Masentaa, kun tänään sain tietää, että en taaskaan päässyt opettajakorkeakouluun. Ei ole tarpeeksi työkokemusta alalta, eikä muultakaan alalta. Olen opiskellut kasvatustieteen aineopinnotkin, että joskus pääsisin hausta läpi. Kasvatustieteen perusopinnotkin varmaan jo kohta vanhentuvat. Taas saa hakua odottaa vuoden. Olen hakenut kouluun viisi kertaa. Saan myös aika huonosti töitä, tällä hetkellä olen työtön, joten mielelläni pätevöityisin ammattiin. Taidan jättää haun ensi vuonna tekemättä, työkokemusta ei siihen mennessä varmaankaan kerry paljoakaan. Ei enää kiinnosta. Mietin, millä ihmeen kokemusmäärillä opekorkeaan voi päästä. Ei ainakaan suht nuori sinne pääse. Pitää olla lähes kymmenen vuotta kokemusta jostain. Kai opinnot on tarkoitettu alaa vaihtaville keski-ikäisille aikuisille, joilla on tuota työkokemusta. Harmittaa, kun tiedän, että opinnot olisivat työelämäni kannalta oleelliset. Tosin sittenkin varmaan saan tehdä vuosikausia sijaisuuksia, ilman vakitöitä. Järkyttävää tuo hakupistemäärien jatkuva kasvu Jamk:iin olisi päässyt 29 pisteellä, minulla surkeat 16. Pari vuotta, kun hakupisteiden lasku oli toisenlainen olin vain kahden pisteen päässä sisäänpääsystä. Eikös tämä ole kummallista ja epäoikeudenmukaista. En halua muuttaa kotiseudultani minnekään yliopistokaupunkiin, enkä muutenkaan pääsisi sielläkään opeopintoihin, koska vastaavuustodistus puuttuu. Elämä tallaa paikallaan, enkä pääse eteenpäin. Kun on epäsäännölliset tulot, niin miten suunnittelet elämääsi, et mitenkään. Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa? Onneksi olen hakenut kevättalvella myös aikuisille suunnattuihin maisteriopintoihin tekniseen viestintään. Uskon, että niihin minulla on paremmat mahdollisuudet. Ehkä vaihdan viestinnän alalle ja muutan jonnekin Timbuktuun, jossa on töitä 30-vuotiaalle korkeakoulutetulle.
Masentaa..
ValiValiValiVali
2185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin. Ja sitten kun pääsee kouluun, hiessä selkä nihkeänä valmistuu, niin sitten ei saa töitä. Epistä, mutta sellaista elämä on.
"En halua muuttaa kotiseudultani minnekään yliopistokaupunkiin" hieno ajattelutapa sulla.