Haluaisin nähdä ja tavata sinut mies

Minusta nuo viittaukset seuraavaan elämään ovat aina hauskoja. Taivaan portilla:"Ai niin ja sitten olisi yksi juttu. Erään naisen kanssa emme saaneet mitenkään sovittua treffejä ja oikeestaan koko elämä jäi elämättä. Voisitko järkätä meidät yhteen ja ottaa varman päälle, täsmälleen samanikäisetkin, ettei sivulliset ala huutelee ikäeroo, voi olla vaikka kaksoset tai jotain!"

Tähän pakko sanoa, et kaikki ei ole rakkaita, on myös heitä, joita ei halua nähdä? Terve ihminen kyl tietää ja aistii, milloin ei ole toivottu kohdattava toiselle. Mieleltään epäterve ei välttämättä, koska eivät tajua oman käytöksen negatiivisia vaikutuksia toiseen? Oma mutu tällainen.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Tähän pakko sanoa, et kaikki ei ole rakkaita, on myös heitä, joita ei halua nähdä? Terve ihminen kyl tietää ja aistii, milloin ei ole toivottu kohdattava toiselle. Mieleltään epäterve ei välttämättä, koska eivät tajua oman käytöksen negatiivisia vaikutuksia toiseen? Oma mutu tällainen.

Lue lisää

Ei multa toi ollut.

Ei hätää, anna itsellesi aikaa. sivusta

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ei hätää, anna itsellesi aikaa. sivusta

Aika on meitä vastaan. Aikaa ei ole.

Mielestäni identiteetti saa olla hajallinen, kun se on muutoksessa. Ihminen tietyllä tavalla rakentaa ja muokkaa sitä läpi elämän, se on sitä kasvua ja kehitystä. Haastavaahan se on silloin, jos ei vielä ole löytänyt suuntaa, että mikä tai minkälainen haluaa olla. Ei se silti tarkoita, että pitää lopettaa elämästä.
Me muokkaannumme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja poimimme ihannoimiamme ominaisuuksia toisista ja pyrimme niitä kohti, niissä rajoissa jotka tunnemme omaksemme.
Suurimmaksi osaksihan identiteetti on sisäistä ja se mitä näkyy ulkopuolelle on vain pintaa, vaikkakin identiteetti käsittää myös tietynlaiset roolit.
Usein, kun ihminen on siinä muutoksessa, saattaa hän mennä jonkin aikaa ääripäihin, kunnes tasaantuu. Ikään kuin hakee niitä omia rajojaan ja se on tervettä. Aina kiltti ja myötäilevä, joka tuntenut itsensä kynnysmatoksi, voi mennä täysin ääripäähän ja kieltäytyä lähes kaikesta ja pistää todella tiukat rajat, ennen kuin löytää sen sopivan määrän miten paljon antaa toisille. Joskus tarvitaan vähän kiukkua, että pystyy siihen muutokseen ja kääntämään laivan suuntaa.
Sanoisin vielä, että tuollainen identiteetin rakentaminen on pitkä prosessi, eikä se oikeastaan ikinä ole valmis. Sitä ei silti tule pakottaa, vaan omalle itselle pitää olla aina lempeä ja hyväksyvä. Antaa lupa olla hukassa ja "rikkinäinen".
Tsemppiä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Ei hätää, anna itsellesi aikaa. sivusta

Mutta antaako hän minulle aikaa? Ja miten voin kohdata häntä ikinä, jos en ole mitään omissa silmissäni. En ymmärrä miksi olen tämmöinen. Tunnen itseni tyhjäksi.

Sen miehen design kelpaisi kyllä tämän hetkisessä olomuodossakin erittäin hyvin. On kuin olisin sen ihan itse itseäni varten suunnitellut.
Puuskuttamisesta ei ole vielä kokemusta, mutta olen utelias sen suhteen. sivusta