Oon 15 vuotias tyttö. Mun elämä ei oo ollu helppoo ja mulla ei ollu pitkään kunnon kavereita. Nyt täs viimesen 1,5 vuoden aikana oon saanu tosi hyviä kavereita. Mulla oli tossa vuosi sitten poikaystävä mutta se juttu ei oikeen onnistunu ja nyt ollaan ihan hyviä kavereita. Nyt mulla on sit säätöö yhen toisen pojan kaa.
Nyt sit just ku vähiten huvittais muuttaa vanhemmat tuli ilmoittamaan että myöhästään ens vuoden alkuun mennessä pitäis muuttaa iskän töitten perässä amerikkaan. En voi ees kuvitella muuttavani niin kauas ja et joutuisin viä Amerikkaan! Olin siellä kylläkin koko viime kesän siellä päin minne pitäis muuttaa mutta ei houkuttele.
En kestä jos joudun tästä mun tutusta ympäristöstä ja kaikkien tuttujen ihmisten luota pois.
Mitä teen ku en voi oikeen yksin jäädä suomeen? Mulla ei oo ees sukulaisia suomessa koska mun vanhemmat on alunperin muuttanu suomeen saksasta.
Nyt sit just ku vähiten huvittais muuttaa vanhemmat tuli ilmoittamaan että myöhästään ens vuoden alkuun mennessä pitäis muuttaa iskän töitten perässä amerikkaan. En voi ees kuvitella muuttavani niin kauas ja et joutuisin viä Amerikkaan! Olin siellä kylläkin koko viime kesän siellä päin minne pitäis muuttaa mutta ei houkuttele.
En kestä jos joudun tästä mun tutusta ympäristöstä ja kaikkien tuttujen ihmisten luota pois.
Mitä teen ku en voi oikeen yksin jäädä suomeen? Mulla ei oo ees sukulaisia suomessa koska mun vanhemmat on alunperin muuttanu suomeen saksasta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja anteeks kirjotusvirheet yms. Kirjoitin tän aika pikasesti ja kännykällä...
Muuta vaan, meillä on jo tarpeeks tollasia paskiaisia.
millä perusteella tuomitset minut paskiaiseksi? Kiitos nyt tuostakin vastauksesta mutta kaipaisin nyt niitä asiallisia vastauksia.
Hieman huonolta tilanteesi vaikuttaa...
Ei sinulla oikeastaan ole vaihtoehtona Suomeen jäämistä :/
Mutta voithan pitää ystäviisi yhteyttä internetin välityksellä? Ja toivon että vanhempasi olisivat sen verran ymmärtäväisiä että joskus vaikka lomilla kävisitte suomessa.
Ikävältähän tuo kuulostaa, mutta alaikäisenä sinulla ei ole paljoa vaihtoehtoja :/
Omg tekisin mitä vaa jos pääsisin Amerikkaa. Onnekas!!!!
Jooojoo, voisit painua iloisesti vittuun täältä, saatanan mamu.
en oo tiedoks vaa mamu. Oon syntyny ihan Suomessa ja eläny koko elämäni täällä. Ja mitä pahaa maahanmuuttajissa edes olisi?
Muille:
en yhtään tiedä miten tuo yhteyden pito netin välityksellä onnistuu. Pelkään että suomessa olevat kaverini unohtavat minut ajan mittaan eivätkä enää halua pitää yhteyttä. Mitä teen sen pojan suhteen josta kerroin aikasemmin? Se jonka kanssa on jotain säätöä. Pitäisikö kertoa aivan suoraan että tykkään hänestä, antaa olla vai yrittää saada jonkinlaista suhdetta kasaan? Kellään kokemuksia?
Ottaen huomioon että muutto on edessä... Mutta jos pakit tulee nii karkumatka on ainakin helposti hoidossa...
Mutta jos kaverisi sinut unohtavat, niin ovatko he sen arvoisia? Eivätkö he ole enemmänki hyvän päivän tuttuja jos unohtaisivat.
Et sie oikee Suomeenkaa saa jäätyä, mutta kyllä sie varmaan jenkeistäki kavereita saat? Ja en usko et unohtuis minulta ainakaan jos joku ystäväni muuttaisi ulkomaille. Tuosta tunteiden tunnustamisesta on vähän kiperä neuvoa :l Vähä yli puol vuotta kerkeisitte toisiinne nähä, mut sitte tulis vähintään muutaman vuoden kaukosuhde, ja tuossa iässä ne ei kuulemma oikein kestä :l
Hyviä pointteja!
Kerrot sille pojalle et sä tykkäät siitä, siinä et menetä mitään. Jos se poika oikeesti rakastaa sua, eiköhän teiän suhdeki kestäis (: Jos ei kestä, ei oo sun arvonen suhde. Ja jos sun kaverit unohtaa, ei ne tosiaankaan mitään kavereita silloin oo! Mä ainakin oisin yhteydessä niiihin muutamiin tyyppeihin jos he muuttais pois.
Ihmeellisen negatiiivisa kommentteja saat ihmisiltä! Mitäköhän väärää äökin oot tehny nyt, tuskinpa mitääm sellasta et tarvis paskaa kaataa niskaan. Hävetkää ihmiset ja kasvakaa!