio tulee?
vähän pelottaa
94664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi kyllä, mutta jos olet ensikertalainen, teon töytyy olla aika törkeä, että paukattavat heti vankilaan. Onhan tuossa välissä vielä mahdollisuus yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistukseen.
Ei voi. Tuomioistuin muodostaa ratkaisunsa salaisessa päätösneuvottelussa. Tuomion perusteina saadaan käyttää vain sellaista oikeudenkäyntiaineistoa, joka on esitetty pääkäsittelyssä. Syytettyä ei voida tuomita enemmästä tai muusta kuin syytteessä esitetystä teosta. Tämä tarkoittaa, ettei rangaistus saa ylittää haasteessa esitettyä rangaistusvaatimusta.
Ehdoton vankeusrangaistus on luonnollisesti ankarampi kuin ehdollinen. Näin ollen sitä ei voi tapahtua.
"Tämä tarkoittaa, ettei rangaistus saa ylittää haasteessa esitettyä rangaistusvaatimusta."
Tämä ei pidä paikkaansa. Syyttäjän seuraamuskannanotto ei sido tuomioistuinta.
Mites tuo ROL, erityisesti 11. luvun 3 §?
Älä sekoita rikosasian ratkaisua ja seuraamusta yksityisoikeudellisen vaatimuksen ratkaisuun. Vaikka ne voidaan kösitellä samassa kösittelyssä, ja syyttäjä voi ajaa kumpaakin, koskevat niitä eri säännökset.
Niin ja syyte elää käsittelypäivään asti. Salissa sjä voi vielä ankaroittaa rangaistusvaatimustaan.
Jaa, miten niin?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeudenkäynti_rikosasiassa_Suomessa
Rikosasian käsittely tuomioistuimessa on järjestetty akkusatorisen periaatteen mukaan. Sillä tarkoitetaan sitä, että syyttäjän tehtävänä on esittää rangaistusvaade ja huolehtia sen tueksi tarvittavan oikeudenkäyntimateriaalin hankinnasta ja esittämisestä.
Haastehakemuksen perusteella tuomioistuin antaa haasteen. Haaste muodostaa perustan, jonka pohjalta syytetty voi valmistella puolustuksensa. Syyttäjällä ei tämän vuoksi ole enää pääsääntöisesti oikeudenkäynnin kuluessa oikeutta muuttaa rikosnimikettä tai teonkuvausta syytetyn vahingoksi. Tämä tarkoittaa, että syyttäjä ei voi esittää haastettaessa syytettä esimerkiksi pahoinpitelystä, mutta muuttaa syytettä oikeudenkäynnin kuluessa törkeäksi pahoinpitelyksi. Syyttäjä tai oikeusistuin voivat kuitenkin muuttaa rikosnimikettä, jos vaadittu tai tuomittava rangaistus ei nouse haasteessa esitetyn rangaistusvaatimuksen yli.
Huokaus. Luitko ollenkaan aloittajan kysymystä ja toisaalta tuota ROL:in kohtaa?
Kannattaa varmaan a) noin yleisesti ottaen käyttää lähteenä jotain muuta kuin wikipediaa ja b) erityisesti tähän tapaukseen liittyen opetella sen verran sisälukutaitoa, että ymmärtää mitä kysytään.
Aloittaja kysyi voiko tuomari tuomita ankarammin kuin syyttäjä seuraamuskannanotossaan vaatii. Tuo sinun lainauksesi ei vastaa siihen kysymykseen alkuunkaan, eihän siinä manita sen paremmin tuomiota, rangaistusta kuin tuomariakaan kertaakaan. Ei kannata jauhaa syyttäjästä ja haasteesta, jos kysymys koskee tuomaria ja tuomiota.
Olet oikeassa siinä, että syyttäjä ei PÄÄSÄÄNTÖISESTI (se tarkoittaa samaa kuin "yleensä", eli eri asiaa kuin "ikinä") voi enää käsittelyssä muuttaa teonkuvausta tai syytettä ainakaan ankarampaan suuntaan, tosin siitäkin on mahdollisuus poiketa, jos esimerkiksi vasta käsittelyssä esille tulee sellainen asia, joka oleellisesti vaikuttaa asiaan, juuri sitä varten siellä on se sana pääsääntöisesti. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse siitä.
Nyt oli kyse siitä, onko tuomari sidottu seuraamuskannanottoon ts. voiko tuomari tuomita ankarammin kuin syyttäjä on esittänyt. Ei jutun osapuolia sitova prekluusio sido tuomaria eikä tuomiota muuten kuin teonkuvauksen osalta.
Tuomarikin on toki pääsääntöisesti sidottu teonkuvaukseen (toki, eihän muusta vaadita rangaistustakaan), mutta ei rikosnimikkeeseen tai seuraamuskannanottoon, vaan voi katsoessaan teonkuvauksen sopivan paremmin toiseen rikokseen, tuomita sillä nimikkeellä. Tuomari voi myöskin tuomitessaan syyttäjän esittämällä nimikkeelllä käyttää harkintavaltaansa tuomion suhteen myös ankarampaan suuntaan kuin mitä syyttäjän seuraamuskannanotto on.
