Taitaa olla historiallinen hetki. Mulla ei koskaan ole varmaan ollut näin paha olo. Ihminen jota luulin ystäväkseni kohtelee mua suorastaan sairaan julmasti.
Toinen hylkäsi. Ei enää vastaa viesteihini.
On vielä jäljellä yksi syädnystävä, ollut jo vuosia, kolme hyvää ystävää, olleet jo vuosia/vuosikymmeniä, tuttavia. Mutta kaikki muualla kuin missä nyt asun.
Näemmä vain vanhat pysyvät ja vain vanhoihin ystäviin voi luottaa. Minä teen virheitä, mutta en sellaisia että olisin ansainnut sen paskan mitä nyt niskaani saan.
Missä on se sanonta että "hädässä ystävä tunnetaan". Mulla ne katoaa mitä vaikeampaa mulla on.
Yksin
21
1930
Vastaukset
- Klaudia
Hädässä ystävät tulevat mieleen. Sitä se sanonta minun mielestäni tarkoittaa. Se on vähän samaa kuin että rukoilee Jumalaa vain hädän hetkellä, mutta ei välitä eikä muista muulloin. Se ei ole oikein.
- Zor-ro
Niin kai sitten.
- Klaudia
Zor-ro kirjoitti:
Niin kai sitten.
Mutta tosi ystävät eivät hylkää hädän hetkellä. Eikä Jumalakaan hylkää vaikka siltä se joskus voi tuntua. Aina ei voi luottaa omaan itseensäkään. Mistähän se johtuu? Onko ihminen silloin pettänyt itse itsensä, sillä niinkin voi kai käydä...
Minä ajattelen niin, etten tarvitse ystävien tukea silloin, jos en sitä ansaitse. Omista virheistä pitää oppia. Joskus pitää kärsiä itse ja ihan yksin. En tarkoita sinua, vaan itseäni. Sinäkin voisit kuunnella omaa sisäistä ääntäsi, mitä se sinulle sanoo. Ole rehellinen itsellesi.
Luulen, että me ihmiset voimme ja osaamme auttaa myös itse itseämme. Suostakin voi nousta, jos on tarpeeksi tahdonvoimaa. Joskus se vaatii kyllä kavereilta vetoapua. Aina sitä ei ole saatavilla. Toivottavasti kukaan ei tyrkkää minua suonsilmään näiden mielipiteiden takia!
- kenai
..olen minäkin huomannut ja valitettavasti kokenut tuon kun ystävä hylkää.
Sitä niin luottaa, välittää ja on onnellinen ystävästä ja yhtäkkiä, ei sitä ystävää olekkaan. Mieleen jää vain kysymysmerkkejä ja pettymys..
Eikä se aina johdu siitä etteikö ystävistä huolehtisi, välittäisi ja pitäisi yhteyttä, Klaudia, ei kaikki ole aina niin mustavalkoista.- Klaudia
Kantapään kautta olen minäkin tuota lausetta joutunut miettimään ja sen syvimmän merkityksen olen sitten näin omasta mielestäni oikein ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan, tai voidaan myös tarkoittaa.
En ajattele mustavalkoisesti, mutta vaikeuksien keskellä ei näe muuta kuin vaikeuksia. Sitä luulee, että ystävät ovat hylänneet, mutta tosiystävät eivät hylkää, eikä yleensä muutkaan.
Jokaisella ihmisellä on omat ongelmansa. Emme aina jaksa paneutua toisten vaikeuksiin. Monella ihmisellä on liian idealistinen kuva ystävyydestä. Ystävyydeltä odotetaan samaa kuin rakkaudelta.
Ihmiset ovat inhimillisiä, muutkin kuin minä itse. Sitä suo itselle luvan olla heikko, mutta totuus on, että toiset eivät välttämättä ole sen vahvempia hekään.
Toinen toistamme hyvässä tukien, silti. - kenai
Klaudia kirjoitti:
Kantapään kautta olen minäkin tuota lausetta joutunut miettimään ja sen syvimmän merkityksen olen sitten näin omasta mielestäni oikein ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan, tai voidaan myös tarkoittaa.
En ajattele mustavalkoisesti, mutta vaikeuksien keskellä ei näe muuta kuin vaikeuksia. Sitä luulee, että ystävät ovat hylänneet, mutta tosiystävät eivät hylkää, eikä yleensä muutkaan.
Jokaisella ihmisellä on omat ongelmansa. Emme aina jaksa paneutua toisten vaikeuksiin. Monella ihmisellä on liian idealistinen kuva ystävyydestä. Ystävyydeltä odotetaan samaa kuin rakkaudelta.
