Antaakko vai myydäkkö koira?

apulaa, se on ihan hyvä paikka jossa moni rekku vaihtaa omistajaa tuollaisissa tilanteissa. Itsekin sieltä omani hankein ja tämä koira ei enää kotia vaihda.

Aloittajalle vinkiksi että varmistaa että kysyjä on etsimässä nimenomaan sen rotuista koiraa ja mikään muu ei tule kysymykseen. Viestittele maileitse muutaman kerran ja pyydä tietoja kodista ja sen koirahistoriasta. Kun viet niin varmistelet että tiedot pitävät paikkansa. Kavahda jos olleita koiria on ollut monta, ettei lähde tämäkin kiertoon. Äläkä anna perheeseen jossa lapsia, ainakaan monta ja pieniä joukossa.

Näillä ehdoilla minäkin koiraa itselleni hain, ja luopuja menetteli juuri noin. Minä sain mitä hain ja vanhan omistajan ei tarvitse miettiä mitä koiralle kuuluu, että onko hyvä olla. Takuulla on!

Kaikkein sitoutuneimmilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tapana maksaa koirasta. Ja koira, kodinvaihtaja nimenomaan, on takuulla saanut rodunomaisemmat olot kuin mitä olisi saanut juuri missään muualla. Joten turha kuvitella että raha tekisi vastuulliseksi. Liika raha päinvastoin vähentää vastuunkantokykyä ja koira muuttuu tavaraksi.

Tsottsot kirjoitti:

Kaikkein sitoutuneimmilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tapana maksaa koirasta. Ja koira, kodinvaihtaja nimenomaan, on takuulla saanut rodunomaisemmat olot kuin mitä olisi saanut juuri missään muualla. Joten turha kuvitella että raha tekisi vastuulliseksi. Liika raha päinvastoin vähentää vastuunkantokykyä ja koira muuttuu tavaraksi.

Lue lisää

Ei se kyllä ihan noinkaan taida mennä.... Turha ylistää itseään liikaa sen vuoksi, ettei ole maksanut koirasta, ja pitää koirasta maksajia huonompina omistajina. Eiköhän molemmissa koiranottajissa ole sekä hyviä että huonoja, maksaa koirasta tai ei.

Joopajoooo kirjoitti:

Ei se kyllä ihan noinkaan taida mennä.... Turha ylistää itseään liikaa sen vuoksi, ettei ole maksanut koirasta, ja pitää koirasta maksajia huonompina omistajina. Eiköhän molemmissa koiranottajissa ole sekä hyviä että huonoja, maksaa koirasta tai ei.

Lue lisää

Aika pitkälle se kyllä muuten menee. On valitettava totuus. Mutta poikkeuksia on kummassakin ryhmässä.

Jotenkin arvelin, että jos en tekstiä prikulleen jokaikistä sanamuotoa tarkkaillen kirjoita niin joku "kukkahattutäti" tai "kettutyttö" (oletan että olet naikkonen, koska kukaan miespuolinen ei sortuisi tuollaisen tekstin kirjoittamiseen) sieltä tulee syyttävä sormi osoitellen ja irroittaa asioita kontekstista. Onhan sentään kyseessä suomi24, jossa teitä ihmisiä, joilla pakkomielle arvosteleviin teksteihin, kyttää sopivia viestejä kuin haaskalinnut raatoa. Jotta tähän ei tule lisää tuon kaltaisia viestejä niin selvennän muutaman asian:

Koiran luopumissyy EI OLE sen TIETYISSÄ tilanteissa esiintyvä ongelmallisuus. (En varmaan olisi viittä vuotta koiraa pitänyt, jos olisin kokenut nuo muutamat ongelmat ylivoimaisiksi) En matkusta usein ja ihmisiä voi tavata kaupungilla ym. aktiviteeteissa ettei minun pienessä luukussa kannata paljoa kahvikupposia ryystää, joten vierailutilanteita on hyvin vähän. Minulla on siis kaksi ongelmaa koiran kanssa, jotka eivät ole kovin merkittäviä jokapäiväisessä elämässä vaan tilannekohtaisia. Vierailutkin alkoivat leikkauksen jälkeen sujumaan paremmin.

