"Lääkäri ja homeopaatti Liisa Sulkakoski neuvoo, miten homeopatiaa voi harjoittaa kotona.
– Tavallinen ihminen voi vallan mainiosti hoitaa itseään yksin homeopaattisin keinoin. Muualla Euroopassa on itse asiassa aivan normaalia, että ihmiset valitsevat apteekista myös homeopaattisia lääkkeitä, Liisa Sulkakoski sanoo.
Missä tilanteissa ja millä aineilla se sitten onnistuu?
– Jos tulee haava tai loukkaantuu, niin suuhun otetaan välittömästi Arnica-helmiä. Tällä tavalla leikkauksestakin toipuu helposti. Palovammoista selviää rakkuloitta ottamalla homeopaattista Cantharista.
– Jos joutuu mehiläisen pistämäksi, Apista käyttämällä pistoja saa tulla vaikka kymmenen – oireita ei silti ilmene. Hampaiden tulon tai yölevottomuuden takia kiukkuiselle lapselle taas voi antaa Chamomillaa.
Aiheesta kiinnostuneita Sulkakoski suosittelee hankkimaan homeopaattisia itsehoito-oppaita.
– Niissä selitetään yksinkertaisesti, mihin vaivaan otetaan mitäkin.
Studio55.fi/Piia Simola
Lääkäri-homeopaatti Liisa Sulkakosken mielestä homeopatia pitäisi tuoda Suomessa julkisen terveydenhuollon piiriin.
Homeopaattista hoitoa annetaan osana julkista terveydenhuoltoa kymmenessä maassa, muun muassa Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Liisa Sulkakosken mielestä niin pitäisi tehdä Suomessakin.
– Ehdottomasti! Näen joka päivä ihmisiä, jotka ovat jääneet parantumatta, koska julkisessa terveydenhuollossa käytettävä virallinen lääketiede ei ole tepsinyt heidän vaivoihinsa. Homeopaattisella vastaanotolla he parantuvat.
Sulkakosken vastaanotolle on jatkuva jono.
– Ihmiset joutuvat odottamaan käyntiä jopa puoli vuotta. Ennen kaikkea minua säälittävät ne lukuisat lapset, joiden korvatulehduskierteistä ja putkituksista päästäisiin hyvin nopeasti eroon homeopatialla.
Sulkakoski uskoo, että joku päivä homeopatia on osa julkista terveydenhuoltoa Suomessakin."
– Se tosin vaatii paljon tutkimustyötä ja -rahaa. Ja niitähän ei homeopatialle myönnetä.
Studio55.fi/Piia Simola
– Tavallinen ihminen voi vallan mainiosti hoitaa itseään yksin homeopaattisin keinoin. Muualla Euroopassa on itse asiassa aivan normaalia, että ihmiset valitsevat apteekista myös homeopaattisia lääkkeitä, Liisa Sulkakoski sanoo.
Missä tilanteissa ja millä aineilla se sitten onnistuu?
– Jos tulee haava tai loukkaantuu, niin suuhun otetaan välittömästi Arnica-helmiä. Tällä tavalla leikkauksestakin toipuu helposti. Palovammoista selviää rakkuloitta ottamalla homeopaattista Cantharista.
– Jos joutuu mehiläisen pistämäksi, Apista käyttämällä pistoja saa tulla vaikka kymmenen – oireita ei silti ilmene. Hampaiden tulon tai yölevottomuuden takia kiukkuiselle lapselle taas voi antaa Chamomillaa.
Aiheesta kiinnostuneita Sulkakoski suosittelee hankkimaan homeopaattisia itsehoito-oppaita.
– Niissä selitetään yksinkertaisesti, mihin vaivaan otetaan mitäkin.
Studio55.fi/Piia Simola
Lääkäri-homeopaatti Liisa Sulkakosken mielestä homeopatia pitäisi tuoda Suomessa julkisen terveydenhuollon piiriin.
Homeopaattista hoitoa annetaan osana julkista terveydenhuoltoa kymmenessä maassa, muun muassa Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Liisa Sulkakosken mielestä niin pitäisi tehdä Suomessakin.
– Ehdottomasti! Näen joka päivä ihmisiä, jotka ovat jääneet parantumatta, koska julkisessa terveydenhuollossa käytettävä virallinen lääketiede ei ole tepsinyt heidän vaivoihinsa. Homeopaattisella vastaanotolla he parantuvat.
Sulkakosken vastaanotolle on jatkuva jono.
– Ihmiset joutuvat odottamaan käyntiä jopa puoli vuotta. Ennen kaikkea minua säälittävät ne lukuisat lapset, joiden korvatulehduskierteistä ja putkituksista päästäisiin hyvin nopeasti eroon homeopatialla.
