mikä on normaali alapohjan suhteellinen kosteus hiekasta

Tuosta "murskeesta" on poistettu tavallisesti rakeet 16mm, jolloin saadaan kapillaarikatkoon sopivaa sepeliä 6/16.

Ins. maanrak. kirjoitti:

Tuosta "murskeesta" on poistettu tavallisesti rakeet 16mm, jolloin saadaan kapillaarikatkoon sopivaa sepeliä 6/16.

Lisäksi murskeen ja täyttöhiekan väliin on asennettava suodatinkangas, jotta hiekka ei valu murskekerrokseen. Tässäkin moni rakentaja on säästänyt, eli hiekka on tiivistetty suoraan kapillaarimurskeen päälle. Kapillaarikatko toimii aikansa ja kun täyttöhiekka kuivuu, se varisee pikkuhiljaa murskekerrokseen, täyttää ilmavälit ja kapillaarinen kosteuden nousu on jälleen mahdollista. Samalla saadaan aikaan lattialaatan kiva lisäpainuma, mikä näkyy sisällä lattialistojen rakoiluna. Jo 10 vuotta riittää tähän.

Kaikkein naurettavin rakenne on sokkelin ja perselankun väliin laitettava puolen sentin vahvuinen superloni-kaistale. Sen pitäisi muka estää märästä sokkelista kosteuden nousu puurakenteisiin. Jos sokkeli ei kovin paljon pääse kastumaan, niin toimii. Eli käytännössä 1-kerroksinen rakennus ja vähintään puolen metrin räystäät. Mutta samaa rakennetta käytetään myös sellaisissa rakennuksissa, joissa ei ole minkäänlaisia räystäitä sekä 2-kerroksisissa taloissa joissa räystään mitalla ei ole juuri merkitystä. Sokkeli kastuu jokaisella tuulisella sateella läpimäräksi ja superlonikaistale ei taatusti pysäytä kosteuden siirtymistä. Onni on niissä rakennuksissa, joihin on laitettu painekyllästetyt perselankut, mutta villojen alaosat voi silti kastua jos on riittävän pitkä sadejakso. Rakentaminen on meillä todella ammattitaitoisten puuhaa ja mikä parasta, kaikilla tekijöillä on valtavan korkea ammattiylpeys työstään. Varsinkin suunnittelijoilla.

puskutraktori kirjoitti:

Lisäksi murskeen ja täyttöhiekan väliin on asennettava suodatinkangas, jotta hiekka ei valu murskekerrokseen. Tässäkin moni rakentaja on säästänyt, eli hiekka on tiivistetty suoraan kapillaarimurskeen päälle. Kapillaarikatko toimii aikansa ja kun täyttöhiekka kuivuu, se varisee pikkuhiljaa murskekerrokseen, täyttää ilmavälit ja kapillaarinen kosteuden nousu on jälleen mahdollista. Samalla saadaan aikaan lattialaatan kiva lisäpainuma, mikä näkyy sisällä lattialistojen rakoiluna. Jo 10 vuotta riittää tähän.

Kaikkein naurettavin rakenne on sokkelin ja perselankun väliin laitettava puolen sentin vahvuinen superloni-kaistale. Sen pitäisi muka estää märästä sokkelista kosteuden nousu puurakenteisiin. Jos sokkeli ei kovin paljon pääse kastumaan, niin toimii. Eli käytännössä 1-kerroksinen rakennus ja vähintään puolen metrin räystäät. Mutta samaa rakennetta käytetään myös sellaisissa rakennuksissa, joissa ei ole minkäänlaisia räystäitä sekä 2-kerroksisissa taloissa joissa räystään mitalla ei ole juuri merkitystä. Sokkeli kastuu jokaisella tuulisella sateella läpimäräksi ja superlonikaistale ei taatusti pysäytä kosteuden siirtymistä. Onni on niissä rakennuksissa, joihin on laitettu painekyllästetyt perselankut, mutta villojen alaosat voi silti kastua jos on riittävän pitkä sadejakso. Rakentaminen on meillä todella ammattitaitoisten puuhaa ja mikä parasta, kaikilla tekijöillä on valtavan korkea ammattiylpeys työstään. Varsinkin suunnittelijoilla.

Lue lisää

Täyttöhiekka ei tule normaalisti kapillaarikatkokerroksen päälle, vaan kk-kerros on heti laatan alapuolisen eristeen alla. Kerroksen saa myös levitettyä ja tiivistettyä niin tasaisesti, että eristeen alle ei tarvitse tehdä tasauskerrosta.