Ihmiset ovat inhimillisiä, muutkin kuin minä itse. Sitä suo itselle luvan olla heikko, mutta totuus on, että toiset eivät välttämättä ole sen vahvempia hekään.
Toinen toistamme hyvässä tukien, silti...perusteltu.
Tuossa on kyllä perää. - Jennifer
..se on että kaikkia käyttäytymisen malleja on olemassa. Toisinaan, toisinaan. Toisaalta ja toisaalta.
Kuitenkin luulen, ettei ole mitään vaaraa siinä, että lohduttelemme toisiamme. Olivatpa ne kuviot sitten aivan mitä tahansa. Jokainen itse todellisuudessa sydämessään tietää, miten asiat oikeasti ovat. Tietää senkin, jos petkuttaa itseään. Kyllä me tiedämme, tähän uskon.
Tottakai meille ihmisille tulee kuva toisista, että voiko heihin luottaa vai ei. Sekin on mielenkiintoista, että mistä kaikesta se luottamus on kotoisin. Miten se koostuu. Olen miettinyt asiaa paljon näiden kirjoittajienkin keskuudessa. Olen joutunut miettimään. Tämä on yksi ihmisyhteisö, jossa pelaavat tietyt säännöt tai sanoisinko itselleni säännöttömyydet, koska usein luen haavi auki jotain mielipiteitä itsestäni ja kiroan. Toki menen välillä metsäänkin arvioissani, niin hyvin tämäkin soppa on hämmennetty. Kadotan välillä nekin, joihin voin luottaa..:(
Me ihmiset ollaan todellakin välillä petoja toisillemme. Tekeydytään ystäviksi ja sitten sopivan paikan tullen isketään. (Tämä on nyt todellisesta elämästä.) Vaikuttimemme eivät ole aina puhtaat, mutta uskon, että lopulta paras tuomari itsellemme olemme me itse. Joskus, kerran, vihdoin viimein tulee aika katsoa itseään silmiin ja tunnustaa omat tekosensa. Ikävää vaan, että siihen saattaa mennä koko elämän aika, joiltakin. Ja ihan liian monet sivulliset ovat saaneet kärsiä ja jäädä niine kysymysmerkkeineen ja pahoitettuine mielineen ihmettelemään.
Sydän on harvoilla kultaa.
- Jennifer
..tälläinen nettimallinen ystävä.
Ymmärrän hyvin tuon mistä kirjoitat, sillä olen joutunut suhteellisen usein kokemaan samaa. Parisuhteissa, ystävyyssuhteissa, kaveripiirissä ja muuten vaan hyvän päivän tutuissa.
Ihmiset kääntävät takkia todella nopeaan, enkä yhtään käsitä miksi.
Mitä me itse sitten voimme tehdä? Me voimme ainakin olla syyllistämättä itseämme. Sinäkin tuossa menit heti itseesi ja sanot, että teet virheitä. Tottakai, me jokainen teemme, mutta se ei ketään oikeuta kääntämään meille selkäänsä, puhumattakaan heittämään paskaa päällemme.
Joskus vain on niin, että kaikki epämukavuus tulee elämäämme samaan aikaan. Me ponnistelemme viimeisillä voimillamme eteenpäin ja ryvemme itsesyytöksissä, kunnes joku tulee ja nostaa meidät jaloillemme ja oikaisee käsityksen itsestämme. Emme me sittenkään olleet niin syyllisiä, vaikka jo kuvittelimme.
Meitä on monenlaisia, toiset syyllistyvät ja toiset syyllistävät. Jotkut sortuvat aina kumpaankin. Mutta minusta tuntuu, että juuri sinun kohdallasi, kun itse otat asian esiin ja sitä tuskailet, olet tehnyt parhaasi tapahtumien kulussa.
Jotenka ei muuta kuin vähän paikkailemaan sitä venettä kotisatamassa ja uudestaan merelle.. - Zor-ro
Kiitos Jennifer ja muut. :)
Siksi mainitsen virheistäni että en todellakaan ole aina niin helppo ja itsekin saatan vähän vetäistä henkeä välillä ja astua takavasemmalle. Niin tein myös kirjoitteluystäväni kanssa, ja hän tietenkin loukkaantui siitä. Monimutkainen juttu. Mutta en kuitenkaan hyvännyt häntä lopullisesti enkä olisi sellaista tehnyt, mutta hän taisi tehdä mulle, ei ainakaan enää vastaa viesteihin. Eli siis pitkälti oma syyni, silti olen pettynyt ja pahoillani että hän päätti häipyä. Oli meinaan mahtavan tuntuinen tyyppi.