Sulkakoski uskoo, että joku päivä homeopatia on osa julkista terveydenhuoltoa Suomessakin."
– Se tosin vaatii paljon tutkimustyötä ja -rahaa. Ja niitähän ei homeopatialle myönnetä.
Studio55.fi/Piia Simola
Vastaukset 43
Vanhimmat
--– Se tosin vaatii paljon tutkimustyötä ja -rahaa. Ja niitähän ei homeopatialle myönnetä.--
No sehän tästä nyt puuttuisikin että yhteiskunnan vähiä varoja ruvettaisiin jakamaan joillekkin puoskarihoitajille.
Oletko homopaatti!
> No sehän tästä nyt puuttuisikin että yhteiskunnan vähiä varoja ruvettaisiin jakamaan joillekkin puoskarihoitajille.
Yhteiskunnan vähät varat on tuloksellisempaa sijoittaa vaikkapa liikaan lääkitykseen. Näinkö?
Kerrotaan että lääkityksestä puolet on liikaa. Rahallinen arvo on miljardiluokkaa. Samoin kuin näiden ylilääkittyjen hoidon kustannuksetkin!
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Sulkakoski käyttää hoitoa, joka on tieteellisesti osoitettu vaikutukseltaan plasebon tasoiseksi. Ja ihmiset vielä maksavat siitä.
On jo lääkärin etiikan vastaista tarjota hoitoa joka on osoitettu täysin tehottomaksi.
> Ja ihmiset vielä maksavat siitä.
Maksavathan ihmiset myös skepon lobbaamista hoidoista. Nämäkin maksut pitäisi muutta tulosperusteissiksi.
Keskimääräinen tulos, tutkittu vankka näyttö kun on 13%!
Maksut siis tulosten mukaan. Jos ei tulosta niin ei maksuakaan!
Homeopatian tulos on paljon lievemmilläkin kriteereillä näytetty pyöreäksi nollaksi.
Valehtelusi 13 %:sta ei uppoa enää kehenkään. Kai sinäkin sen edes verran ymmärrät?
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Tehoton hoito on todella myös etiikan vastaista. Onko myös lääkärinkin etiikan vastaista?
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito pitää uudistaa!
http://www.healthberry.fi/kilpirauhasen-vajaatoiminnan-diagnosointi-ja-hoito-pitaa-uudistaa/#
Kyllä se on. Lääketieteessä hoitoja uudistetaan ja tehottomia hylätään kokonaankin. Homeopatia sen sijaan on juuttunut aikaan, jolloin lääketiede oli vielä aivan lapsenkengissä ja jolloin mukamas lääketieteenä voitiin tarjota jopa homeopatiaa.
Jos Sukakoski omistaisi veneen, olisiko se nimeltään homeopaatti?
Kaverini neuropsykologi suunnitteli laittavansa veneensä nimeksi psykopaatti, mutta kun se asuu kuivalla maalla, niin ei ole tullut hankkineeksi venettä.
--Tehoton hoito on todella myös etiikan vastaista. Onko myös lääkärinkin etiikan vastaista?--
No onko sinulla tarjota jotain tehokkaampaa hoitoa tilalle ?
Ehdotat varmaankin homeopatiaa.
Onko sinulla tuo mainitsemasi homopaatti?
Mikä homopaatti? Eikö lukutaito ole vielä levinnyt hömelön asuttamaan periferiaan?
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
> Kyllä se on. Lääketieteessä hoitoja uudistetaan ja tehottomia hylätään kokonaankin....
Olisikohan käytännöt kuitenkin päinvastaiset, mitä tuossa esittelet? Käytännön kokemukset kun viittaavat siihen.
--Olisikohan käytännöt kuitenkin päinvastaiset, mitä tuossa esittelet? Käytännön kokemukset kun viittaavat siihen. --
Siis kenen kokemukset ? sinun vai ? viittaa mihin ?
> Lääketieteessä hoitoja uudistetaan ja tehottomia hylätään kokonaankin....
Eipä tuo esitys enää käytännössä vaikuta kovinkaan tehokkaalta, tuskin uskottavaltakaan esitykseltä. Mm. kilpirauhasen ja sen hoidon ongelmista on puhuttu jo vuosikausia, mutta mitään kehitystä ei ole ollut havaittavissa. Samat vanhat kuviot jatkuvat, ja potilaat kärsivät.
Ps. Skepon paatti.
Sehän on tietenkin SKEPOPAATTI, vaikka asuukin kuivalla maalla!
Ongelmista puhuminen ja ratkaisujen keksiminen ovat eri asia. Lisäksi tulisi ottaa huomioon, millä foorumailla ongelmista puhutaan. On ongelmia ja "ongelmia".
