Määritelmä virkamiehen vastuu virkatoimistaan sekä vastuuseen liittyvät seuraamukset.
Selite Virkavastuusta säädetään perustuslain 118 §:ssä. Sen lähtökohdan voidaan katsoa olevan myös perustuslain 2 §:ssä säännellyssä oikeusvaltioperiaatteessa ja lainalaisuusperiaatteessa.
Vastuuseen liittyvät seuraamukset velvollisuuksien rikkomisesta voivat olla kurinpidollisia, rikosoikeudellisia ja vahingonkorvausvastuuta.
Virkavastuu liitetään julkisten hallintotehtävien hoitamiseen ja erityisesti julkisen vallan käyttöön. Kun yksityistämiskehityksen myötä virkamieshallintoperiaatteesta on jouduttu osittain luopumaan ja työsopimussuhteiset henkilöt käyttävät julkista valtaa, vastuu ei enää perustu pelkästään siihen, onko henkilö virka- tai työsopimussuhteinen, vaan toiminnan luonteeseen.
Selite Virkavastuusta säädetään perustuslain 118 §:ssä. Sen lähtökohdan voidaan katsoa olevan myös perustuslain 2 §:ssä säännellyssä oikeusvaltioperiaatteessa ja lainalaisuusperiaatteessa.
Vastuuseen liittyvät seuraamukset velvollisuuksien rikkomisesta voivat olla kurinpidollisia, rikosoikeudellisia ja vahingonkorvausvastuuta.
Virkavastuu liitetään julkisten hallintotehtävien hoitamiseen ja erityisesti julkisen vallan käyttöön. Kun yksityistämiskehityksen myötä virkamieshallintoperiaatteesta on jouduttu osittain luopumaan ja työsopimussuhteiset henkilöt käyttävät julkista valtaa, vastuu ei enää perustu pelkästään siihen, onko henkilö virka- tai työsopimussuhteinen, vaan toiminnan luonteeseen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
KUNNANHALLITUS VASTAA kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja LAILLISUUDEN VALVONNASTA (KL 23 §).
Kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa johtaa kunnanhallituksen ALAISENA kunnanjohtaja tai pormestari. (KL 24§)
Operatiivinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa hallitukselle ja kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon tehtävää.
Virkarikokseen voi syyllistyä virkamies. Jotta näitä rikoksia voi ymmärtää, on hyvä tietää ketä ne koskevat. Rikosoikeudellisessa mielessä virkamiehinä pidetään henkilöitä, jotka ovat virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään tai muuhun kuntien julkisoikeudelliseen yhteistoimintaelimeen.
Virkarikosten säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan sekä julkista valtaa käyttävään henkilöön. Ensiksi mainittuja ovat kunnanvaltuutetut ja edellisten julkisyhteisöjen vaaleilla valitut edustajiston jäsenet, paitsi kansanedustajat. Sama koskee myös julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä. Julkista valtaa käyttäviä henkilöitä taas ovat ne, jotka lakiin tai asetukseen pohjautuen puuttuvat toisen etuun tai oikeuteen, sekä ne, jotka valmistelevat näitä päätöksiä.
Kun tehty rikos koskee lahjusten ottoa, virkasalaisuuden rikkomista tai menettämisseuraamusta, myös julkisyhteisöjen työntekijät ovat teostaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Heitä ei kuitenkaan koske viraltapanoseuraamus. Julkisyhteisöjen työntekijöitä ovat ne, jotka ovat työsopimussuhteessa niihin tahoihin, joiden virkasuhteessa olevia henkilöitä kutsutaan virkamiehiksi.
VIRALTAPANO on Suomessa virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Sitä ei koskaan tuomita ainoana rangaistuksena.
Jos virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava henkilö tai julkista valtaa käyttävä henkilö tuomitaan elinkaudeksi vankeuteen, hänet on myös tuomittava pantavaksi viralta. Viraltapano on tuomittava myös, jos tällainen henkilö tuomitaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, ellei tuomioistuin katso hänen sopivan edelleen virkamieheksi tai hoitamaan julkista tehtävää. Jos henkilö tuomitaan kahta vuotta lyhyemmäksi ajaksi tahallisesta rikoksesta, hänet voidaan tuomita myös viraltapantavaksi, mikäli oikeus katsoo, ettei hän sovi virkamieheksi tai hoitamaan julkista tehtävää. Yleisillä vaaleilla valittua julkisyhteisön edustajiston jäsentä ei kuitenkaan saa tällä perusteella tuomita pantavaksi viralta tehtävästään. Näissä tapauksissa viraltapano käsittää sen viran ja julkisen tehtävän tai niiden virkojen ja julkisten tehtävien menettämisen, jotka tuomitulla tuomitsemishetkellä on.