Kolmas ongelma, eli sen, ettei koirani siedä räksyttäviä koiria aitauksessa tai muita uroksia, voi olla sille pikemminkin synnynnäinen ominaisuus. Tai olkoot mistä syystä johtuvaa hyvänsä, sekään ei ole päivittäinen ongelma ja nuo aitaustilanteet on muutenkin vaarallisia ja omavastuualuetta eli jos jotain sattuu niin vakuutus ei korvaa. Olen kuullut niin monesta tapauksesta missä kulukorvaukset on jääneet uhrikoiran omistajalle. Eikä kaikki koirankouluttajat suosittele edes viemään aitaukseen. Mutta tätä ei tarvitse edes kokea ongelmaksi, jos ei aitauksessa käy. Ulkoilutilanteissa asia hoidetaan ohituksilla.

Unohdin tuohon yhden lauseen "Koiraa on yritetty kaikin keinoin kouluttaa matkutustukseen (makupalat, hormonihaihdutin, luonnon "rauhoittavat" ym.), mutta se ei vaan siedä paikallaan olemista kulkuneuvossa." perään kirjoittaa, että mukana on ollut kasvattaja, joka on myös ammattilainen koiran ongelmakoulutuksessa. Nykyisin minun ja kasvattajan välillä on useampi sata kilometrejä. Kaikkeni olen yrittänyt, mutten ole täydellinen kuten sitä tunnut olevan.

"surullista että on koiraan sitouduttu mutta sitten ei hankitakaan koiralle sopivia oloja vaan annetaan koira pois."

Voi hyvää päivää! Nautit varmasti tuon kirjoittamisesta, jotta sait oman sädekehäsi loistamaan? Luuletko tosiaan, ettenkö olisi miettinyt päätäni puhki, yrittäessäni keksiä muita vaihtoehtoja? Päätös luopua koirasta ei todellakaan ollut kevyin mielin tehty päätös vaan raskas ja kipeä minullekin! Koiran vuoksi en voi tässä tilanteessa tehdä mitään sellaisia muutoksia elämääni, kuten opiskelun lopettaminen tai työtuntien vähentäminen (sitten ei olisi varaa pitää koiraa ollenkaan!) jotta pystyisin koiralle antamaan enemmän aikaa. Myöskään isomman asunnon hankkiminen yksin ei onnistu tämän kaupungin hintaluokan vuoksi. Minulla ei ole tässä mitään velvollisuutta yhtään sen enempää yksityisasioitani availla ja ne kuten kaikki muukin on tässä irrelevanttia, koska fakta on, että koirasta on pakko luopua sen omaksi parhaaksi eikä se fakta muutu miksikään vaikka kuinka tähän tulisi syytöstekstejä. Kannattaa jatkossa miettiä mitä kirjoittaa, koska asiat ei ole niin mustavalkoisia kuin miltä ne sinun pienessä mielessäsi vaikuttavat.

Tsottsot kirjoitti:

Kaikkein sitoutuneimmilla ihmisillä, kuten minulla, ei ole tapana maksaa koirasta. Ja koira, kodinvaihtaja nimenomaan, on takuulla saanut rodunomaisemmat olot kuin mitä olisi saanut juuri missään muualla. Joten turha kuvitella että raha tekisi vastuulliseksi. Liika raha päinvastoin vähentää vastuunkantokykyä ja koira muuttuu tavaraksi.

Lue lisää

Samaa mieltä..se joka arvostaa koiraa arvostaa koiraa maksoi mitä maksoi.

Ja jos vaativampi niin ne joilla ei ole rahaa laittaa niin paljon ventovieraan koiraan niin karsiutuu.

Itse jos antaisin koiran pois katsoisin olosuhteet ja sitoutumisen koiraan ja sen tunteeko rodun piirteet ja miten niitä käsittelee tunteeko eleet..ihan sama silloin maksaako mitään se kunnollinen koti on se ja vanhasta koirasta ei muutenkaan voi pyytää paljon joten raha ei pysty ratkaisemaan tuleeko hyvä koti vai ei..jollekin 300-500 on paljon ja jollekin hyvätuloiselle ei yhtäöän mitään. Itse olen osaaikainen/työtön ja 300 on jo paljon. Vaikka olen satsannut koiran elämisen kuluihin eli rokotukset mahdolliset leikkaukset jos käy huono tuuri, hyvä ruoka etc. Ja aina koirat loppuun asti ja hyvin hoidettu alkusumman pienuudesta huolimatta. Koiran vakuutusrahaksi laitan alkusumman mieluummin.