Valoisan ja lupaavan kauden jälkeen on taas asiat menneet alaspäin kuin lehmän häntä. Se turhauttaa todella. Mutta jospa se vielä uudestaankin iloksi muuttuisi... joskus!- Zor-ro
Kirjoitusvirheen korjaus.
- Se 'hylännyt'
Zor-ro kirjoitti:
Kirjoitusvirheen korjaus.
Niin, varmaan olimme mahtavia tyyppejä molemmat toisillemme. Hylkääjäksi minua voi sanoa, mutta ei välinpitämättömäksi. Olen ollut avoin ja rehellinen. Ja onnellinenkin olen, vaikka haikailenkin mielestäsi mahdottomia. Kiitos sinun, en ehkä niin paljoa enää ;-). Sitä haikailuani et kestänyt, mutta varmaan paha olosi johtui muista asioista. Jälkeenpäin ajatellen vaikuttaisi siltä. Itse menin lukkoon ja sanattomaksi kiukkusi ja raivosi edessä. Se pelottaa. En tiedä miten siihen suhtautuisin ja olen pahoillani siitä. En vaan osaa tilannetta käsitellä.
- Zor-ro
Se 'hylännyt' kirjoitti:
Niin, varmaan olimme mahtavia tyyppejä molemmat toisillemme. Hylkääjäksi minua voi sanoa, mutta ei välinpitämättömäksi. Olen ollut avoin ja rehellinen. Ja onnellinenkin olen, vaikka haikailenkin mielestäsi mahdottomia. Kiitos sinun, en ehkä niin paljoa enää ;-). Sitä haikailuani et kestänyt, mutta varmaan paha olosi johtui muista asioista. Jälkeenpäin ajatellen vaikuttaisi siltä. Itse menin lukkoon ja sanattomaksi kiukkusi ja raivosi edessä. Se pelottaa. En tiedä miten siihen suhtautuisin ja olen pahoillani siitä. En vaan osaa tilannetta käsitellä.
Kaikkea hyvää sulle!
Paha oloni johtuu ihan toisesta ihmisestä, mutta ei se tietenkään tilannetta helpottanut että mut hylkäsit. Sitähän en sulle lopullisesti tehnyt.
Mutta en halua käsitellä enempää julkisesti, olen sanonut sanottavani meilissä. Jos et yhteyttä enää pidä niin ok. Se sopii. Nyt ei ole enää niin että loukkasin sua, sinä loukkasit mua vielä pahemmin häipymällä. Kumosit omat arvosi ja moraalisi.
Olen pettynyt suhun silti. Luulisi että ymmärrät mua kun meilissäni kerroin mitä todella rankkoja juttuja mulla on meneillään, luulin että ymmärtäisit mua edes vähän paremmin. Mutta sulla on oikeus olla välittämättä.
Ainahan se on helpompi häipyä kuin välittää ja auttaa.
Oma mokani silti, kuten kaikki tässä helvetin elämässä!
- june.m
En muista mistä tämä on, olikohan jostain Eddan jumalrunoista...
"Totuus on että elämä on kovaa ja vaarallista;
että se joka etsii omaa onneaan ei sitä löydä;
että se joka on heikko joutuu kärsimään;
että se joka vaatii rakkautta pettyy;
että se joka on ahne ei tule ravituksi;
että se joka etsii rauhaa löytää taistelua;
että totuus on vain rohkeita varten;
että ilon löytää vain se joka ei pelkää olla yksin..."
Olen aina ihmetellyt noita monimielisiä sanavalintoja...
Jos tekee toiselle pahaa, yleensä tietää tekevänsä. Voit lohduttautua edes vähän sillä, että ainakin molemmilla on paha olo.
Kaikki eivät tieten tahdo pahaa, mutta eivät hyvääkään. He ovat yhtä yksin, kuin se, jonka jättävät yksin.
Toinen ihminen on aina vapaa menemään, omistusoikeutta ihmiseen ei ole. Jollain hyvin murheellisella tavalla sitä on aina yksin.
Siinä yksinäisyydessä ja ikävässä, omassa lasikuvussa katselee muita yhtä yksinäisiä. Pitelee ruusuaan kuin Pikku Prinssi ja opettelee pitämään sen hengissä ja ojentamaan niin ettei satuta. Ehkä Sinä kasvatat sitä nyt, ja joku sen joskus saa, näitäkin kyyneliä kauniimpana...