Suppeampana viraltapano on mainittu useimpien virkarikosten (rikoslaki 40. luku) lisärangaistuksena, jolloin se käsittää sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jossa rikos tehtiin. Jos virkamies on siirtynyt uuteen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapano käsittää tämän viran menettämisen.
Neljässä edellisessä tilanteessa viraltapano on seuraamuksena harkinnanvarainen ja kahdessa törkeimmässä pakollinen.
Vuoteen 1969 saakka virkamies voitiin viraltapanon ohella, rikoslain 2. luvun 11. pykälän mukaan, tuomita lisärangaistuksena maan palvelukseen kelpaamattomaksi vähintään yhdeksi ja enintään 15 vuodeksi. Tämä merkitsi sitä, että kyseistä henkilöä ei voitu rangaistusajan kuluessa nimittää tai valita mihinkään sellaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään, jonka haltija oli rikoslain 2. luvun 14. pykälän mukaan virkamies
Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Luottamus on voinut mennä eri syistä. Esimerkiksi kunnanjohtajan JOHTAMISKYKY ON HUONO tai kunnanjohtajalla on HUONOT VÄLIT luottamushenkilöihin. Syyn luottamuksen menettämiselle on oltava asiallinen eli mitä hyvänsä syytä ei katsota riittäväksi kunnanjohtajan erottamiselle. Luottamuspulan perusteiden tulee olla objektiivisesti tarkasteltuna sellaisia, joiden perusteella irtisanomista voidaan pitää oikeutettuna.
Jossain muualla päin jo pelkästään se, että kaupunginjohtaja syyllistyy kahteen kertaan väärään ilmiantoon, riittää erottamiseen. Loviisassa ei näemmä riitä mikään. Pelon valtakunta.
ovat turvassa niin kauan kun tanssivat RKP:n pillin mukaisesti siis no hätä.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132515-2-2.PDF
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20142716-2-3.PDF
Kaupunginhallitus ei ole toimintakykyinen, koska se on toimintahaluton. Ilmeisinä syinä tähän ovat jäsenten kuntasidonnaisuus, kompetenssivaje, arkuus ja etiikan puute.
Puheenjohtajallakaan ei ole homma hanskassa. Puheenjohtajaksi on perinteisesti valittu politiikkoja, joilla ei ole minkäänlaista auktoriteettiä viranhaltijoiden suuntaan.
Ja kaupunginjohtaja puuttuu puheenjohtaja peliin:
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1054
Viranhaltijoille ei kuulu pätkääkään luottamushenkilöiden henkilövalinnat eri toimielimiin.
Voidaan esittää kysymys, että valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan valinnalla pitää kuitenkin olla johtavien viranhaltijoiden hiljainen hyväksyntä? Eipä olisi ihme, että koko hallituksen enemmistön kokoonpanon on oltava viranhaltijoille mieleinen? Esimerkiksi kuntasidonnaisten hallituksen jäsenten suuri määrä herättää pelottavia kysymyksiä.
Näinkö esimerkiksi puheenjohtajiksi saadaan sellaiset "vaarattomat" henkilöt, jotka mielyttävät viranhaltijoita? Esimerkiksi puheenjohtaja ei toimi todellisena esimiehenä ja viranhaltijoilla on käytännössä vapaat kädet?
Hallitus ei käytännössä toimeenpane laillisuuden valvonta tehtäväänsä. Mistä tämä kertoo?
Onko tällainen mahdollista demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä? Ei ainakaan pitäisi olla.
Koska Loviisa ei ole esittänyt minkäänlaista neuvotteluhalukkuutta irtisanomisriita-asiassani, tullaan suullinen pääkäsittely käymään 13.-14. ja 19.-20.4.2014 Helsingin hovioikeudessa.
Hovioikeus ei tule vastaanottamaan todistelua riidattomissa seikoissa. Riidattomia seikkoja ovat mm. se, että Loviisan kaupunginhallitus irtisanoi minut sairaslomalta ja ilman varoitusta. Riidatonta on edelleen se, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Hovioikeudenviskaalin laatima yhteenveto löytyy mm. facebookin Työpaikkahäirintä -ryhmän seinältä.
Kerrohan sitten kun lasku on rapsahtanut että paljonko maksettavaa kertyi..
laskua voit kysellä sitten Loviisan suunnalta..