Meille tuli puolivuotias kodinvaihtajaseropi 50e ja täysnappi koiralla loppuelämän koti ja helmi koiraksi. Toinen joka meillä kävi maksoi 500 rotukoira ja ei sopinut meille ollenkaan vaikka olisimme silloin tuon summan haalineet..koira ei pysynyt riistavietin takia vapaana ja meillä koirat on aina irti pihassa ja liian kova vahtivietti..raha ei ratkaise vaan olosuhteet.

gfghfghgjgj kirjoitti:

Samaa mieltä..se joka arvostaa koiraa arvostaa koiraa maksoi mitä maksoi.

Ja jos vaativampi niin ne joilla ei ole rahaa laittaa niin paljon ventovieraan koiraan niin karsiutuu.

Itse jos antaisin koiran pois katsoisin olosuhteet ja sitoutumisen koiraan ja sen tunteeko rodun piirteet ja miten niitä käsittelee tunteeko eleet..ihan sama silloin maksaako mitään se kunnollinen koti on se ja vanhasta koirasta ei muutenkaan voi pyytää paljon joten raha ei pysty ratkaisemaan tuleeko hyvä koti vai ei..jollekin 300-500 on paljon ja jollekin hyvätuloiselle ei yhtäöän mitään. Itse olen osaaikainen/työtön ja 300 on jo paljon. Vaikka olen satsannut koiran elämisen kuluihin eli rokotukset mahdolliset leikkaukset jos käy huono tuuri, hyvä ruoka etc. Ja aina koirat loppuun asti ja hyvin hoidettu alkusumman pienuudesta huolimatta. Koiran vakuutusrahaksi laitan alkusumman mieluummin.

Meille tuli puolivuotias kodinvaihtajaseropi 50e ja täysnappi koiralla loppuelämän koti ja helmi koiraksi. Toinen joka meillä kävi maksoi 500 rotukoira ja ei sopinut meille ollenkaan vaikka olisimme silloin tuon summan haalineet..koira ei pysynyt riistavietin takia vapaana ja meillä koirat on aina irti pihassa ja liian kova vahtivietti..raha ei ratkaise vaan olosuhteet.

Lue lisää

Raha ei siis ratkaissut sinunkaan ongelmiasi. Minullakin on riistaviettinen koira, eikä haittaa yhtään. Riistaviettiselle vain järjestetään olosuhteet sellaisiksi kuin pitää niin ei tarvitse vaihtaa. Mutta enempää tuota viittäkymppiä jonka maksoit seropista en olisi mistään koirasta maksanut, olkoon kuinka rotukoira tahansa.

Olet siis hyvä esimerkki siitä miksi kannattaa valita sitoutunut koti ennen sitä rahamäärää. Nyt hyvä koira joutui kiertoon ja aivan turhaan.

"Mitä jos pitäisit koiran itse ?Jotenkin en usko ettei ihmisellä ole aikaa 45min lenkkiin aamulla ja se on siinä."

Niin no vaikka sinä et sitä asiaa usko, ettei ole aikaa 45min aamulenkille niin tällä hetkellä en vaan pysty kun yöunet on muutenkin jo vähissä. Lenkki painottuu illan puolelle, jos pidemmälle edes on aikaa / energiaa minulla. Siksi koirasta haluan luopua, jotta se pääsisi sellaiseen kotiin, jossa sen tarpeet voitaisiin hoitaa paremmin. Minulla ei ole tässä velvollisuutta yksityiselämääni availla yhtään sen enempää, mutta kyllä tässä on monet vaihtoehdot läpi mietitty. En usko, että kenellekään koirastaan aidosti välittävälle tälläisen päätöksen tekeminen olisi kevyin mielin tehty tai helppo. Enkä ole koirasta luopumassa sen vuoksi, että on muutamia ongelmallisia tilanteita.

Se on muten ihan totta, että otetaan koira tai muu lemmikki ilmaiseksi, ja sitten myydään eteenpäin. Kyllähän eläin siinä lopulta voi saadakin hyvän kodin, mutta ikävästi välikäden kautta, joka toimii täysin väärin.