Psykopaatti ja homeopaatti ovat suomalaisia sanoja. Skepopaatti taas ei tarkoita mitään.
Posti- ja Lennätinlaitoksella oli tietääkseni Telepaatiksi nimetty kaapelinlaskualus.
Homeopatiassa sellaista kuin kilpirauhasen vajaatoiminta ei olekaan.
Kilpirauhasen hoidosta homeopaattisesti.
http://mustikkatytto.blogspot.fi/2011/10/kilpirauhasen-hairiot-homeopaattinen.html
Mustikkatyttö ressu on nyt kyllä valitettavasti ajatunut väärille raiteille uskomushoitojen loputtomaan maailmaan.
"Skepopaatti taas ei tarkoita mitään. "
Sinä olet juuri tuo skepopaatti, mutta ku oot niin s....tanan tyhmä , ettet ymmärrä ees omaa nimees.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Onko Harmittelija joutunut valitettavan, loputtoman tietämättömyyden raiteille?
"resonoi eneergeettisen tilan kanssa".
nyt on kaupunkilaishipille myyty 60 -lukulaista mystiikkaa tai new age parodiaa siitä eikä mitään homeopatiaa.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Onhan homeopatia skepolle aivan liian vaikeaa hahmotettavaksi, kun on vain pillereihin uskonut ja tottunut.
Tuossa kuitenkin vähän tästä periaatteesta:
Kilpirauhasen häiriintyneen tilan parantaminen tapahtuu homeopaattisesti siis ihmisen kokonaistilaa vahvistamalla. Klassinen homeopatia ei pyri tukahduttamaan oireita kuten allopaattinen lääkehoito. Monet oireet voivat tilapäisesti jopa voimistua, kun elimistön elinvoima lähtee vahvistumaan. Todellinen parantuminen on elinvoiman vahvistumista ja tasapainottumista...ei oireiden keinotekoista lievittämistä... ei edes pinnallisella "homeopatialla", jolloin ns. homeopaattisia lääkeaineita käytettään rutiininomaisesti ottamatta huomioon elimistön kokonaistilaa.......
--Kilpirauhasen häiriintyneen tilan parantaminen tapahtuu homeopaattisesti siis ihmisen kokonaistilaa vahvistamalla.--
Tuo on kyllä täysin mahdotonta koska homeopatialla ei tutkitusti ole mitään vaikutusta.
Blogittaja on uunotettu kömpelöön allopatiakliseeseen. Hos uusavuton kaupunkilaishippi viitsisi ajatella hetken järjellä, niin hän saattaisi hokata, että oma käsitys kilpparin hoidosta ja sen mekanismista on epätosi.
Onko skepo koskaan havainnut, että tutkimus ja käytäntö ovat useinkin aivan eri asiat?
Ei ole. Tutkimuksen ulkopuolella on vain uskomuksia.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Homeopatia on hyvä ja turvallinen hoitomuoto luulosairauteen. Homeopatiaa kannattaa myös kokeilla kaikkiin muutenkin parantuviin vaivoihin ja mielialoihin.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Hyvä lissu.
"Australian terveysviranomaisten selvityksessä käytiin läpi lähes 70 sairauden vaihtoehtohoidot ja todettiin niiden tulosten vastaavan lumelääkkeitä."
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CC0QFjAA&url=http://yle.fi/uutiset/laaja_selvitys_homeopatia_on_yhta_tyhjan_kanssa/7180684&ei=uAtrU6G6LeS7yQOl0IHoBQ&usg=AFQjCNE3T69CG5Wxgty7FewVk01j0LqdUg&bvm=bv.66330100,d.bGQ
Sulkakoski pettää hoidettaviaan joko tietoisesti tai tietämättään. Kun huomioi suoran keskusteluohjelman, jossa Sulkakosken homeopaattisia valmisteita kauppaava tuttava esiintyi tyytyväisenä asiakkaana, ajatus kallistuu pakostakin raadollisempaan vaihtoehtoon.
Miten homeopaatti parantaa krapulan Tallinnanristeilyllä?
Kaataa mennessä pullon kossua mereen ja nauttii paluumatkalla lusikallisen merivettä. Krapula paranee parissa päivässä.
Skepo sensijaan syö kourallisen buranaa ja aspiriinia ja kuolee pilsujensa sivuvaikutuksiin.
Asian hyvä puoli on että pilsutehtaat antaa leskelle hautausavustusta.
Miksi kaataa kossua mereen, kun homeopatiassa on parempiakin krapulahoitoja? Skeponen kehittelee innolla niitä omia hoitojaan, joita sitten esittelee oikeina homeopaattisina hoitoina!
http://www.studio55.fi/terveys/article/asiantuntija-lahetyksessa-tama-laake-parantaa-krapulankin/126430
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"