... vaikka ei taida runot lohduttaa nyt... Mutta jaksathan?- Zor-ro
Sanontahan kuuluu "pakko jaksaa". Mutta jos olen rehellinen niin viime päivinä on tuntunut etten jaksa, että sydän repeää rinnasta ja silmät itkemisestä. Mutta ihminen yleensä kuitenkin jaksaa, jotenkin.
Oloni on sanoinkuvaamattoman raskas. Mutta ennenkaikkea läheisteni takia, jotka mua aidosti rakastavat ja arvostavat, en halua luovuttaa. En tuottaa heille tuskaa. En kertoa heille ihan kaikkea mitä käyn läpi, niinpä kannan suurimman osan yksin. Se käy välillä ylivoimaiseksi, mutta onhan maailman sivu niin moni ihminen saanut niin paljon kannettavakseen. Sitkeys on sittenkin meissä, jokin pieni kipinä joka ei sammu hädänkään hetkellä.
Ja onneksi elämä tuo taas eteen hyviä asioita, kenties vielä niitä hyviä ihmisiäkin, ei virheettömiä mutta kuitenkin helmiä kivien joukossa. - Jennifer
..oli yksi hyvä ajatus: Se joka kesyttää ketun, on siitä elämän loppuun asti vastuussa!
Muuten en pidä koko tarinasta, mutta ei siitä nyt sen enempää. - Jennifer
Zor-ro kirjoitti:
Sanontahan kuuluu "pakko jaksaa". Mutta jos olen rehellinen niin viime päivinä on tuntunut etten jaksa, että sydän repeää rinnasta ja silmät itkemisestä. Mutta ihminen yleensä kuitenkin jaksaa, jotenkin.
Oloni on sanoinkuvaamattoman raskas. Mutta ennenkaikkea läheisteni takia, jotka mua aidosti rakastavat ja arvostavat, en halua luovuttaa. En tuottaa heille tuskaa. En kertoa heille ihan kaikkea mitä käyn läpi, niinpä kannan suurimman osan yksin. Se käy välillä ylivoimaiseksi, mutta onhan maailman sivu niin moni ihminen saanut niin paljon kannettavakseen. Sitkeys on sittenkin meissä, jokin pieni kipinä joka ei sammu hädänkään hetkellä.
Ja onneksi elämä tuo taas eteen hyviä asioita, kenties vielä niitä hyviä ihmisiäkin, ei virheettömiä mutta kuitenkin helmiä kivien joukossa...käytöksen takia kannata edes ajatella omasta elämästään luopumista.
Sanon näin, vaikka en tiedä taustoja yhtään. Mutta tämä on minun oma perustotuuteni. Oli vaikka mitä, niin elämä voittaa AINA.
Me petymme syvästi muihin, me lennämme päin kiviseinää, mutta me emme olisi sitä, mitä olemme, ilman juuri tuota omaa elämäämme. Sen kauneutta ja rumuutta. Aallonharjoja ja pohjia.
Ja jaksamisesta sen verran. Ettei aina tarvitsekaan jaksaa. Myöntää, että no helvetti, minä en jaksa! Kietoo kädet ympärilleen, itkee, kuuntelee rauhoittavaa musiikkia, ihan mitä tahansa ja vaan on. On jaksamatta. On. On.
Joskus elämä on sietämätöntä, tiedän.
Mutta mikään tilanne ei ole ikuinen. Itselleen vaan pitää antaa aikaa surra, rauhoittua tai huutaa, ihan mitä vaan. Jokainen purkautuu omalla tavallaan. Mutta emme saa vaatia itseltämme mahdottomia.
Kuka on elämäsi tärkein ihminen?
Se olet sinä ITSE!! - Zor-ro
Jennifer kirjoitti:
..oli yksi hyvä ajatus: Se joka kesyttää ketun, on siitä elämän loppuun asti vastuussa!
Muuten en pidä koko tarinasta, mutta ei siitä nyt sen enempää.Pikku Prinssi, ihana kirja!
Nyt tuntuu siltä että homma karkaa käsistä, ja voi olla että sitä myöten joudun karkaamaan minäkin. VAIKKA itse tuonkin asioitani tänne käsiteltäväksi ja kommentoitavaksi, kuten moni muukin, niin nyt alkaa tuntua että menee jo liian syvälle, että olen paljas kuin vauvan peppu.
Sitä en kuitenkaan halua, asiat ovat AINA niin paljon enemmän kuin osiensa summa. Ihmiset näkevät ja kokevat asiat subjektiivisesti.
Mulla on nyt vain olo että kun eniten tukea ja ystävyyttä tarvitsen sitä ei ole. Se sattuu. Myös tällaista ihmishirviötä kuin minä.