Toiseksi: Täyttöhiekka ei kuivu laatan alla koskaan niin paljon, että se varisisi jonnekin. Todistelun voi hoitaa vaikka läheisellä hiekkalaatikolla kaivamalla 10-20 cm syvän kuopan hiekkaan. Voidaan todeta, että hiekka on aina tuolla syvyydellä kosteaa ja koossa pysyvää.

Ins.maanrak. kirjoitti:

Täyttöhiekka ei tule normaalisti kapillaarikatkokerroksen päälle, vaan kk-kerros on heti laatan alapuolisen eristeen alla. Kerroksen saa myös levitettyä ja tiivistettyä niin tasaisesti, että eristeen alle ei tarvitse tehdä tasauskerrosta.

Toiseksi: Täyttöhiekka ei kuivu laatan alla koskaan niin paljon, että se varisisi jonnekin. Todistelun voi hoitaa vaikka läheisellä hiekkalaatikolla kaivamalla 10-20 cm syvän kuopan hiekkaan. Voidaan todeta, että hiekka on aina tuolla syvyydellä kosteaa ja koossa pysyvää.

Lue lisää

On siinä melkoinen maanrakennusinsinööri! Teitkö diplomityösi hiekkalaatikolla?

Olen nähnyt kymmeniä sisätäyttöjä, joissa kapillaarikatko on tehty sokkelin alapintaan ja loput hiekkaa - ilman suodatinkangasta. Jos kapillaarikatko toimii ja alapohja päästää vähänkään (5 - 10 cm styroksilla päästää paljonkin) hukkalämpöä, niin hiekka pikkuhiljaa kuivuu. Ehkä näissä nykyajan passiivitaloissa se ei pääse kuivumaan, toivottavasti.

Tee se hiekkalaatikkotestisi siten, että laitat 20 cm paksusti karkeaa mursketta ja lapa sen päälle hiekkaa, tiivistä ja peitä hyvin vesisateelta. Käy muutaman viikon kuluttua katsomassa paljonko murskeen sekaan on hiekkaa varissut.

Onhan niitä järkeviäkin rakentajia, esimerkiksi sisätäyttö leca-soralla niin ei ole ongelmia. Mutta: se maksaa ja kahden vuoden päästä talo pitäisi myydä maximivoitolla, niin ei siihen mitään leca-soraa laiteta eikä kyllä suodatinkankaitakaan. Kyllä se sen kaksi vuotta menee. Tätä on rakentamisen laatu nykyisin.

puskutraktori kirjoitti:

On siinä melkoinen maanrakennusinsinööri! Teitkö diplomityösi hiekkalaatikolla?

Olen nähnyt kymmeniä sisätäyttöjä, joissa kapillaarikatko on tehty sokkelin alapintaan ja loput hiekkaa - ilman suodatinkangasta. Jos kapillaarikatko toimii ja alapohja päästää vähänkään (5 - 10 cm styroksilla päästää paljonkin) hukkalämpöä, niin hiekka pikkuhiljaa kuivuu. Ehkä näissä nykyajan passiivitaloissa se ei pääse kuivumaan, toivottavasti.

Tee se hiekkalaatikkotestisi siten, että laitat 20 cm paksusti karkeaa mursketta ja lapa sen päälle hiekkaa, tiivistä ja peitä hyvin vesisateelta. Käy muutaman viikon kuluttua katsomassa paljonko murskeen sekaan on hiekkaa varissut.

Onhan niitä järkeviäkin rakentajia, esimerkiksi sisätäyttö leca-soralla niin ei ole ongelmia. Mutta: se maksaa ja kahden vuoden päästä talo pitäisi myydä maximivoitolla, niin ei siihen mitään leca-soraa laiteta eikä kyllä suodatinkankaitakaan. Kyllä se sen kaksi vuotta menee. Tätä on rakentamisen laatu nykyisin.

Lue lisää

Älähä sie puskutraktorikuski hermostu :-) Ajattelinkin, että nyt on tosiammattilainen kyseessä, sen verran kovan kokemuksen mukaista tekstiä tuli jo aiemmin. Piti toki sohaista, josko vaikka menettäisi malttinsa. And I scored! On hienoa, että olet nähnyt ja kokenut paljon. Siitä on hyvä jatkaa.

