Onko

Omituinen kysymys. Miksei olisi?

Jollekin se voi olla. Ei ehkä kaikille. Tässä Wikipedialta lainattua:

>>>>Traumaattiseen psyykkiseen kriisiin liittyvä šokki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psyykkisiä traumoja voivat olla äkilliset elämäntilanteet, kuten läheisen odottamaton kuolema tai joutuminen onnettomuuden tai rikoksen kanssa tekemisiin (ei välttämättä uhrin ominaisuudessa; myös silminnäkijät ja auttajat saavat monesti psyykkisiä traumoja). Suuret luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa psyykkisen trauman suurelle joukolle ihmisiä.

Šokki on traumaattisen psyykkisen kriisin ensimmäinen vaihe, joka alkaa heti laukaisevan tilanteen tapahduttua. Se on suojareaktio, joka auttaa suojautumaan yllättävältä ja järkyttävältä tiedolta, jota mieli ei sillä hetkellä pysty käsittelemään. Vaihe voi kestää jopa muutaman vuorokauden ajan. Šokissa ihminen ei pysty käsittämään tapahtunutta tai kieltää sen. Ihmisten reagointi tilanteeseen vaihtelee – moni lamaantuu ja näyttää ulospäin tyyneltä, osa (noin 10–20 % ihmisistä) taas joutuu sekavuustilaan, joka ilmenee esimerkiksi huutona ja itkuna. Jälkeenpäin monet eivät pysty muistamaan vaiheen tapahtumia, mutta usein tyypillistä šokille on, että onnettomuustilanteesta jää aivoihin vahva muistijälki pienimpiä yksityiskohtia myöten, jotka myöhemmin saattavat palautua mieleen takaumina. Tietoisuuden tasossa saattaa tapahtua muutoksia; esimerkiksi aika voi tuntua hidastuvan. Tunteet saattavat šokkitilanteessa kytkeytyä ”pois päältä”, jolloin ihminen kyllä havainnoi ympärillään tapahtuvat järkyttävätkin asiat mutta ne eivät aiheuta esimerkiksi surua tai kauhua. Olo voi tuntua epätodelliselta ja unenomaiselta.

Jaa hah, helpottaako tuomonne ajattelu, en usko..lue vaikka aku ankkaa

itsellekö? Eipä kuollut taida tietää sitä.

Katso tässä jo ketju aiheesta.

Ei äkki kuolleelle itselleen :)

Olisiko kiva että kuolema tulisi kello kaulassa, voisi vaikka tulla pelko tila, parempi kun tulee huomaamatta.

Onko äkkisyntymä traumaattinen?

Vanhemmaksi kun on tullut niin osaa suhtautua kuolemaan ja monet vanhat sanoo että johan sitä joutaa, parempi kun ajattellee mukavempia asioita.

Minusta äkkikuolema on armollinen. Katsoin läheseni hidasta kuihtumista syövän kourissa ja äitini siirtymistä pois ulottuviltamme, hän käveli ja söi, mutta oli aivan eri maailmoissa.

On tämä palsta osin tosi typerä. Kuin ihmiset tulisivat oksentamaan kuonansa, kun muualla eivät kehtaa.

Toiset pääsee helpolla, eivät menetä ainuttakaan läheistä, itse kuolevat ensin.
Sellainen ihminen voi estoitta vähätellä toisten menetyksiä.
Läheisten menetys lisäsi minussa ihmisen arvostusta ja lemmikkien menetykset
nostaneet eläinten arvoa, molempia huomattavasti.

Kukaan ei ole sitä mieltä että kuolema olisi mukavaa, pakko mikä pakko

Nirri pois kerralla, eikä kitumista