Näitä juttuja kun lueskelee täällä, on tullut huomaamaan, että useat ovat ottaneet tietyn roolin täällä. Aika ykstoikkoiselta tuntuis olla aina niin asiallinen, viisas ( mitä se viisaus sitten onkaan) ja järkevä ihminen. Ja taas yksitoikkoista jos aina pukkaa vain jotain vitsin tynkää.
Miksi täälläkään ei kovin moni osaa olla vain oma itsensä? Nimimerkin varjolla luulisi sen olevan helppoakin. Mutta ei näköjään ole. Pitää esittää vain mahdollisimman hyvää ja fiksua ihmistä.
Miksi täälläkään ei kovin moni osaa olla vain oma itsensä? Nimimerkin varjolla luulisi sen olevan helppoakin. Mutta ei näköjään ole. Pitää esittää vain mahdollisimman hyvää ja fiksua ihmistä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
niin se menee....
asiallinen keskustelu? Ei saa olla tavallinen eikä saa olla vitsikäs,mikä sitten?Mun mielestä näitä ei voi sanoa keskusteluiksi,moniko uskaltais tulla nimimerkin takaa "ulos"jos näin vaadittais.Olen uusi käyttäjä ja eipä täältä paljoa sisältöä löydy,joillakin on hyvä tyyli kirjoitella,kiitos Mies 50 ja Sumppi-roosa.Kaikkihan ei tosiaankaan voi miellyttää kaikkia,mut yritetään kuitenkin,eiks?
...ja tähän aiheeseen mennäkseni, niin kyllä minä yritän näissä kirjoituksissanikin olla ihan yhtä rento ja railakas kuin mihin minut siviili- ja työelämäni on opettanut.
Toki vakaviakin osaan jutella ja kaikki yleensäkin tulee sydämestä, mutta toisaalta taas haen tietynlaista rentoutumiskonstia tästä kirjoittelusta.
En halua aina ajatella tätä arkipäivää, vaan yritän omalta osaltani vähän piristää ihmisten elonpolun tasaista taaperrusta.
Aivan. Sinä oletkin mielestäni yks aidon tuntuinen ihminen, mitä olen sun juttujas lukenut. Anna palaa vaan.
:=)))
joo ootkin yhtä railakas ja rento kuin rautakanki.ootkin varmasti töissä jossain valtionkonttorissa !!!! olet kyllä piristänyt minua...
Mikä on kenenkin "oma itse"? Kyllä minä luulen että suurin osa kirjoittaa,niinkuin ajattelee.Me nyt vaan olemme tällaisia, vähän suurentelevia tai estyneitä, me suomalaiset...
reilusti vaan: Estosia, kännykät handussa kulkevia takametsän juntteja :D !!!
että suurin osa meistä kirjoittelee sillä omimmalla tyylillään. Jos kuitenkin olen väärässä, niin ei haittaa, jokainen kun taplaa tyylillään, niin minäkin.
"Joskus sitä niinku herää välillä ja hätkähtää, mutta sitte vaan ajattelee että mitä helkuttia, jos tässä rupee funtsiin niin kaheliks siinä tulee. Pistetään laulu soimaan ja mennään taas, kato". (A.Laurila)
Kuulostaisko minun tyyliltäni ?:)
kun pyritään itsensä kanssa sinuksi?
Onko se henkistä taspainoa ja sovussa elämistä koko maailman kanssa.
Ovatko ristiriitatilanteet helpompi selvittää ja
eivätkö kanssaihmisetkään sitten niin helposti hermostu sinuun.
Kysyn ihan vilpittömästi, sillä vaikutat sellaiselta itsesi kanssa "sinunkaupat" tehneeltä.
oli koko ajan mielessä.että pitäisköhän lopettaa teitittely,siitä jotenkin vielä Pirkka-Pekka malli pyöri nupissa rinkiä,no joo noi sun kysymykset kyllä kans on jo hyvin pitkälle ajattelevan ihmisen kysymyksiä,no jäädäänpä odottamaan vastauksia???
enkä osaa ajatella yhtään mitään johdonmukaisesti.
Enkä osaa rekisteröityä millään ....keleen
nikillä.
