rikollisroolipeli

(En sanonut kaupunkia, vaan kerroin hahmoni olevan alkuperäisesti kotoisin Colonia Juárezin kylästä pohjois-Meksikosta, tällä hetkellä Teksasissa)

Nimi: Patricio Zacarías Mateo Gutierrez
Kansalaisuus: USA
Alkuperä: Pohjois-Meksiko, Colonia Juárez
Kielitaito: Espanja (meksikolaisittain) ja englanti
Ulkonäkö: Mustat hiukset, latino ihonväri (päättele), pituus 165 cm
Muuta: Kuuluu meksikolaiseen sukuun, joka maksoi vuosia suojelusveroa huumekauppiaille, kunnes onnistui rohkeudellaan tekemään vaikutuksen jengiläisiin ja liittyi joukkoon, mutta erinäisten sattumusten seurauksena pakeni rajan yli Teksasiin.

(Valitsin San Antonion kaupungin Teksasin osavaltiosta, olen Patricio Gutierrez)

Muistan edelleen kuinka asetuin jengiläisten eteen Meksikossa kun he aikoivat surmata perheeni suojelusrahan puutteesta, muistelin, tarjosin itseäni rahasumman sijasta työläiseksi ja onnistuin pääsemään johjan suosioon, mutta poliisit onnistuivat armeijan kanssa hyökkäämään kimppuumme.

Varastin jengin auton ja ajoin rajan yli USA:n, näin kyltin "Bienvenidos a los Estados Unidos", olin päässyt rajan yli Teksasin osavaltion kaupunkiin San Antonioon, jossa aloin piileskelemään väärennetyillä papereilla.

(Oli vähän muuta tekemistä, mutta jatkan nyt, huom. edellisessä viestissäni "johja" *johtaja ja hahmoni on 36-vuotias en ole huomauttanut ikää aiemmin)

Jatkan matkaani San Antonion kaduilla, (en tunne Sean Jakowskia vielä, mutta huomaan hänet kyllä) mietin että minun pitäisi mahdollisesti perustaa uusi jengi, sillä en tiedä selvisikö pomo ja vanha joukkiomme hengissä Meksikon poliisien väijytyksestä ja en uskalla yksin pyörittää huumekauppaa, koska Meksikon poliisi tuntee minut kasvoilta liiankin hyvin...

Näen Jakowskin tulevan piestyksi, ajattelin mielessäni hyötyväni asiasta jotenkin, jolloin päätin osallistua tappeluun vanhalla pistoolillani (muisto Meksikosta), jossa tällähetkellä on ainoastaan pari luotia, joten minun on näyteltävä tarkkaan, huusin kolmikolle (osittain huonolla englannilla); "Olen poliisi, jättäkää siviili rauhaan tai minä tappaa teidät hombres" ja ammuin yhden luodin maahan kolmikon jalkojen juureen.

(Yksi luoti jäljellä ja nyrkit)

Kiroan mielessäni, "onneksi minulla on yksi luoti jäljellä", ajattelen "mutta en voi ampua sitä, joten parasta jatkaa näytelmää", sanoin jengin pomolle; "Katos meikäläinen sattuu olemaan poliisi siiviiliasussa, jos ammut minut koko kaupungin virkavalta on kimpussasi, kunnes joudut sähkötuoliin, joten suosittelen perääntymään miehen kimpusta, jos juokset pois saat pitää henkesi."

(En painanut liipaisinta, mutta pidän käteni valmiina ampumaan heti, jos he ampuvat minua kohti jolloin kuolemme molemmat, mietin strategiakseni...)

Hypähdän nopeasti maahan, mutta tunnen kuinka nilkkaani osui luoti ja samalla maatessani maassa ammuin ainoan luotini jengiläisten johtajan suuntaan, toivoen että mies (Jakowski) rupeaisi kapinoimaan jengiläisiä vastaan nyt tilanteen koitettua...