Hei,
En tiedä paljonko teitä täällä on ja lupasin etten ikinä tänne kirjoittaisi mutta antaa mennä kun minua mietityttää muutama asia jos teitä tuolla ulkona on. En ole trolli ja toivon asiallisia vastauksia ja keskustelua minun kirjoitteluun.
Joten:
itse olin otto lapsi kun olin alle vuoden (muistan kun otto vanhempani tuli katsomaan minua ja valjeäni). Seuraava kuva oli kun sosiaali huolto otti vanhemman veljeni pois otto vanhempieni luota koska hän ei sopeutunut perheeseen ja jouduin valitsemaan veljeni vai perheeni, valitsin perheeni). Veljeni joutui toiseen perheeseen ja itse sairastuin harvinaiseen lonkka sairauteen.)
Nykyään en mitenkään hyväksy omaa tilannetta (työ/suhde) vaikka asun ulkomailla omaa tilannetta ja etsin aina jotenkin itseäni. Olen hyväpalkkaisessa työssä ja perhe muuttanut paikkakunnalle. Hermostun pienistä ja ajattelen olisiko perheen/ puolison/ tyttöystävän vaihdossa mitään järkeä vai tyydynkö osaani.
En ala haukkumaan taikka kommenttoimaan puolisonia millään tavalla koska haluan pitää lapseni lähellä. Avopuoliso on ollut elättinä jo 4 vuotta ja olen kaikki maksanut hänen puolestansa. Hän saa kaikki tuet mitä ikinä saa ja haluan että kaikilla on kaikki hyvin maksoi mitä maksoi. Olen käyttänyt kaikki tuloni heihin omat mieltymykseni tupakka alkoholi. Tykkään juoda voima juomat poissa perheestäni mutta tupakoin säännöllisesti kaikille tiedoksi…
Perimmäinen kysymys on että löytyykö muita jotka hyväksyy adoptio paikkansa ja perheensä ilman ajatusta menettää sitä. Itse olen alun perin jotain etsinyt mutten sitä löytänyt…
En tiedä paljonko teitä täällä on ja lupasin etten ikinä tänne kirjoittaisi mutta antaa mennä kun minua mietityttää muutama asia jos teitä tuolla ulkona on. En ole trolli ja toivon asiallisia vastauksia ja keskustelua minun kirjoitteluun.
Joten:
itse olin otto lapsi kun olin alle vuoden (muistan kun otto vanhempani tuli katsomaan minua ja valjeäni). Seuraava kuva oli kun sosiaali huolto otti vanhemman veljeni pois otto vanhempieni luota koska hän ei sopeutunut perheeseen ja jouduin valitsemaan veljeni vai perheeni, valitsin perheeni). Veljeni joutui toiseen perheeseen ja itse sairastuin harvinaiseen lonkka sairauteen.)
Nykyään en mitenkään hyväksy omaa tilannetta (työ/suhde) vaikka asun ulkomailla omaa tilannetta ja etsin aina jotenkin itseäni. Olen hyväpalkkaisessa työssä ja perhe muuttanut paikkakunnalle. Hermostun pienistä ja ajattelen olisiko perheen/ puolison/ tyttöystävän vaihdossa mitään järkeä vai tyydynkö osaani.
En ala haukkumaan taikka kommenttoimaan puolisonia millään tavalla koska haluan pitää lapseni lähellä. Avopuoliso on ollut elättinä jo 4 vuotta ja olen kaikki maksanut hänen puolestansa. Hän saa kaikki tuet mitä ikinä saa ja haluan että kaikilla on kaikki hyvin maksoi mitä maksoi. Olen käyttänyt kaikki tuloni heihin omat mieltymykseni tupakka alkoholi. Tykkään juoda voima juomat poissa perheestäni mutta tupakoin säännöllisesti kaikille tiedoksi…
Perimmäinen kysymys on että löytyykö muita jotka hyväksyy adoptio paikkansa ja perheensä ilman ajatusta menettää sitä. Itse olen alun perin jotain etsinyt mutten sitä löytänyt…
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siis käsitin, että luulet nykyisen elämäntilanteesi ongelmineen johtuvan siitä, että olet voimaton päättämään ja toimimaan kun olet joutunut sopeutumaan tuollaiseen adoption
uhrina. Saattaa syynsä olla silläkin, mutta monella biologisen perheen lapsella voi olla samanlaisia ongelmia.
Varmaan kannattaisi pohtia tilannetta ammattilaisen kanssa.
Mikä on syynä, että kirjoittaminen asiasta on ollut tänne niin vaikeaa. Koetko että osasi on vain alistua ja jopa kirjoittaminenkin on yritys kapinoida vasaan?