Olen tässä jo hetken aikaa kinannut diplomi-insinöörin kanssa joka on sitä mieltä että että oikosulkumoottorin hyötysuhde on mootorien parhaimmistoa (noin 99%).
Tuohan nyt vielä lienee selvää että noin ei ole kun laskukaavassa n-kirjain (antoteho/ottoteholla) antaa hyötysuhteeksi useinmiten alle 0.9 pienemmissä jopa 0.75 jne
Olen sitä mieltä että hyötysuhteessa mennentullen päihittää kestomagneettimoottori jossa energiaa ei tarvitse haaskata stabiilin kentän ylläpitämiseen ja suhteellisen varma tästä?
Mutta miksi sitten tuotannossa oikosulkumoottoria käytetään sensiasta että korvattaisiin roottori kestomagneeteilla? onko kyse Vain siitä että oikosulkumoottorin rakenne on halvempi kuin kestoilla toteutettuna?
Tuohan nyt vielä lienee selvää että noin ei ole kun laskukaavassa n-kirjain (antoteho/ottoteholla) antaa hyötysuhteeksi useinmiten alle 0.9 pienemmissä jopa 0.75 jne
Olen sitä mieltä että hyötysuhteessa mennentullen päihittää kestomagneettimoottori jossa energiaa ei tarvitse haaskata stabiilin kentän ylläpitämiseen ja suhteellisen varma tästä?
Mutta miksi sitten tuotannossa oikosulkumoottoria käytetään sensiasta että korvattaisiin roottori kestomagneeteilla? onko kyse Vain siitä että oikosulkumoottorin rakenne on halvempi kuin kestoilla toteutettuna?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kunnollinen isotehoinen kestomagneetti on kallis ja kaikinpuolin epätoimiva käytännössä.
Se rikkoontuu helposti, se kerää kaiken mangneettisen töhnän itseensä jne jne..
Oikosulkumoottori on halpa valmistaa ja ankkurin rakenne yksinkertaisena kestää suuria kiihtyvyysvoimia. Eli suomeksi sanottuna kestää taajuusmuuttajan perään laitettuna myös ylikierroksia ja muuta tärinää, eli soveltuu myös ajoneuvokäyttöön. Hyötysuhdetta olisi tietysti varaa parantaa, mutta on riittävä kuitenkin teollisuus ja ammattikäytössä.
Normaalissa (asynkroni) oikosulkumoottorissa ei tarvita kiinteää kestomagneettikenttää, eikä 50 Hz vaihtokenttäistä kestomagneettia ole vielä keksitty. Synkronimoottorissa voisi tietenkin käyttää kestomagneettia.
Siis sähän on selvää että kun häkkikäämi korvataan kestoilla niin kone muuttuu tahtikoneeksi.
Mutta niin tai näin niin tuo kenttään indusoitava magnetointivirta on hyötysuhteesta pois eikö?
Mietin itse tässä sitä että tahtikone voisi ollla huomattavasti huonompi hallita tuotannon koneissa, mika mahtaa olla vääntömomentti silloin kun kone lyödään päälle eikä se vielä saavuta tahtia, tai muuten putoaa tahdista kuormitustilanteessa?
Ainakin jossain tahtikoneissa on myäs häkkikäämi jolla kone kiihdytetään ja vasta sitten siirretään käymään tahdissa, mahtaako oikosulkumoottori tarjota laajemman käyttöalueen?