Ajattelehan sitä kun päätin ruveta viimeisen päälle rehelliseksi ja antaa galleriaan henk. koht. tietojani, mutta kun ei niin ei.
Mujerit ja kaikki luulee, että olen viimeisen päälle kiero teeskentelijä, kun vaihtelen nikkiä kuin kameleontti väriä.
Ethän sinä luule?
ei jokaisen tarvitsekkaan olla johdonmukainen,ei tarvitse osatakkaan rekisteröityä,eikä tarvitse laittaa julki henk.koht tietoja,nikkejä vaihtelevat kameleontit ovat tämän palstan suola ! aatteles kuinka paljon hyvää oloa muutamille " nikkinsä rekanneille " tuot kun saavat purkaa pahaa oloaan,ja nostaa itsensä tavallisten tasaisten tallaajien yläpuolelle....katsella valkoisista norsunluu torneista alas.....olkoon voima kanssasi !!!
Ellu, ainut aito ja alkuperäinen.
Nyt minä siis rupesin Ellumariksi.
Miehelle 50 ensinnäkin. En tosiaan teitittele ketään. Jos yks ihminen, niin miksi sanoa te? Ja jos mua teititellään en pidä siitä.
Jos on henkinen tasapaino, ei tarkoita sitä, että koko maailman kanssa pitäisi elää sovussa. Aika mahdotonta. Mutta itsensä kanssa sovussa eläminen on vähän helpompaa. Oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.
Ristiriitatilanteet on tosiaan helpompi selvittää. Täytyis oppia ajattelemaan, että tämä on vaan elämää ja siihen kuuluu myös ristiriitatilanteita, jotka aina selviävät tavalla tai toisella.
Kanssaihmiset hermostuvat varmasti minuun. Varmaan tälläkin foorumilla on ihmisiä, jotka eivät voi sietää mun mielipiteitä. Mutta ei haittaa. Tärkeintä itselleni, että pystyn olemaan tosiaan "sinut itseni kanssa". Ei tarvi teeskennellä parempaa kuin mitä olen.
Ehkä elämässä koetut vaikeudet opettavat ihmistä paljonkin. Ajattelemaan elämää täysin eri näkökulmasta. Kaikki olemme samassa veneessä, kun lähdön aika koittaa. :=))))
loistavaa chatti henkilö syntynyt ELLUmari jee jee jee
sillä nyt jos koskaan rohkaisevat sanat ovat paikallaan, sillä minä olen koko päivän joutunut olemaan kamalan kohtelias ja nielemään kaikki sellaiset sanat, jotka oliin tahtonut laukaista joillekin "rakkailleni" päin naamaa.
Sellainen kuluttaa ja laittaa pinnan kireälle.
Tässäpähän nyt kuitenkin saan oikein "julkisen sanan" palstoilla rökittää.
On tämä virtuaalimaailma mahtava paikka. Ei tarvitse katsoa kiukusta kipinöivin silmin ja kiroiluakaan ei kukaan kuule(toinen ihminen)
Sinulla on aika erikoinen nikki, muuten.
Minun on tämä Ellumari ollut vasta vajaan tunnin, mutta kuulostaa mukavammalta kuin joku Lupinus, sillä kyllä siitä pakostakin tulee susi mieleen. Enkä minä ole yhtään susimainen. En edes laumasielu, raatelemiseta puhumattakaan.
vaikka kouluissakin oppilaat sanovat opettajaansa nykyaikaisen rennosti "Malluksi" tai "Pepeksi" ja eikä siinä tietysti mitään.
Minusta ei ainakaan tunnu pahalta kun valintamyymälän kassatyttö sinuttelee. Sitähän tuntee itsensä nuoremmaksikin kun on.
Sanoit, että ristiriitatilanteet selviävät aina tavalla tai toisella. Niinhän se menee. Mikään paha, eikä kyllä hyväkään kestä ikuisesti ja asioilla on taipumus järjestyä.
Minä en kyllä ole erikoisen hyvässä sovussa itseni kanssa, vaikka kävin kerran positiivisen ajattelun kalliin kurssinkin.
Siellä neuvottiin katsomaan itseään joka aamu peilistä ja sanomaan peilikuvalleen, että"sinä olet hyvä,olet fiksu ja kaunis ja sinulta onnistuu kaikki."