3+5 kirjoitti:

Se on muten ihan totta, että otetaan koira tai muu lemmikki ilmaiseksi, ja sitten myydään eteenpäin. Kyllähän eläin siinä lopulta voi saadakin hyvän kodin, mutta ikävästi välikäden kautta, joka toimii täysin väärin.

Lue lisää

Ei se noinkaan ihan mene jos kunnolla katsoo kodin eikä vain myy miten sattuu sille joka siitä on valmis maksamaan.

Kodin etsimiseen menee aikaa. Ja paljon saa tentata millainen koirahistoria ennen ja miten ymmärtää koiraa. ja kouluttaa.

Vaikka usein ne kodit joista koira lähtee maailmalle on huono olosuhteiltaan tai huonosti pidetty tai huonosti kasvatettukoulutettu..joten ei voi muuta kuin paremmaksi mennä. Ja usein ne jotka pyytää rahaa paljon on näitä kun taas se joka etsii kunnon kotia ei anna ensimmäiselle rahakkaalle vaan sitoutuvalle..

Ja kauppasopimukseen voi kai tehdä ei saa myydä eteenpäin tai lopettaa vaan palautuu aiemmalle omistajalle..?

Noniin tottakai joku vatipää tulee tällaistakin paskaa tänne jauhamaan.

Mutta aloittajalle: päätös ei varmastikaan ole helppo. Luopuminen on hyvästä, jos siinä ajatellaan koiran parasta. Tsemppiä pienoiseen elämänmuutokseen teille molemmille. :)

tori.fi on myös hyvä.

Sinulle aivan samat samat sanat kuin muutamalle muullekin eli kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin miltä pienessä mielessäsi näyttää! Tajuatko, että tilanteet vaihtelee ja kaikki voi muuttua riippumatta minkä ikäisiä ollaan? Tää on tätä samaa suomi24 keskustelu tasoa missä toinen toistaan huonommalla itsetunnolla varustettuja henkilöitä tulee pönkittämään omaa egoaan tunteakseen olonsa paremmaksi. Aivan uskomatonta, että joku kuvittelee, että kaikki elämän tapahtumat pitäisi tietää pitkälle aikajaksolle.

Minun ei edelleenkään tarvitsisi kaikenmaailman kusipäiden takia tässä tarinoida elämästäni yhtään sen enempää, koska se on EPÄOLEELLISTA kun tilanne on nyt mikä on ja viisi vuotta on sellainen aika, että kenelle tahansa riippumatta iästä voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Minä en tullut tänne kyselemään siitä mitä ratkaisuja OLISI PITÄNYT tehdä viisi vuotta sitten tai MITÄ olisi pitänyt silloin ymmärtää. Ne ei ole oleellisia asioita, koska ajassa ei voi taaksepäin mennä. Sen sijaan tälläiset roskapaskapostaukset sotkee tätä keskustelua ja toivoisin, että palstan moderaattori siivoaisi tätäkin ketjua kaikenmaailman "älynväläyskommenteista."

Mutta kerrottakoon tässä nyt sen verran, että minä olin viisi vuotta sitten lähes valmistunut entiseen ammattiini, jota en voi nykyään enää harjoittaa ja sen lisäksi asuin avoliitossa. Minulla ei ollut mitään aavistusta minne aion hakeutua opiskelemaan tulevaisuudessa tai ylipäätänsä tarvitseeko, koska luulin valinneeni jo ammatin, jota loppuelämäni haluan tehdä. Enkä todellakaan aavistanut, että joutuisin muuttamaan kauaksi perheestä ja sukulaisista. Nytkin tuolla luokallani on eri ikäisiä henkilöitä alaa vaihtamassa, joten ikä ei sitä takaa, etteikö joutuisi suuria elämänmuutoksia tekemään.

Koiran tarpeista on aina huolehdittu viimeiseen asti. On hoidettu rokotukset, madotukset, laadukkaat ruuat ym. AINA. Eläinlääkäriltä on myöskin joka kerta tulleet hyvät palautteet koiran kunnosta ja monelta muultakin kasvattaja mukaanlukien. Koiraa on aina kuvattu iloiseksi ja aktiiviseksi. Eikä ole ollut mitään sairauksia tai terveydellisiä ongelmia hetkellisiä ripuleita tai oksenteluita lukuunottamatta. Nytkin pääsiäisloman aikana olen viettänyt koiran kanssa enemmän aikaa yhdessä.