Olet siis nähnyt kymmeniä sisätäyttöjä. Niin minäkin. Oletko nähnyt yhtään aukikaivettua sisätäyttöä, joka olisi käyttäytynyt niin kuin tuossa jos-sanalla alkavassa lauseessasi ennustat niiden tekevän? Jos olet, niin millä vuosikymmenellä ne on rakennettu? Millaiset ovat olleet täyttömateriaalien rakeisuudet? Ihan uteliaisuuttani tiedustelen, koska minä en ole sellaista nähnyt, vaikka useiden aukipiikattujen lattialaattojen alle on tullut katsottua...ja vieläpä ihan ajatuksella.

PS. Sellaista alapohjaa, jossa on oikea kapillaarikatkokerros ja EPS-eristettä 5 cm ei ole olemassa. Tai jos on, niin on rakennettu määräysten vastaisesti. Perustelu: kapillaarikatko on käsitteenä otettu käyttöön 2000-luvulla, jolloin 5 cm:n EPS-kerros ei ole enää riittänyt alapohjassa määräysten mukaan tarvittavan lämmöneristävyyden saavuttamiseen.

PPS. Etuliitettä en ole suorittanut. Ihan tällainen tavallinen perusinssi olen vain.

Ins.maanrak. kirjoitti:

Täyttöhiekka ei tule normaalisti kapillaarikatkokerroksen päälle, vaan kk-kerros on heti laatan alapuolisen eristeen alla. Kerroksen saa myös levitettyä ja tiivistettyä niin tasaisesti, että eristeen alle ei tarvitse tehdä tasauskerrosta.

Toiseksi: Täyttöhiekka ei kuivu laatan alla koskaan niin paljon, että se varisisi jonnekin. Todistelun voi hoitaa vaikka läheisellä hiekkalaatikolla kaivamalla 10-20 cm syvän kuopan hiekkaan. Voidaan todeta, että hiekka on aina tuolla syvyydellä kosteaa ja koossa pysyvää.

Lue lisää

jep. Kapillaarikatkokerros tehdään laatan alapuolisen eristeen alle. Puskupoika puhuu omiaan.

erkki&topi kirjoitti:

jep. Kapillaarikatkokerros tehdään laatan alapuolisen eristeen alle. Puskupoika puhuu omiaan.

Hypätkää erkki ja topi volttia. Ja samaten maanrakennusinsinööri. Kapillaarikatkoja tehdään monella tapaa, ja tässä esimerkiksi pari, joista toinen on se mistä mainitsin:

http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/keskustelukanava/ketjut/13524/1/#.U1kCx1fEIpc

Huomatkaa! Suodatinkangas on piirretty tässäkin periaatekuvaan, mutta ikävä kyllä sen verran persaukisia on moni rakentaja että se on jätetty pois.

En vielä niin pöperöpää ole, ettenkö silmiäni usko.

puskutraktori kirjoitti:

Hypätkää erkki ja topi volttia. Ja samaten maanrakennusinsinööri. Kapillaarikatkoja tehdään monella tapaa, ja tässä esimerkiksi pari, joista toinen on se mistä mainitsin:

http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/keskustelukanava/ketjut/13524/1/#.U1kCx1fEIpc

Huomatkaa! Suodatinkangas on piirretty tässäkin periaatekuvaan, mutta ikävä kyllä sen verran persaukisia on moni rakentaja että se on jätetty pois.

En vielä niin pöperöpää ole, ettenkö silmiäni usko.

Lue lisää

Mutta onko kuva luotettava... Kuka sen on laatinut...

. . . kirjoitti:

Mutta onko kuva luotettava... Kuka sen on laatinut...

Ei ole. Kuvan on laatinut kuvan laatija. Se on voinut olla vaikka hyvä haltija. Tai insinööriopiskelija tai merkonomi. Tai Tasavallan Presidentti. Mistä sen voi tietää? Aattelepa ihan ite. Onkohan tämä Suoni24-palsta kovin luotettava? Minä luotan täysin. Hyviä kirjoituksia alan ammattilaisilta ja parhailta mestareilta. Kun haluat luotettavimman tietolähteen, valitse Suoli24.fi etkä voi erehtyä koskaan. Et koskaan.

Joo, nevalla ja jänkällä kun se lilluu vedessä.

Mikiä ihmeen juttu tää Auremontti oikein on ? Kuka osaa selittää, mistä on kysymys ? Vaikuttaa ihan kummalliselta, onko peräti huijausta ??!!!