Taas kerran sai todeta kuinka käytäntö ja teoria ovat kaksi eri asiaa.
Tuosta tulikin mieleeni, että rentoutumisharjoituksissani sanon itselleni joka päivä, että ajattele asioita positiivisesti, sillä positiivisista ajatuksista on minulle hyötyä jne.
Se muuten auttaa. Mutta pitäis sanoa niitä asioita itselleen joka päivä. Oletko muistanut sanoa niin joka aamu? Ja täytyy myös uskoa, mitä sanoo, eikä sanoa vain sanomisen vuoksi. :=)))
Kun sanot joka päivä, että ajattele asioita positiivisesti, etkö epäile koskaan? Kun kehoitat meitä olemaan oma itsemme, miksi sanot niin? Mistä tiedät ettemme ole? Ja mistä tiedät, että sinä olet oma itsesi? Jospa vain luulet niin.
enkä sano.Muut saavat sanoa, sillä silloin palaute on objektiivisempaa.
Aivan rehellinen ollakseni kyllä minä nauraa sain silloin "kurssin" jälkeen.
Nimittäin kun siinä peilin edessä aloin kehua itseäni ja samalla kuitenkin näin aamuhappaman naamani, niin minua alkoi älyttömästi naurattaa.
Jollekin voivat olla avuksi nami, nami-kurssitkin.
Ei tässä kyllä mitään pahempia itsetunto ongelmia ole.
Ne rentoutumisharjoitukset auttavat kuulemma verenpaineeseenkin. Minun työtoverini väittää niin. En tiedä, sillä en ole hänen arvojaan koskaan mittaillut.Vaikka selvähän se on ja koettukin, että kun suuttuu, tai hermostuu, niin verenpainekin nousee, että kohina käy.
Kaikki todellakin ollaan samassa paatissa.
Seuraavalla pysäkillä ei ole vuoronumeroita, ei kännykkä juppeja mersuineen, ei byrokraatteja, ei tv-lupa tarkastajaa, ei verottajaa, ei ulostusmiestä (*wirn*), eikä vittu varsinkaan turkulaisia :D !
Kuulostaa paratiisilta !
Hmmm...mihinköhän sen Smith & Wessonin pistinkään...aika ottaa taas erä rulettia...
sama se millä päällä funtsii pää asia,että se toimii,ole huoleti mitä immeiset funtsii,se on sillai ku toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää ,sun nuppis toimii vaikka oisit ellun kana(hmm no joo)heh hee
Minä teitittelen jos huomaan,että joku vanhempi henkilö sitä odottaa,no joo ei kai heitä juuri ole enää,en tiedä mistä johtuu,muuta seuraapa jotain toimittajaa kun hän puhuu kenraalin kanssa,niin sävy on toinen kuin sotamihen kanssa.Mietin juuri,että jos esim olisin päässyt tai joutunut kasvokkain esim vanhan äänruutin kanna ,niin varmasti olisi tullut teititeltyä,tuskimpa teitittelisin esim Haloskaa.Tilanteen mukaan sekin on eri juttu olisiko hän torilla tai jossain protokollassa.No kyllä ne teitittelyt on jäänyt vastaan ottamatta itsekin,voi sanoa,että ketkä me?
Hyvä, Maalaismies, olen ikäni saanut näppyjä olisit-sinäkin-hieman-valoisampi patistelusta, vaikka sen tietystä näkökulmasta ymmärränkin. Olen kasvanut epäilevässä, hieman kyynisessä ja kaikille elämän ilmiöille perusteluja etsivässä (ja vaativassa) ympäristössä. Ja pääosin sellainen minusta on tullutkin. Tosin kyynisyyttä vastaan yritän taistella kynsin hampain. Kyynisyys tappaa, silla kaikella, mitä teemme tai jätämme tekemättä on aina merkitystä.
olikin hyvä valinta.
Eihän rekisteröintitietoja tarvitse jättää julkiseksi.
Ilmoita ne tiedot lomakkeella jotka ovat pakollisia, ja jätä sivu piilotetuksi galleria sivuksi.
Jos nimittäin haluat ettei nimimerkkiäsi kukaan muu voi käyttää, on tuo rekisteröinti ainoa tapa suojata se vain sinun käyttöösi.
olen, henkilö jonka asema, tai ikä jo sinänsä on arvostettava, ansaitsee teitittelyn.