Spots_91 kirjoitti:

Sinulle aivan samat samat sanat kuin muutamalle muullekin eli kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin miltä pienessä mielessäsi näyttää! Tajuatko, että tilanteet vaihtelee ja kaikki voi muuttua riippumatta minkä ikäisiä ollaan? Tää on tätä samaa suomi24 keskustelu tasoa missä toinen toistaan huonommalla itsetunnolla varustettuja henkilöitä tulee pönkittämään omaa egoaan tunteakseen olonsa paremmaksi. Aivan uskomatonta, että joku kuvittelee, että kaikki elämän tapahtumat pitäisi tietää pitkälle aikajaksolle.

Minun ei edelleenkään tarvitsisi kaikenmaailman kusipäiden takia tässä tarinoida elämästäni yhtään sen enempää, koska se on EPÄOLEELLISTA kun tilanne on nyt mikä on ja viisi vuotta on sellainen aika, että kenelle tahansa riippumatta iästä voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Minä en tullut tänne kyselemään siitä mitä ratkaisuja OLISI PITÄNYT tehdä viisi vuotta sitten tai MITÄ olisi pitänyt silloin ymmärtää. Ne ei ole oleellisia asioita, koska ajassa ei voi taaksepäin mennä. Sen sijaan tälläiset roskapaskapostaukset sotkee tätä keskustelua ja toivoisin, että palstan moderaattori siivoaisi tätäkin ketjua kaikenmaailman "älynväläyskommenteista."

Mutta kerrottakoon tässä nyt sen verran, että minä olin viisi vuotta sitten lähes valmistunut entiseen ammattiini, jota en voi nykyään enää harjoittaa ja sen lisäksi asuin avoliitossa. Minulla ei ollut mitään aavistusta minne aion hakeutua opiskelemaan tulevaisuudessa tai ylipäätänsä tarvitseeko, koska luulin valinneeni jo ammatin, jota loppuelämäni haluan tehdä. Enkä todellakaan aavistanut, että joutuisin muuttamaan kauaksi perheestä ja sukulaisista. Nytkin tuolla luokallani on eri ikäisiä henkilöitä alaa vaihtamassa, joten ikä ei sitä takaa, etteikö joutuisi suuria elämänmuutoksia tekemään.

Koiran tarpeista on aina huolehdittu viimeiseen asti. On hoidettu rokotukset, madotukset, laadukkaat ruuat ym. AINA. Eläinlääkäriltä on myöskin joka kerta tulleet hyvät palautteet koiran kunnosta ja monelta muultakin kasvattaja mukaanlukien. Koiraa on aina kuvattu iloiseksi ja aktiiviseksi. Eikä ole ollut mitään sairauksia tai terveydellisiä ongelmia hetkellisiä ripuleita tai oksenteluita lukuunottamatta. Nytkin pääsiäisloman aikana olen viettänyt koiran kanssa enemmän aikaa yhdessä.

Lue lisää

Kyllä sinä hyvän kodin löydät ja parempihan se on antaa pois jos tilanne sellainen ettei pärjää. :)

Itsekin annoin aikoinaan pois yhden mutta oli ihan pentu mutta väärä rotu minulle..sai hyvän oikeanlaisemman kodin kuin minulla oli tarjota. ja hyvä niin koirassa kun vikaa ei ollut. Muut olleet sairauksistaan huolimatta loppuun asti. Ja eläneet pitkän hyvän elämän.

Tosiaan kodinvaihtajat facebookryhmien, tori ja apula..hyviä.

Itsekin suhtauduin aiemmin hieman turhankin mustavalkoisesti mutta hyvä se on sellainen koti joka on koiralle paras ajallisesti jms.kanssa. Eikä se ole mikään helppo ratkaisu vaikka ulkopuolisille voi siltä näyttääkin. Aina parempi kuin lopetus tai huonot tai ei riittävät olosuhteet.

Spots_91 kirjoitti:

Sinulle aivan samat samat sanat kuin muutamalle muullekin eli kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin miltä pienessä mielessäsi näyttää! Tajuatko, että tilanteet vaihtelee ja kaikki voi muuttua riippumatta minkä ikäisiä ollaan? Tää on tätä samaa suomi24 keskustelu tasoa missä toinen toistaan huonommalla itsetunnolla varustettuja henkilöitä tulee pönkittämään omaa egoaan tunteakseen olonsa paremmaksi. Aivan uskomatonta, että joku kuvittelee, että kaikki elämän tapahtumat pitäisi tietää pitkälle aikajaksolle.

