Terve!
Olen 23-vuotias nuori nainen ja olen pitkään miettinyt, miksi isäni kohtelee minua niin huonosti?
Minulla on nuorempi sisko joka on aina saanut tahtonsa läpi ja isäni ei kohtele häntä samalla lailla kun minua. Tätä on jatkunut siitä lähtien kun olin 13v. Muutin äitini luo 16-vuotiaana, koska en kestänyt enää. (vanhempani erosi vuonna 2001 ja asuin isäni kanssa.)
Isäni on lyönyt, tukistanut, heittänyt tavaroita, huutanut ja haukkunut minua. Haukkuminen jatkuu vieläkin. Mutta nuorempi on säästynyt kaikelta tältä.
Isä on aino vanhempi joka on elossa. Äitini kuoli pari vuotta sitten ja siitä lähtien olen yrittänyt saada jotenki välejämme kuntoon, mutta turhaan. Isääni ei kiinnosta.
Hän tänäkin päivänä jaksaa polkea minua maahan, vaikka en ole tehnyt hänelle mitään. Ihmettelen vaan, että miksi? Jos vastaan puhelimeeen, hän saattaa olla ihan normaali ja kysellä kuulumisia. Mutta yht'äkkiä äänensävy muuttuu ja hän alkaa haukkumaan ja huutamaan. Olen monesti joutunut jäämään pois töistä koska olen henkisesti loppu.
En tiedä pitäisikö vain antaa olla ja olla vastaamatta puhelimeen ja katkaista välit kokonaan? En vaan jaksa käsittää koko ihmistä!
Olen 23-vuotias nuori nainen ja olen pitkään miettinyt, miksi isäni kohtelee minua niin huonosti?
Minulla on nuorempi sisko joka on aina saanut tahtonsa läpi ja isäni ei kohtele häntä samalla lailla kun minua. Tätä on jatkunut siitä lähtien kun olin 13v. Muutin äitini luo 16-vuotiaana, koska en kestänyt enää. (vanhempani erosi vuonna 2001 ja asuin isäni kanssa.)
Isäni on lyönyt, tukistanut, heittänyt tavaroita, huutanut ja haukkunut minua. Haukkuminen jatkuu vieläkin. Mutta nuorempi on säästynyt kaikelta tältä.
Isä on aino vanhempi joka on elossa. Äitini kuoli pari vuotta sitten ja siitä lähtien olen yrittänyt saada jotenki välejämme kuntoon, mutta turhaan. Isääni ei kiinnosta.
Hän tänäkin päivänä jaksaa polkea minua maahan, vaikka en ole tehnyt hänelle mitään. Ihmettelen vaan, että miksi? Jos vastaan puhelimeeen, hän saattaa olla ihan normaali ja kysellä kuulumisia. Mutta yht'äkkiä äänensävy muuttuu ja hän alkaa haukkumaan ja huutamaan. Olen monesti joutunut jäämään pois töistä koska olen henkisesti loppu.
En tiedä pitäisikö vain antaa olla ja olla vastaamatta puhelimeen ja katkaista välit kokonaan? En vaan jaksa käsittää koko ihmistä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jotenkin minua kosketti heti tuo paholaisen tytär? Sitä sä todellakaan et ole, vaikka isäsi kohtelee sinua noin. Isä käy sinun kautta jotenkin omaa sielun vammaansa. Voihan olla että hän mieltää omat epäonnistumisensa ja konkretisoi ne sinuun. Mistä tietää, vaikka hän kokee syyksi sinun olemssaolon, jotta joutui yhteiselämään äitisi kanssa. Itse jouduin joskus omilla korvilla todistajaksi siihen, että olin syypää isän ja äidin pakkoavioliittoon. En ota tuota syytettä vastaan, koska en ole päättänyt, että kaksi ihmistä harrastaa seksiä ja saa lapsen. Kyllä vastuu ja moka on tuollainen kahden aikuisen pään välissä.
Toinen teoria on että olet vain persoonaltasi juuri sellainen, että isän on helppo purkaa pahaa oloaan juuri sinuun. Sinussa on jotain kestävää empaattisuutta.
Älä missään nimessä miellä itseäsi huonoksi isäsi vuoksi, jos itsetuntosi on heikentynyt isäsi vuoksi, niin ota nyt järki ja ymmärrys käteen.
Olet aikuinen ihminen ja mikäpä pakottaa sinua toisen sylkykupiksi. Isäsi on tavallaan mieleltään sairas reppana, mutta sinä et ole henkilö häntä tukemaa ja eheyttämään. Olet jo antanut osasi.
Keskity nyt vain omaan elämääsi ja hyvinvointiin. Voisit kai sanoa isälles, että haluat elää jo ihan omaa, vapaata ihmisien elämää.
En tarkoita että alkaisit järkitasolla vihata isääsi, vaikka tunteiden tasolla vihan tunteet nousevat pintaan. Sairas kieroon kasvanut puu ei vain näe itse totuuttaan ja sellainen isäsi kai on?
Voit sanoa puhelimessa, että et jaksa kuunnella hänen perätöntä soopaansa.