Ellu tuolla jo sanoikin kuinka kouluissa opettajia nykyään kutsutaa etunimeltä. Siinä asiassa olen joskus miettinyt olisiko tuo liian tuttavallinen nimien käyttö kuitenkin huonompi ratkaisu kuin entinen, "opettaja" nimen käyttö.
Aiheuutuko siitä osaltaan tuo lisääntynyt häiriköinti luokissa, opettajaa ei enää arvosteta, sehän on vain Pena.
Tuosta itsetunnosta, omana itsenään esiintymisestä,
täällähän näkyy hyvin sujuvasti sukupuoltakin vaihtavia ihmisiä "nikkien takana".
Roolin vetäminen näkyy olevan helppoa joka sen osaa.
Onhan meissä jokaisessa kai, se asiallinen ja se humoristinen puoli, joita ei jokaisessa puheenvuorossa ehkä voi yhdistää, eikä tuoda esiin.
Ilmeet kun eivät täällä näy, emme voi, eikä meidän pitäisikään, muokata sitä yksipuolista käsitystä henkilön persoonasta vain muutaman lauseen perusteella.
Minussa ainakin asuu kaunosielu ja pirullisuus, pyrin vain pitämään niitä tasapainossa.
Persoonallisuuttani en voi muuttaa, mutta muokata voin, sitä koulua ei kannata jättää kesken.
ajattelin pistää kaikki aitouteni kehiin ja repäistä räväkästi.
Pääasiahan on tulla pois maskin takaa ja olla rehellinen, aito itsensä.
Nyt kuitenkin, näin vähän ajatusaikaa saatuani tulinkin siihen johtopäätökseen, että enhän minä mikään kamalan epäjohdonmukainen olekaan.
Kananpäät ja .....leet ovat minun aitoa "omaa itseä."
Muuten ymmärsin aivan hyvin mitä mujer tarkoitti.
Minustakin teskentely on vastenmielistä ja monta kertaa tekisi mieli sanoa jollekin ihmiselle, että älä viitsi esittää!
Vaikka esitän itsekin. Eilen esimerkiksi olin niin kärsivälline, ystävällinen ja kohtelias, että siitä olisin ansainnut merkin, tai mitallin, ainakin ottaen huomioon normaali tyylini:"poikki, halki ja pinoon!"
On nimittäin huomioitava se tosiasia, että jos kaikki heittäisimme naamarit naulakkoon, niin aika primitiiviseltä alkaisi meno näyttää tällä pallolla.
Joskus oon liekeissä, joskus taas v-tuttaa.
Joskus ei vaan kestä,joskus taas oon armollinen.
Heikoimpana hetkenään saattaa saada ajatuksen sanoa jotain vakavaa, mutta se menee äkkiä ohi,ja taas alkaa se sietämätön venkoilu.
Kai sitä kuitenkin jotenkin tässä ihmistä muistuttaa? Kukin meistä.
olen sitä mieltä, että tuttavallisuus opettajien ja oppilaiden välillä on mennyt liiallisuuksiin. Teitittely olisi paikallaan ja auktoriteetti säilyisi paremmin.
Ei varmaankaan kaikenmaailman nimittelyt opettajia kohtaan olisi niin yleisiä kuten nykyään.
Minä henkilökohtaisesti teitittelen vieraita ikäisiäni ja tietenkin minua vanhempia henkilöitä.
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Kohteliaisuus ei maksa mitään.
Sitä nolostuu, kun joku käskee olemaan oma itsensä. Vähän sillai, kun joku Esko käskee heräämään ja tekeen parannuksen. Siis joku on minun yläpuolellani, on oma itsensä, herännyt ja tehnyt parannuksenkin. Minä en.
Mä en uskaltais mennä sanomaan kellekään, että ole oma itses. Sehän voi olla enemmän oma itsensä kuin minä. Tulee semmonen tunne kuin olisi jossakin hiton tentissä, kun kirjottaa. Meneeks tää nyt oikein?
Oikeassa olet! Ei kukaan voi sanoa toiselle, että ole oma itsesi. On tilanteita ja ihmissuhteita, missä ei voi tuntea olevansa oma itsensä.
