Vielä tässä elämässä.
Haluaisin nähdä ja tavata sinut mies
Anonyymi-ap
371108
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Harmi kun et uskalla
Kyse ei ole siitä. Joillakin on vain hitonmoinen pakkomielle yrittää sekoittaa elämääni, tuntemattomat ihmiset.
Se olisi kyllä kiva hänen kohdallaan, mutta vaikuttaa jatkuvasti epätodennäköisemmältä. Ehkä sitten seuraavassa elämässä.
Minusta nuo viittaukset seuraavaan elämään ovat aina hauskoja. Taivaan portilla:"Ai niin ja sitten olisi yksi juttu. Erään naisen kanssa emme saaneet mitenkään sovittua treffejä ja oikeestaan koko elämä jäi elämättä. Voisitko järkätä meidät yhteen ja ottaa varman päälle, täsmälleen samanikäisetkin, ettei sivulliset ala huutelee ikäeroo, voi olla vaikka kaksoset tai jotain!"
Kyllä me rakas vielä nähdään... Pakko uskoa siihen. ❤️
Tähän pakko sanoa, et kaikki ei ole rakkaita, on myös heitä, joita ei halua nähdä? Terve ihminen kyl tietää ja aistii, milloin ei ole toivottu kohdattava toiselle. Mieleltään epäterve ei välttämättä, koska eivät tajua oman käytöksen negatiivisia vaikutuksia toiseen? Oma mutu tällainen.
Ei multa toi ollut.
ilman tunnisteita olevalla aloituksella ei kuule ole mitään arvoa, ei ainakaan mul 🛑❌✋👎
Joo.
Ohi! Et ole halunnut, etkä halua! Sillä sibuli!
Kyllä se tapahtuu jos tarkoitettu on. Luotetaan Jumalaan.
Näin on!
En ole tarpeeksi ehjä kohtaamaan ainakaan tällä hetkellä. Identiteettini on tosi hajallinen. En hahmota itseäni. Vaikea kohdata toisia kun ei tunne olevansa kukaan. Mieheltä.
Ei hätää, anna itsellesi aikaa. sivusta
Aika on meitä vastaan. Aikaa ei ole.
Mielestäni identiteetti saa olla hajallinen, kun se on muutoksessa. Ihminen tietyllä tavalla rakentaa ja muokkaa sitä läpi elämän, se on sitä kasvua ja kehitystä. Haastavaahan se on silloin, jos ei vielä ole löytänyt suuntaa, että mikä tai minkälainen haluaa olla. Ei se silti tarkoita, että pitää lopettaa elämästä.
Me muokkaannumme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja poimimme ihannoimiamme ominaisuuksia toisista ja pyrimme niitä kohti, niissä rajoissa jotka tunnemme omaksemme.
Suurimmaksi osaksihan identiteetti on sisäistä ja se mitä näkyy ulkopuolelle on vain pintaa, vaikkakin identiteetti käsittää myös tietynlaiset roolit.
Usein, kun ihminen on siinä muutoksessa, saattaa hän mennä jonkin aikaa ääripäihin, kunnes tasaantuu. Ikään kuin hakee niitä omia rajojaan ja se on tervettä. Aina kiltti ja myötäilevä, joka tuntenut itsensä kynnysmatoksi, voi mennä täysin ääripäähän ja kieltäytyä lähes kaikesta ja pistää todella tiukat rajat, ennen kuin löytää sen sopivan määrän miten paljon antaa toisille. Joskus tarvitaan vähän kiukkua, että pystyy siihen muutokseen ja kääntämään laivan suuntaa.
Sanoisin vielä, että tuollainen identiteetin rakentaminen on pitkä prosessi, eikä se oikeastaan ikinä ole valmis. Sitä ei silti tule pakottaa, vaan omalle itselle pitää olla aina lempeä ja hyväksyvä. Antaa lupa olla hukassa ja "rikkinäinen".
Tsemppiä.
Mutta antaako hän minulle aikaa? Ja miten voin kohdata häntä ikinä, jos en ole mitään omissa silmissäni. En ymmärrä miksi olen tämmöinen. Tunnen itseni tyhjäksi.
Entäs jos tuo tyhjyys johtuukin just siitä että se tietty puuttuu sun elämästä?
Ehkä kaikki sussa loksahtaa kohilleen kun..........
Tolta musta tuntuu itestäni, ja tiedän sen johtuvan just siitä ettei se mies oo tässä/mun elämässä.
Kuulostaa joistakin huuhaalla, mut ihan sama....
Ei ulkopuolisten mielipiteillä ole mulle merkitystä
jos ne vähättelee mun tunteita ja ajatuksia.
-sivulta-
Mieti, haluatko jäädä junnaamaan tuohon ajatukseen vai hyppäätkö ja kokeilet ja parhaimmassa tapauksessa hän auttaa sinua eheytymään. Voitte edetä hiljalleen. Ei kukaan ole täydellinen, kaikilla meillä on omat haasteemme, niitä voi aina kehittää, mutta niihin voi myös jäädä roikkumaan. ed.
Onko oikeasti vai pelkäätkö vain.
Varmaan johtuukin osittain. Ainakin hän saisi minut tuntemaan itseni rakastetuksi ja merkitykselliseksi.
Vai oisko parempi sit vasta seuraavassa elämässä ? Olisin kivenpi ja komiampi silloin ja jaksaisin puuskuttaa makkarissa kuin vanha dieselveturi .
Sen miehen design kelpaisi kyllä tämän hetkisessä olomuodossakin erittäin hyvin. On kuin olisin sen ihan itse itseäni varten suunnitellut.
Puuskuttamisesta ei ole vielä kokemusta, mutta olen utelias sen suhteen. sivusta
Oveni on aina auki sinulle.
Kerro miksi.
Laita viesti tai soita niin sovitaan kahvitteliut
Viikonloppumuijalleni tuli joku meno, joten voin sinut nähdä vaikka lauantaina.
Alustava varaus. Voitko tulla illan kähmässä, noin klo 23, kun lapsi nukkuu?
Touhuillaan olkkarissa, mies. ❤️❤️
Joo
Kuka, Kenet?
en ole siinä elämässä, minulla on omani...
Ei me tulla enää näkemään kun et osaa muuta kuin kiusata ja ärsyttää olet narsisti ja aivo hullu mulla on ihan parempi fiilis ilman sinua ja mitään tunteita sua kohtaan sä nimittäin sait onneksi mun tunteet susta katoamaan onneksi olen susta vapaa mulle on aivan sama mitä teet
Se on oikein hyvä ajatus, kun toteutus olisi samaa luokkaa 😁
En halua kuulla negajuttujasi.
Oletko siinä kunnossa että edes kehtaat näytille
Sanotko vielä, milloin näit häntä viimeksi.
Minulle se sopii sillä elän vain tämän yhden elämän , uusintaa en halua .