Yleisesti tilannetta aprikoiden. Sairaslomalta voi irtisanoa ilman varoitusta kun painava syy ja se kiistaton lain antama oikeus. Käräjät sen jo todenneet. Käräjissä hävinnyt valittaa hovioikeuteen. Oikeudenkäynnin lähestyessä alkaa panikoida ja syyttää haastettua siitä, ettei nämä halua maksaa hävinneelle rahaa ja "sopia" asiaa. Hovi kumoaa tai vahvistaa asian. Kaikki meuhkaaminen turhaa. Tuollainen toiminta tuo mieleen sanoja kostonhalu, uhkailu ja pelottelu. Sovittelua se ei ole.
Hyvin sanottu - mutta kun totuutta menee tällä palstalla sanomaan tulee paskaa niskaan urakalla TKn kavereiden toimesta ja uhkaus rikosilmoituksesta päälle. Koko prosessi on yksinkertaisesti korvausrahojen hakemista - ei sillä ole minkään muun kanssa mitään tekemistä.
Oma asianajajani yritti sopia asiaa viimeiseen asti, mutta tammikuussa 2012 hänelle ilmoitettiin (Andersson, Masar, Uusitalo), ettei Keskimäelle makseta senttiäkään irtisanomiskorvauksia
Kaleva ilmoittaa ao. uutisessa, ettei sopiminen ilman oikeudenkäyntiä ollut mahdollista.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/05/15/kaleva-overenskommelse-utan-rattegang-omojlig
Heh-heh. Siinähän se on nyt mustaa valkoisella - asiaa ei voitu sopia koska TKlle ei maksettu senttiäkään irtisanomiskorvauksia. Tässä ei puhuta mitään kiusaamisesta tai syrjinnästä vaan ainoastaan rahasta ja siihen koko tämä farssi perustuu..
Kaupungin puhevaltaa käyttävä kaupunginhallitus ei tiettävästi ole käsitellyt hovioikeuden kirjelmää, jossa (käsittääkseni) tiedustellaan sopimuksen teon mahdollisuutta? Vai kuinka?
Muilla kuin kaupunginhallituksella ei ole asiassa puhevaltaa? Puheenjohtaja Tom Liljestrand voisi seuraavassa Lovarissa & Östrassa valaista kuinka asiassa on menetelty tai olisi pitänyt menetellä. Kuka hypisteli kirjettä ja teki päätöksen? Puheenjohtajan pitää tietää, että onko asiassa mentelty oikein. Ehkä on, ehkä ei...?
Mutta uskaltaako, tietääkö, osaako .....puheenjohtaja.......ja uskaltaako lehdistö kirjoittaa....?
yhtä surkea ylinpänä päätöksentekijänä
Lähetin uudelle hallintojohtajalle seuraavan tiedonsaantipyynnön 25.3.2014:
"Hallintojohtaja Lönnfors,
olen tammikuussa 2014 tehnyt poliisille tutkintapyynnön epäillyistä virkarikoksista Loviisan kaupungissa. Asia koskee erityisesti AA Stefan Anderssonin toimeksiantoja vuodesta 2010 eteenpäin.
Pyydän saada tietää mihin toimenpiteisiin Loviisan kaupunginhallitus on ryhtynyt tarkastuslautakunnan joulukuussa 2013 tekemän päätöksen johdosta. Tarvitsen tätä tietoa pikaisesti tulevaa poliisikuulusteluani varten.
Pyydän Loviisan kaupunkia huomioimaan myös seuraavan Kuntalehden ja Helsingin Sanomien artikkelin kunnan valmistelutyön ulkoistamisen lainvastaisuudesta.
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/HS-Vantaa-ulkoisti-lautakunnan-paatoksentekoa.aspx
Vantaalla, 25.3.2014
Tiina Keskimäki"
johon hallintojohtaja Lönnfors vastasi minulle samana päivänä seuraavaa:
"Hei,
vt. hallintojohtaja Lilian Andergård-Stenstrand on vastannut pyyntöönne sähköpostitse 18.2.14.
Annettuun vastaukseen ei ole lisättävää.
Ystävälisiin terveisin
Kristina Lönnfors
hallintojohtaja - förvaltningsdirektör
Loviisan kaupunki - Lovisa stad"
Vt. hallintojohtaja vastasi tiedusteluuni 18.2.2014 seuraavasti:
"Hei Tiina,
Loviisan kaupunginhallitus 17.2.2014 § 42 Lautakuntien ja jaostojen päätökset: Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan päätösluettelon 10.12.2013 pidetystä kokouksesta.
Ystävällisin terveisin
Lilian Andergård-Stenstrand
vt. hallintojohtaja - tf. förvaltningsdirektör
Loviisan kaupunki - Lovisa stad"