Nautinnollista on olla esim. sellaisten kavereiden ja ihmisten kanssa, kun tunnee että minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen. Minusta meidän pitäisi hyväksyä kanssaihmisemme sellaisena kuin he ovat, eikä asettaa heille jotain meidän mittapuun mukaisia omana itsenä olemisen mallia.
On mielenkiintoista, että tässä maailmassa on niin paljon erilaisia ja ainutlaatuisia ihmisiä joihin on kiva tutusta. Minä näen jokaisen ihmisen uutena haasteena! Antakaa kaikkien kukkien kukkia!
Heippa, una mujer, mielestäni rooli tai sen ottaminen ei ole itsessään kielteistä. Jokainen meistä sekä käyttää että tarvitsee erilaisia rooleja joka päivä. Minä olen hieman erilainen minä suhteessa mieheeni, aikuistuviin poikiini, anoppiini, komeaan nuoreen mieheen kadulla ja niin edelleen.
Roolit suojelevat minua ja antavat minulle liikkumatilaa. Ymmärrän niin, että roolini ovat osa minua. Se, mitä kutsun minäksi (identiteettini) siis ikään kuin koostuu minulle elämän varrella muotoutuneista rooleistani. Mikäli olen tavallinen terve ihminen (jota kyllä joskus itsekin epäilen!), jokaisessa roolissani on tunnistettavissa se sama perusminä. Roolissaankin ihmisen on siis mahdollista olla aidosti läsnä.
Kuten olen jo aiemmin tainnut todeta, ajattelen esimerkiksi Angiinan olevan minä, mutta Angiina ei ole suinkaan koko minä. Ihminen ei voi koskaan pelkän ruudun ja kirjainten välityksellä olla kokonainen, sillä meidän kommunikaatiostamme suurin osa (yli 90%) on ei-verbaalista.
En vain ymmärrä, mitä tarkoitat roolin ottamisella? Eihän se ole roolia, jos on oma itsensä.
Tarkoitan lähinnä avauksellani sitä, että on paljon ihmisiä,
jotka eivät uskalla tai osaa sanoa omia mielipiteitään ja näin heidän mielipiteisiinsä vaikuttaa jonkun muun heidän mielestään viisaan tai tärkeän ihmisen mielipide. Ei uskalleta pitää omista mielipiteistä kiinni. Teeskennellään muuta kuin mitä ollaan. Eli petetään sillä omaa itseä.
Ei tosiaankaan ihminen voi olla kokonainen pelkän ruudun ja kirjainten välityksellä.
Minä harrastan paljon itsetutkistelua, joka on aika mielenkiintoista hommaa. Vaikea näitä ásioita on tietenkin täällä käsitellä, kun tulee niin monesti väärin ymmärretyksi, tai ei itse osaa oikealla tavalla tuoda esille asiaa, mitä tarkoittaa.
Ehkä ei täällä palstoilla kannata kovin syvällisiä asioita tuoda esiin :=)
Sinä olet saman ikäpolven naisia (täytän vuoden päästä 50v.) kuin minäkin. Muistat varmaan Onni Klovnin, kymmenen pistettä ja papukaijamerkin? Saat minulta nyt sellaisen hyvästä avauksesta. Väärinkäsityksiä ei voi välttää kasvotustenkaan, joten mikä ihme se nyt on, jos niitä tälläisilla palstoilla sattuu.
Se, miten roolin ymmärtää riippuu tietenkin siitä, miten rooli kullonkin määritellään. Minulle rooli ei tässä yhteydessä tarkoita teeskentelyä tai näyttelemistä. Voidaanhan esimerkiksi puhua äidinroolista ja/tai sen omaksumisesta. Ja sekin rooli meillä jokaisella äidillä on hieman erilainen, vaikka samasta äitinä olemisesta puhummekin.
Kovinpa olet tarkkaan lukenut rivien välit kun olet huomannut "useammankin ottaneen tietyn roolin".
Mitenkä on. Suostuisitko kirjoittamaan omalla nimelläsi, ellet niin olet kaltaiseni kameleontti joka väijyy oksilla ja ampuu kielellään pahaa aavistamattomia kunnon kansalaisia.