Minun ei edelleenkään tarvitsisi kaikenmaailman kusipäiden takia tässä tarinoida elämästäni yhtään sen enempää, koska se on EPÄOLEELLISTA kun tilanne on nyt mikä on ja viisi vuotta on sellainen aika, että kenelle tahansa riippumatta iästä voi sattua ja tapahtua vaikka mitä. Minä en tullut tänne kyselemään siitä mitä ratkaisuja OLISI PITÄNYT tehdä viisi vuotta sitten tai MITÄ olisi pitänyt silloin ymmärtää. Ne ei ole oleellisia asioita, koska ajassa ei voi taaksepäin mennä. Sen sijaan tälläiset roskapaskapostaukset sotkee tätä keskustelua ja toivoisin, että palstan moderaattori siivoaisi tätäkin ketjua kaikenmaailman "älynväläyskommenteista."

Mutta kerrottakoon tässä nyt sen verran, että minä olin viisi vuotta sitten lähes valmistunut entiseen ammattiini, jota en voi nykyään enää harjoittaa ja sen lisäksi asuin avoliitossa. Minulla ei ollut mitään aavistusta minne aion hakeutua opiskelemaan tulevaisuudessa tai ylipäätänsä tarvitseeko, koska luulin valinneeni jo ammatin, jota loppuelämäni haluan tehdä. Enkä todellakaan aavistanut, että joutuisin muuttamaan kauaksi perheestä ja sukulaisista. Nytkin tuolla luokallani on eri ikäisiä henkilöitä alaa vaihtamassa, joten ikä ei sitä takaa, etteikö joutuisi suuria elämänmuutoksia tekemään.

Koiran tarpeista on aina huolehdittu viimeiseen asti. On hoidettu rokotukset, madotukset, laadukkaat ruuat ym. AINA. Eläinlääkäriltä on myöskin joka kerta tulleet hyvät palautteet koiran kunnosta ja monelta muultakin kasvattaja mukaanlukien. Koiraa on aina kuvattu iloiseksi ja aktiiviseksi. Eikä ole ollut mitään sairauksia tai terveydellisiä ongelmia hetkellisiä ripuleita tai oksenteluita lukuunottamatta. Nytkin pääsiäisloman aikana olen viettänyt koiran kanssa enemmän aikaa yhdessä.

Lue lisää

Minullekin jäi aikoinaan avokin kovin haluama "nyt mulle heti" koira, kun ei eron jälkeen olisi pystynyt huolehtimaan edes rahallisesti siitä. Onneksi apujoukkoja asui lähelläni ja pärjäsin koulussa ja töissä käydessäni, mutta melkein päivittäin apua ulosviemisissä ja seuran pitämisissä tarvitsin. Nyt toinenkin koira hankittu ja koirarakas avopuoliso myös löytynyt Mutta ilman apua olisin joutunut tekemään samoin... Ei se luopujallekaan ole kiva asia, stressi uuden hyvän kodin löytymisestä ja ikävä luopumisesta. Kyllä kun sopiva koti löytyy varmasti sen huomaa! :)

Voisitteko paskanjauhajat mennä spämmäämään muualle? Hiton naurettavaa tollanen vertailu. Jos koiralle on parempi päästä sellaiseen kotiin missä sen TARPEISIIN voidaan vastata paremmin kuin nykyisessä niin siinä tapauksessa se on ainoa ja oikea vaihtoehto. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia sosiaalisia verkostoja, joten ei voi tehdä suoraan vertauksia, niinkuin että minun tilanteessa minä pystyin tekemään näin niin mikset sinäkin. Eipä ne kaikki koiratkaan niin ritarillisia ole, että tajuais aina omistajaansa suojella. Varsinkin kun eri rodut vaihtelee ihmisen miellyttämishalunsa osalta todella paljon. Siinä missä toinen koira olisi hädän hetkellä omistajansa vierellä niin toinen kääntäisi kylkeä vuoteessaan eikä välittäisi paskaakaan. Koirat on mahtavia eläimiä mutta ei ne mitään pyhimyksiäkään ole, joten rajansa kaikella.