On erityisen silmiinpistävää, miten pseudoskeptikot jättävät kirkon dogmit rauhaan ja kirkosta taas löytyy sympatiseerajia "skeptikoille". Ettei jumalakin sentään ollut protoskeptikko, joka kävi epäilemään omia luomistöitään? Amerikan pseudoskeptikoissa on sekä uskovaisia että ateisteja. Jälkimmäisiin kuuluu koko joukko CSICOP:in johtavia hahmoja. Se ei suinkaan estä joskus aktiivikristittyjä tarttumasta "skeptismiin" lyömäaseena jotta voisi huitoa jotain kolmatta - kuten esimerkiksi parapsykologiaa tai astrologiaa kuten Skeptikko-lehden 2/2001 artikkelissa Angela Bourque-niminen teologi (21) tekee. On päivänselvää, että tiede antaa itsensä niiden käyttöön, jotka ollen itse uskovaisia ja käyttäen tieteen valeasua, eli ovat pseudotieteilijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä, käyvät ikuista torjuntataisteluaan "vääräoppisia" ja "pakanoita" vastaan. Jos Angela-parka tarttuisit skepsismiisi johdonmukaisen päättäväisesti ja ruotisit läpi skeptisen kriittisesti vain uuden testamentin kirjat (joka on tehty moneen kertaan) historiallisesti ja metodologisesti, mitä jäisi jäljelle? Toisia kohtaan otetaan käyttöön mitä ankarin empiirin tiede ja osoitetaan sillä että se on epätieteellistä muttaitselle läheistä uskoa käsitellään muilla välineillä ja käsitteillä. Tämä on eräänlaista skitsofreniaa.
Yksinkertainen ja tehokas totuus on: sekä laitostunut usko että tiede yrittävät häikäilemättömästi ja intellektuaalisesti epärehellistä jälkeä jättäen häätää pois tietoisuudesta asioita, jotka kyseenalaistavat niiden perusoppeja - ja samalla perusturvallisuuden kokemusta ja saavutettuja asemia ja etuja yhteiskunnassamme. Teologian asema "tieteenä" on kärsii perinteisestä kahtiajaosta kun pitäisi tutkia objektiivisesti ja vailla arvovarauksia kaukaisia ja hämäriä asioita ja kuitenkin teologia on sitoutunut näkyvin ja näkymättömin sitein "pyhiin" kirjoituksiinsa ja yhden uskon perinteisiin. Varmasti aikoinaan suomalaisten teologien valtavirta tuli pappisperheistä tai opettajaperheistä, joiden vanhemmat olivat pappissukua. Vieläkin suomalaiset teologit vaikuttavat uskovaisilta tai puoliuskovaisilta, mutta kovaa "tiedettä" syntyy.
On äärimmäisen ongelmallista, jos valtio tukee rahallisesti yhden maailmankatsomuksen mukaista opetusta teologisten tiedekuntien muodossa, ja onhan teologian asema nykytieteen osana jo paradoksi sinänsä. Loogista olisi järjestelmä, jossa joko poistettaisiin yliopisto-opetuksen piiristä kaikki, missä tutkitaan jotain uskomusta tai sitten toinen vaihtoehto on että opetuksen piiriin kuuluisivat kaikki uskomukset. Joko tai. Nythän tilanne lähtee siitä, että teologia saa olla valtion suojeluksessa yliopisto-opetuksen osana sen omaavan historiallisen merkityksen vuoksi. Kristillinen teologia taas aikanaan tuhosi parhaansa mukaan muut, kilpailevat uskonnot ja uskomukset. Yhteiskuntamme seuraa kristillistä perinnettä ja on ottanut sen mukaisen alkukannan, mihin ei enää ole oikeutta.
Yhtä hyvin muut uskonnot ja elämänkatsomukset voisivat päästä osalliseksi yliopisto-opetuksesta. Millaista olisi jos astrologiaa opetettaisiin joka toisessa yliopistossa? Sillä on 3000-vuotinen perinne, on siis historiaa, mitä tutkia, on laaja astrologian sisäinen kirjo erilaisia oppisuuntia, menetelmiä, tekniikoita, suuntauksia ja nyansseja. Mutta astrologia ei ole tiedettä koska astrologisia vaikutusyhteyksiä todentavia teorioita ei ole. Teologia ei ole tiedettä koska jumalan vaikutusyhteyksiä maailman tapahtumiin ja ihmisten kohtaloihin ei voida todentaa."Suurin, rikkain, laajimmin kannatettu kaikista niistä instituutioista, jotka levittävät tieteenvastaisia oppeja, saa jatkaa toimintaansa rauhassa. Tämä instituutio on Suomen evankelis-luterilainen kirkko."(22)
Molempia, tiedettä ja kristinuskoa, voidaan pitää ryöväreinä, jotka pyrkivät monopoliin, toinen tiedon ja toinen uskon alueella. Suomalaisten skeptikkojen eturivistä löytyi mm. Kirkon tutkimuslaitoksen edesmennyt johtaja Harri Heino, ja onpa Skepsiksen puheenjohtajana ollut (1994) pappismies Veli Toukomies.