Aloittajan kysymykseen siis vastauksena:
Tuomarin on tuomittava siitä teosta, joka ilmenee syyttäjän teonkuvauksesta, ja toisaalta mitä asian esittelyn ja todistelun kautta katsotaan toteennäytetyksi. Yleensä tuomitaan myös sillä rikosnimikkeellä, jota syyttäjä on ehdottanut poislukien arviointi törkeän ja perusmuotoisen välillä, missä elävyyttä on useammin.
Tämäkään kuitenkaan ei ole kiveenhakattua.
Tuomion ja korvausten osalta tuomarilla on vielä vapaammat kädet. Useinkin tuomio on jotain muuta kuin syyttäjän vaatima, tosin yleensä lievempään suuntaan. Toiseenkin suuntaan se on kuitenkin mahdollista. Korvausten osalta tuomari on maksimin osalta sidottu siihen mitä on vaadittu, mutta voi todeta vähemmänkin riittävän.
Okei, myönnän virheeni. Mainitaan siinä tekstissäsi kerran sana rangaistus.
Silti laki on se, joka asian määrää, ei wikipedia.
Ja jotta ei jää pelkäksi sanahelinäksi, niin tässä suora lainaus lain taustalla olevasta hallituksen esityksestä. Kiinnitän huomiotanne erityisesti toiseen kappaleeseen:
" Oikeudenkäynnin kohde ja se, mistä tuomioistuin saa tuomita, määräytyy rikosasiassa eri tavoin kuin riita-asiassa. Riita-asiassa tuomioistuin on asianosaisten ilmoittamien niin sanottujen oikeustosiseikkojen lisäksi sidottu heidän vaatimuksiinsa. Rikosasiassa tuomioistuinta sitoo pykälän mukaan ainoastaan se teonkuvaus, jonka perusteella rangaistusta vaaditaan. Syytteen vireillepanoa koskevan 5 luvun 3 §:n yksityiskohtaisten perusteluiden kohdalla on selostettu, mitä syyttäjän syytteeltä teonkuvauksen osalta edellytetään. Pykälän nojalla tuomioistuinta sitoo teon ulkoisen tapahtumankuvauksen lisäksi se, mitä syytteessä on selostettu vastaajan käyttäytymisestä ja hänen tarkoituksestaan, esimerkiksi tahallisuudesta tai tuottamuksesta taikka hyötymis-, vahingoittamis- tai anastustarkoituksesta. Säännöksestä seuraa esimerkiksi se, että vastaajaa, joka syytteen teonkuvauksen mukaan on syyllistynyt anastukseen, ei voida tuomita rangaistukseen kätkemisrikoksesta.
Sen sijaan tuomioistuin ei pykälän mukaan ole sidottu vastaajalle tuomittavaa rangaistusta koskevaan vaatimukseen. Tämä johtuu siitä, että rikosasian asianosaiset eivät voi vaatimuksellaan tai myöntämisellään rajata rangaistusseuraamuksen lajia tai määrää. Tuomioistuimen tehtävänä on siis viran puolesta kussakin tapauksessa arvioida vastaajan teon moitittavuus ja siitä tuomittava rangaistus. Esimerkiksi vastaajan vähentyneen syyntakeisuuden, pakkotilan, hätävarjeluksen sekä rangaistuksen lieventämis- ja koventamisperusteet tuomioistuin ottaa huomioon omasta aloitteestaan.
Vaikka tuomioistuin tuomitsee rangaistuksen viran puolesta, usein on tärkeätä, että oikeudenkäynnissä käydään keskustelua myös vastaajalle tuomittavasta rangaistuksesta.
...
Pykälään ehdotetaan otettavaksi lisäksi nimenomainen säännös siitä, että tuomioistuin ei ole sidottu siihen rikosnimikkeeseen tai lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Tämä johtuu siitä, että samalla tavoin kuin rikoksesta tuomittavan seuraamuksen, myös sen, minkä rikoksen tunnusmerkistön syytteessä kuvailtu teko täyttää, tuomioistuin ratkaisee viran puolesta.
Jos syytteessä esimerkiksi anastusrikos on kuvailtu siten, että se täyttää törkeän varkauden tunnusmerkistön, ei syytteessä esitetty vaatimus vastaajan tuomitsemisesta rangaistukseen rikoslain 28 luvun 1 §:n varkaudesta, sido tuomioistuinta ja tuomioistuin voi siis vaatimuksesta huolimatta tuomita törkeästä varkaudesta.
Kuten edellä 6 luvun 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostettu, oikeudenkäyntiä on johdettava siten, että myöskään se rikos, josta vastaaja tuomitaan rangaistukseen ei tule hänelle täydellisenä yllätyksenä. Vastaajan on voitava puolustuksessaan kiinnittää tuomioistuimen huomiota sellaisiin seikkoihin, jotka vastaajan mielestä on otettava huomioon, kun päätetään siitä, mihin rikokseen hänen katsotaan syyllistyneen. Jos tuomioistuin katsoo, että vastaaja tulisi tuomita rangaistukseen muun rikosnimikkeen tai lainkohdan nojalla kuin syytteessä on vaadittu, tuomioistuimen tulisi oikeudenkäynnin aikana kiinnittää siihen asianosaisten huomiota."