En tajua miten 8-66mm f/2.8 lasista 3x croppikennossa tulee yhtäkkiä 24-200 f/8.4 eikä 24-200 f/2.8 ???
https://www.youtube.com/watch?v=f5zN6NVx-hY
Ja jos haluaa 24-200mm f/2.8 valovoiman, niin mikä lasi sitten pitäisi olla, f/0.4 ????
Häh???
https://www.youtube.com/watch?v=f5zN6NVx-hY
Ja jos haluaa 24-200mm f/2.8 valovoiman, niin mikä lasi sitten pitäisi olla, f/0.4 ????
Häh???
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaveri yrittää selittää kroppikertoimen vaikutusta syväterävyysalueeseen.
Valovoima f/2,8 pysyy samana kennon koosta riippumatta. Aukon, valotusajan ja ISO-herkkyyden pyhä kolmiyhteys säilyy sellaisenaan.
Se, mikä muuttuu kennon pienentyessä, on kutakin polttoväliä vastaava syväterävyysalue. Kroppikertoimen ollessa 3× saadaan f/2,8-lasilla vastaava syväterävyysalue kuin f/8,4-lasilla täyskennoisessa kamerassa.
Ja millainen syväterävyys on kun täyskeennosella kuvataan f/2.8 aukolla?
Onko jotain kaavaa?
Aukon lisäksi syväterävyyteen vaikuttaa polttoväli ja tarkennusetäisyys. En ole siihen kaavaan tutustunut, mutta syväterävyyttä eri tilanteissa voi laskeskella esim. dofmasterin laskimella: http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Tuonne jos laittaa vaikkapa Nikon D800, 200 mm, f/2.8, 10 m, niin saa tulokseksi: Depth of field - total = 0.42 m.
"Tuonne jos laittaa vaikkapa Nikon D800, 200 mm, f/2.8, 10 m, niin saa tulokseksi: Depth of field - total = 0.42 m."
Kun rungoksi vaihtaa pienikennoisen Nikonin (esim. D7000) niin tulokseksi tulee 0,28=28 cm.
Millähän suurennuksella tuo on laskettu?
Kuvaa kun vähän suurentaa, niin huomaa, että nähtävä terävyysalue lähestyy sanomalehteä.
Tuossa on ilmeisesti ajateltu niin, että "katsottava" kuva on aina saman kokoinen kamerasta ja optiikasta riippumatta. Silloin suurennus vaihtelee kameran kennon koon mukaan, kun ajatellaan että se tarkoittaa alkuperäisen kennolle piirtyneen kuvan suhdetta katsottavaan kuvaan. Eli terävyysalue pienenee tuossa sen takia, koska D7000:n kuvaa on suurennettu enemmän kuin D800:n (kennolta katsottavaan kokoon). D800:n ja D7000:n välillä vaihtaessa tuossa muuttuu myös Circle of confusion, joka tavallaan ilmaisee suurennussuhteen muuttumista. CoC määrittää rajan, jonka sisällä oleva epäterävyys lasketaan vielä kuuluvan terävyysalueelle, ja siinä on yhtenä tekijänä myös kuvan suurennus. Terävyyshän vähenee tarkennuspisteestä pois päin mennessä koko ajan portaattomasti, eikä siinä varsinaisesti muuten ole mitään rajakohtaa, eli terävyysalueen "reunaa", jonka kohdalla kuva muuttuisi äkkiä terävästä epäteräväksi. On vain määritelty tietty raja, jota pienempi epäterävyys lasketaan teräväksi ja suurempi epäteräväksi. Tuota on selitetty aika pitkällisesti esim. wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion
Tuolla näkyy myös olevan se kaava DoF:n laskemiseen, ja onhan tuolla dofmaster-sivuillakin näköjään kerrottu käytetyt laskentakaavat.
Se, että kennon koko muuttaisi saman objektiivin tuottamaa syväterävyysaluetta on pelkkää hölynpölyä jossa ei ole siteeksikään totta.
Syväterävyysalueeseen vaikuttaa vain objektiivi ja se on täsmälleen samalainen vaiikka objektiivi ei ole edes kiinni kamerassa.
Kuvakennolla ei ole mitään optista vaikutusta.
Kuvakennolla ei ole optista vaikutusta. Samalla objektiivilla (ja samoilla säädöillä) kennolle piirtyy samanlaiset kuvat, kenno määrää vain rajauksen.
Mutta jos kuvia ei katsota suoraan kennolta, vaan se suurennetaan samaan kokoon esim. tietokoneen ruudulle, niin siitä syntyy tavallaan näennäistä eroa (syväterävyyshän on muutenkin tavallaan näennäistä), koska pienempikennoisen kameran kuvaa suurennetaan enemmän suhteessa siihen alkuperäiseen kuvaan, jonka objektiivi tuottaa.
Tai sitten jos ajatellaan niin, että otetaan "samanlainen", samalla tavalla rajattu kuva eri kokoisilla kennoilla, niin pitää muuttaa myös polttoväliä ja/tai kuvausetäisyyttä, jolloin syväterävyyteen tulee eroa myös sitä kautta suurennuksen lisäksi.
(En nyt muuten yritä väittää, että tämä on täysin väitöskirjatasoista faktaa, kun itsekin olen vasta opettelemassa tätä asiaa. Näin olen sen tähän mennessä käsittänyt, mutta korjatkaa ihmeessä, jos olen ihan harhateillä.)
”… kenno määrää vain rajauksen”.
—no joo määrää se kamerassa, mutta ei mulla koskaan valmiissa kuvassa. En ole vielä tavannut yhtään kennoa/kameraa joka rajaa kuvan niinkuin haluan. Joidenkin kameroiden valikosta löytyvä 5:4 sivusuhde on joskus lähellä sitä mikä tuntuu mieleiseltä maisemakuvissa ”kennon määräämä” 16:9 tuntuu toisinaan lähes sopivalta.
Muinoin dioja kuvatessa tyydyin liian usein, pelkkää laisuuttani, kameran tekemää rajaukseen vaikka se oli mielestäni huono.
”Mutta jos kuvia ei katsota suoraan kennolta, vaan se suurennetaan samaan kokoon esim. tietokoneen ruudulle, niin siitä syntyy tavallaan näennäistä eroa”
—en tiedä miten kuvia katsotaan ”suoraan kennolta” joka tuottaa vain binääridataa.
Näennäistä eroa syntynee aina, katsoitpa kuvaa miten tahansa, läheltä tai kaukaa
Tietokoneen ruudulla taas kovin ratkaisevassa asemassa on kuvaruudun ja kuvan resoluutio.
Resoluutio pikkukennoisen kuvassa voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi kuin isokennoisella rajauksesta riippumatta.
Eikä noilla ole kuvan kannalta edes mitään merkitystä kunhan syväterävyysalue ja bokeh on se mitä kuvaaja tavoitteli tai/ja katsojan silmää miellyttävä.
Ei se objektiiv muutu valovoiman suhteen yhtään mitenkään. Kaver puhuu "taustasumennuksesta" eli siitä mistä useat käyttävät nimeä "bokeh".
Jos haluaa verrattavissa olevan tuloksen myös taustasumennuksen/epäterävyysalueen suhteen eri kennokokojen välillä, täytyy huomioida myös aukko. Sitä se setä yrittää selittää.