Sinä katsot minua niin kuin vierasta...
etäältä ja viileästi.
Me puhumme toisillemme
hillityn asiallisesti...
muodollisen kohteliaasti
kuin peläten,
että jokin todellinen paljastuu.
Uskallanko astua sen rajan yli...
uskallanko sanoa ääneen sen mitä pelkäämme.
Uskallanko sanoa, että kaikki on ohi...
että jäljellä on vain muisto rakkaudesta, jos sitäkään.
Jos se edes oli rakkautta.
Vai puenko pelkoni teoksi..sanoitta.
Kun tulet kotiin,
olen poissa.
Uudessa alussa, jonka jatkoa en vielä tiedä....
etäältä ja viileästi.
Me puhumme toisillemme
hillityn asiallisesti...
muodollisen kohteliaasti
kuin peläten,
että jokin todellinen paljastuu.
Uskallanko astua sen rajan yli...
uskallanko sanoa ääneen sen mitä pelkäämme.
Uskallanko sanoa, että kaikki on ohi...
että jäljellä on vain muisto rakkaudesta, jos sitäkään.
Jos se edes oli rakkautta.
Vai puenko pelkoni teoksi..sanoitta.
Kun tulet kotiin,
olen poissa.
Uudessa alussa, jonka jatkoa en vielä tiedä....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaikeaa on olla vapaa, rakkauden meressä ilman siteitä seilaten.
Vaikeaa uutta unelmoida, löytää lämpö tilalle kylmyyden.
Silti se vaivan maksaa ja sydäntä lämmittää, liekin taas kirkkaana palamaan saa...
Olet sä alussa, mut et kuitenkaan hukassa....
Sillä rakkaus ei sua kadota, vaan muotoaan vain muuttaa ja elämän uudeksi taas saa! Olet rakastettu sä nyt ja tässä, kaiken tämän keskellä...