Yksinkertainen ja tehokas totuus on: sekä laitostunut usko että tiede yrittävät häikäilemättömästi ja intellektuaalisesti epärehellistä jälkeä jättäen häätää pois tietoisuudesta asioita, jotka kyseenalaistavat niiden perusoppeja - ja samalla perusturvallisuuden kokemusta ja saavutettuja asemia ja etuja yhteiskunnassamme. Teologian asema "tieteenä" on kärsii perinteisestä kahtiajaosta kun pitäisi tutkia objektiivisesti ja vailla arvovarauksia kaukaisia ja hämäriä asioita ja kuitenkin teologia on sitoutunut näkyvin ja näkymättömin sitein "pyhiin" kirjoituksiinsa ja yhden uskon perinteisiin. Varmasti aikoinaan suomalaisten teologien valtavirta tuli pappisperheistä tai opettajaperheistä, joiden vanhemmat olivat pappissukua. Vieläkin suomalaiset teologit vaikuttavat uskovaisilta tai puoliuskovaisilta, mutta kovaa "tiedettä" syntyy.
On äärimmäisen ongelmallista, jos valtio tukee rahallisesti yhden maailmankatsomuksen mukaista opetusta teologisten tiedekuntien muodossa, ja onhan teologian asema nykytieteen osana jo paradoksi sinänsä. Loogista olisi järjestelmä, jossa joko poistettaisiin yliopisto-opetuksen piiristä kaikki, missä tutkitaan jotain uskomusta tai sitten toinen vaihtoehto on että opetuksen piiriin kuuluisivat kaikki uskomukset. Joko tai. Nythän tilanne lähtee siitä, että teologia saa olla valtion suojeluksessa yliopisto-opetuksen osana sen omaavan historiallisen merkityksen vuoksi. Kristillinen teologia taas aikanaan tuhosi parhaansa mukaan muut, kilpailevat uskonnot ja uskomukset. Yhteiskuntamme seuraa kristillistä perinnettä ja on ottanut sen mukaisen alkukannan, mihin ei enää ole oikeutta.
Yhtä hyvin muut uskonnot ja elämänkatsomukset voisivat päästä osalliseksi yliopisto-opetuksesta. Millaista olisi jos astrologiaa opetettaisiin joka toisessa yliopistossa? Sillä on 3000-vuotinen perinne, on siis historiaa, mitä tutkia, on laaja astrologian sisäinen kirjo erilaisia oppisuuntia, menetelmiä, tekniikoita, suuntauksia ja nyansseja. Mutta astrologia ei ole tiedettä koska astrologisia vaikutusyhteyksiä todentavia teorioita ei ole. Teologia ei ole tiedettä koska jumalan vaikutusyhteyksiä maailman tapahtumiin ja ihmisten kohtaloihin ei voida todentaa."Suurin, rikkain, laajimmin kannatettu kaikista niistä instituutioista, jotka levittävät tieteenvastaisia oppeja, saa jatkaa toimintaansa rauhassa. Tämä instituutio on Suomen evankelis-luterilainen kirkko."(22)
Molempia, tiedettä ja kristinuskoa, voidaan pitää ryöväreinä, jotka pyrkivät monopoliin, toinen tiedon ja toinen uskon alueella. Suomalaisten skeptikkojen eturivistä löytyi mm. Kirkon tutkimuslaitoksen edesmennyt johtaja Harri Heino, ja onpa Skepsiksen puheenjohtajana ollut (1994) pappismies Veli Toukomies.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pseudoskeptismin tunnusmerkkejä:
-Kielletään mieluummin kuin epäillään.
-Valikoiva kriittisyys.
-Tuomitaan ilman kattavaa tutkimusta.
-Mieluummin mustataan maine kuin tutkitaan.
-Pilkataan ja hyökätään henkilöä vastaan.
-Oletetaan, ettei arvostelijalla ole todistustaakkaa.
-Vastaväitteet perustuvat enemmänkin uskottavuuteen kuin empiiriseen
todistusaineistoon.
-Vastapuoli luokitellaan halventavasti "edistäjiksi", "pseudotieteilijöiksi" ja "patologisen tieteen harjoittajiksi".
-Esitetään vahvistamattomia vastaväitteitä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pseudoskeptismi
Väärä palsta!
Tämä on vaihtoehtoiset hoidot palsta!