Taidan lähteä jonnekin kauas vähäksi aikaa. - Jennifer
Zor-ro kirjoitti:
Pikku Prinssi, ihana kirja!
Nyt tuntuu siltä että homma karkaa käsistä, ja voi olla että sitä myöten joudun karkaamaan minäkin. VAIKKA itse tuonkin asioitani tänne käsiteltäväksi ja kommentoitavaksi, kuten moni muukin, niin nyt alkaa tuntua että menee jo liian syvälle, että olen paljas kuin vauvan peppu.
Sitä en kuitenkaan halua, asiat ovat AINA niin paljon enemmän kuin osiensa summa. Ihmiset näkevät ja kokevat asiat subjektiivisesti.
Mulla on nyt vain olo että kun eniten tukea ja ystävyyttä tarvitsen sitä ei ole. Se sattuu. Myös tällaista ihmishirviötä kuin minä.
Taidan lähteä jonnekin kauas vähäksi aikaa...tai luulen ymmärtäväni sinua.
Mutta älä välitä tuosta paljas peppu-olosta..sellaista sattuu.
Itse henkilökohtaisesti en vastailisi tänne suoraan kenellekään kirjoittajalle, vaikka hän olisi nostanut välillämme tapahtuvat asiat aiheeksi. Aiheitahan ne vaan ovat.
Hyvä, että niitä tänne tulee. Ja aina ovat jonkun arjesta, kokemuksista peräisin.
Toisaalta kaksi vahvaa voisikin käydä keskustelua täällä. Tiedä vaikka asiat selkiintyisivät. Mutta kyllä siihen tarvitaan hurjan paljon rohkeutta.
Mutta tsemppiä sinulle!
- Zor-ro
Joo, sitä saa mitä tilaa. Mutta väitän että joskus saa enemmän kuin mitä tilaa...
Kenenkään kanssa en alkaisi täällä välisistämme asioista puhumaan, no beibi.
Kohta kai kokonainen naislauma rynnistää tänne ja kertoo miten äkäinen otus helkutin Zorro on. Ettei sen kanssa pärjää mitenkään päin. Osa varmaan feikkejä koska ei mun naistuntemus nyt NIIN laajaa ole. ;-) Joo... en ole helppo tapaus, mutta väittäisin etteivät ole muutkaan arvon naiset joihin mulla on ollut kunnia tutustua, ainakaan suurin osa.
On väärinkäsityksiä, subjektiivisuutta, empatian puutetta, vaikka mitä. Omalle kontolleni otan paljon kaikesta, mutta en kaikkea.
Olen mahdoton. Tai sitten en. Tai olen. Eikun en ole. ööö... Mutta ihmeitähän voi sattua ja mahdottomankin muuttaa. No ei, en ole mahdoton, vaikea vain. ;)
Mutta jos mussa ei ole myös hemmetisti hellyyttä, uskollisuutta, rakkautta ja kiltteyttä niin olen Napoleon.
No jaa. Taidan paeta vähäksi aikaa jonnekin, olo on edelleen aika paljas. Hui. ;-)
Toivon vilpittömästi KAIKILLE hyvää ja onnea ja rakkautta, sekä tuntemilleni että tuntemattomille naisille. Olette kaikki tavallanne varmasti laatunaisia. :D- Jennifer
..olen sitä mieltä, ettei ole mitään erikoista siinä, että tekee aihealoituksen palstalle elämästään.
Niinhän me jokainen teemme, mutta onneksi juurikaan kukaan aiheen tunnistava, ei kirjoita vastakirjoitusta. Se kuuluu mielestäni kahdenkeskisiin juttuihin. Aiheesta voi tietenkin kirjoittaa siten, ettei kukaan tajua, että kirjoittajat tuntevat toisensa. Näin omasta mielestäni.
Zorro, en edelleenkään vakuutu siitä, että olet mahdoton millään tavalla. Heh, ihme juttu. Olen aika hyvä ihmistuntija.
- Taikapeili
Jotenkin tuli tuosta kirjoituksestasi tosi paha olo..
Itsestäni tuntuu, etten muutenkaan ymmärrä ihmisiä, kaikenmaailman hylkäämistä, selkäänpuukottamista, pettämistä, kusetusta.. Jos niihin nyt ei ihan päivittäin törmää, niin viikottain kyllä, jollain tavalla..
Toivon, että löydät itsellesi uusia, KUNNOLLISIA ystäviä. Ettei kohdallesi satu enää mitään ystävän irvikuvia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6417865Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4362145Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2252048- 1431630
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511219Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251187Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule951055Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65824Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6705Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.50679